Prosessorin lämpötila ohjelmallisesti, pinnasta ja coolerista
26.2.2010
Mikroprosessoreiden lämmöntuotto saatiin hoidettua piisirujen keraamisten pakkausmateriaalien avulla pelkällä lämmön säteilyllä aina 1990-luvun alkupuolelle asti, kunnes Intelin ensimmäisten Pentium-prosessoreiden myötä transistorimäärä ylitti yhden mikrometrin valmistusprosessilla miljoonan kappaleen lukumäärän. Intel ei enää kyennyt pitämään miljoonan transistorin kytkennästä seurannutta lämmöntuottoa alle prosessorin maksimi toimintalämpötilaksi määrätyn arvon pelkällä lämmön säteilyllä, vaan apuun tarvittiin pelkän kotelon sisäisen ilmavirran lisäksi erillinen jäähdytyssiili. Nykypäivänä moniytimisten ja suurilla välimuisteilla varustettujen prosessoreiden piisirut rakentuvat useista sadoista miljoonista transistoreista ja suorituskykyisimpien mallien lämmöntuotto on täydessä rasituksessa maksimissaan 150 watin tasolla.
Muropaketissa testataan säännöllisesti markkinoiden uusimpia prosessoricoolereita ja testit suoritetaan yleensä kuormittamalla ylikellotetun prosessorin ytimiä 100 % rasituksella esimerkiksi alkulukuja laskevalla Prime95-ohjelmalla. Prosessorin lämpötila levossa ja rasituksessa mitataan ohjelmallisesti kolmansien osapuolien sovelluksilla, joista nykypäivänä suosituimpia ovat esimerkiksi Core Temp, Real Temp ja HWMonitor. Myös emolevyvalmistajat toimittavat usein emolevymalliensa mukana erillisen sovelluksen järjestelmän jännitteiden ja lämpötilojen seuraamiseen ja esimerkiksi AMD tarjoaa prosessoreilleen ja piirisarjoilleen kattavat säätömahdollisuudet sisältävää AMD OverDrive-ohjelmistoa.
Intelin ja AMD:n nykypäivän prosessorimalleissa ei varsinaisesti ole erillistä lämpötila-anturia, joka ilmoittaisi lämpötilan suoraan numeerisena lukuarvona, vaan sovellusten täytyy laskea lämpötila prosessorin tiettyjä rekistereitä lukemalla ja laskukaavoja käyttämällä.
Intelin prosessoreissa jokaiseen ytimeen on integroitu digitaalinen lämpötila-anturi (DTS), joka raportoi lämpötilan suhteessa Tj Max -arvoon (Tjunction Max), joka on prosessorin ytimien maksimi turvallinen toimintalämpötila. Ytimien lämpötila saadaan laskettua kaavalla Tj Max - Delta, jossa Delta on lämpötilaero Tj Maxiin. Jokaiselle Intelin prosessoriperheelle on määritelty oma Tj Max -arvo, joka täytyy ottaa huomioon laskuissa. AMD:n prosessoreissa lämpötila-anturin arvo on säilötty tiettyyn rekisteriin northbridgessä, josta saadaan laskettua AMD:n ilmoittamalla kaavalla ytimien lämpötila. AMD:n Phenom-prosessoreissa on vain yksi lämpötila-anturi, joten kaikkien ytimien lämpötilaksi ilmoitetaan yksi ja sama arvo.
Muropaketti sai järjestettyä AMD:lta mittatilaustyönä valmistellun neliytimisen 3,4 GHz:n kellotaajuudella toimivan Phenom II X4 965 Black Edition -prosessorin, jonka ydintä suojaavaan ja lämpöä levittävään kupariseen heatspreaderiin on jyrsitty pieni ura ja keskikohtaan liitetty Omegan valmistama K-tyypin lämpötila-anturi (-200 ja +1350 celsiusasteen lämpötila-alue).
Tässä suoraviivaisessa artikkelissa mitataan prosessorin ytimien lämpötilaa ohjelmallisesti AMD:n OverDrive 3.1 -sovelluksen avulla ja verrataan sen ilmoittamia lukemia suoraan heatspreaderista mitattuihin lämpötiloihin. Lisäksi mittaamme lämpötilan infrapunalämpömittarilla jäähdytyssiilin kyljestä. Tuloksien yhteenvetona saadaan mielenkiintoista tietoa sovellusten ilmoittamien lämpötilojen todellisesta tarkkuudesta.
Oletuksena on, että ohjelmien ilmoittama lämpötila pitäisi olla korkein, sillä lukema on laskettu suoraan digitaalisten lämpötila-anturien piisirulta mittaamista arvoista. Piisirua suojaavasta heatspreaderista mitattu lämpötila pitäisi olla hieman alhaisempi kuin piisirusta mitattu lämpötila ja jäähdytyssiilin lämpötila joukon alhaisin. Termodynamiikan toinen pääsääntö määrittelee, että lämpö virtaa aina oma-alotteisesti lämpimämmästä alueesta kylmempään alueeseen, joten tässä tapauksessa ketju on piisirusta heatspreaderiin ja edelleen heat spreaderista cooleriin.
Intel ja AMD ovat suositelleet kyseistä lämpötilan mittaustapaa prosessoreistaan menneinä vuosina, mutta nykypäivänä luotetaan edellä mainittuihin piisiruun integroituihin digitaalisiin lämpöantureihin. Yllä oleva kuva on Intelin Pentium-prosessoreiden datasheetistä vuodelta 1997, jossa opastetaan oikeaoppista lämpötilan mittaamista suoraan prosessorin pinnalta tai jäähdytyssiiliin poratusta reiästä.
Lämpötila-anturi on erittäin ohut, jotta se ei häiritse jäähdytyssiilin asennusta tai aiheuta ongelmia prosessorin ja jäähdytyssiilin kontaktiin. Socket AM3 -kantainen testiprosessori on C3-steppingiä ja valmistettu viime vuoden viikolla 44.
Jäähdytyssiilin pohja ja prosessorin heatspreader eivät ole täysin tasaisia, joten niiden väliseen liitoskohtaan jää runsaasti mikroskooppisen pieniä ilmataskuja. Ilman lämmönsiirtokyky on erittäin huono, joten se täytyy eliminoida liitoskohdan lämmönsiirtoreitiltä. Ilmataskujen täyttämiseksi jäähdytyssiili painetaan mikroprosessorin pintaa kohti kiristysmekanismilla ja väliin levitetään ohut kerros ilmaa paremmin lämpöä johtavaa lämpötahnaa. Lämpötahna koostuu silikoni tai hiilivetyöljystä, johon on sekoitettu lämpöäjohtavaa materiaalia, kuten alumiinioksidia, sinkkioksidijauhetta, hienonnettua hopeaa tai CVD-timanttia. Seoksen lopputuloksena on lämpötahna, joka täyttää ilmataskut ja lämmönsiirtokyky on parempi kuin ilmalla.
Lämpötilamittaukset
Testikokoonpano kasattiin Asuksen AMD 790FX -piirisarjaan perustuvalle Crosshair III Formula -emolevylle, Corsairin DDR3-muistia asennettiin kahden gigatavun verran ja näytönohjaimena toimi passiivisesti jäähdytetty ATI Radeon HD 5450. Virransyötöstä vastasi Antecin 850 wattinen virtalähde. Testit suoritettiin 32-bittisessä Windows 7 Ultimate -käyttöjärjestelmässä ja käytössä oli Core Temp-, Real Temp- ja AMD OverDrive -ohjelmien uusimmat versiot.
Suurempi versio kuvaa klikkaamalla
AMD Phenom II 965 Black Editionin kellotaajuus laskee lepotilassa Cool’n’Quiet-teknologian myötä 800 MHz:iin. Prosessorin kerroin tipahtaa neljään ja käyttöjännite laskee 0,95 volttiin. AMD OverDrive ja muut lämpötilan tarkkailuohjelmat ilmoittavat ytimien lämpötilaksi 30,0 astetta, kun heatspreaderista mitattu lämpötila oli 29,1 astetta. Eroa oli siis lepotilassa ytimien ja heatspreaderin välillä vaivaiset 0,9 astetta.
Suurempi versio kuvaa klikkaamalla
Kun kaikkia ytimiä kuormitettiin 100 % rasituksella Prime95-ohjelman avulla, nousi 3,4 GHz:n kellotaajuudella toimivan Phenom II X4 965 Black Edition -prosessorin lämpötila ohjelmien mukaan maksimissaan 60 asteeseen. Heatspreaderista mitattu lämpötila oli noin 56,5 astetta eli rasituksessa ero kasvoi 3,5 asteeseen.
Mittasimme vielä Wavetekin infrapunalämpömittarilla jäähytyssiilin kyljestä läheltä pohjaa, kun prosessori oli 60 asteinen täydessä rasituksessa. Mittari ilmoitti pakotettuun konvektioon eli tuulettimella varustetun jäähdytyssiilin lämpötilaksi 51 astetta.
- AMD OverDrive - ytimien lämpötila: 60 astetta
- Heatspreaderin lämpötila: 56,5 astetta
- Coolerin pohjan lämpötila: 51 astetta
- Huoneen lämpötila: 20 astetta
Loppuyhteenveto
Nykypäivän prosessoreiden lämpötilojen mittauksessa käytetään apuvälineinä kolmansien osapuolien sovelluksia. Ne laskevat ytimien lämpötilan piisirulle integroidun digitaalisen lämpöanturin prosessorein rekistereihin tallentamasta arvosta valmistajien ilmoittamien kaavojen mukaan. Välillä varsinkin uusien prosessorimallien tullessa markkinoille, ohjelmat tuntuvat näyttävän lämpötiloiksi mitä sattuu, sillä esimerkiksi jokaisella Intelin prosessorisarjalla on oma Tj Max -arvonsa, josta ytimien lämpötila lasketaan.
Tässä artikkelissa suoritettiin lämpötilamittaukset AMD:n vakiona 3,4 GHz:n kellotaajuudella toimivalla Phenom II X4 965 Black Edition -prosessorilla, jonka kupariseen heatspreaderiin oli jyrsitty kapea ura ja liitetty Omegan K-tyypin lämpötila-anturi. Levossa ytimet toimivat 0,9 astetta lämpimämpinä kuin heatspreaderista mitattu lämpötila ja rasituksessa piisirun lämpötila oli 3,5 astetta korkeampi kuin heatspreaderista mitattu.
Kun extreme-ylikellotusteissä prosessoria jäähdytetään esimerkiksi kuivajäällä, nestemäisellä typellä tai nestemäisellä heliumilla, lämpötila mitataan kuparikulhon pohjaan liitetyllä lämpötila-anturilla. Kulhon pohjan lämpötilaa käytetään viitearvona, jonka avulla prosessorin lämpötilaa voidaan säädellä, mutta todellisuudessa se on kuitenkin huomattavasti kulhon pohjan lämpötilaa korkeampi.
Kokeilimme lämpötilan mittaamista Phenom II X4 965 Black Editionin heatspreaderista, kun sitä jäähdytettiin nestemäisellä typellä. Prosessori ylikellotettiin testeissä 6,1 GHz:n kellotaajuudelle ja sille syötettiin 1,8 voltin käyttöjännite. Kun kuparinen kulho pidettiin täynnä -196-asteista nestemäistä typpeä ja jäähdytettiin mahdollisimman kylmäksi eli noin -190 asteeseen, näytti heatspreaderista mitattu lämpötila noin -175 astetta. Kun prosessorin kaikkia ytimiä alettiin kuormittaa 100 % rasituksella Cinebench R10 -testiohjelmalla, nousi kulhosta mitattu lämpötila -186 asteeseen ja heatspreaderista mitattu lämpötila -163,5 asteeseen. Kulhon ja prosessorin lämpötilaero saattaa olla extreme-ylikellotustesteissä jopa yli 25 astetta.
Sampsa Kurri
- 1.
-
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli jopa asioista tietämättömille. Selvästi kirjoitettu ja mielestäni todella kattava. Kiitos tästä!
- 2.
-
Tämä on muropakettia!
Tätä enemmän, vähemmän jotain tiitteri sontaa.
Tuon prosun päälle kuulerivertailu niin avot. - 3.
-
Mielestäni todella kätevä juttu. :D
Eli jos prossun siru sanoo 60, se on jtn 57 astetta heatspreaderilla ja 51 siilessä? Mielenkiintone juttu, en olis itte tajunnu tuota lämpötilaeroa.. :)
- 4.
-
Empä olis arvannut että noinkin tarkkaan onnistuu softalla lämpötilanmittaus.
Mitenkähän intellin prossujen kanssa? Tehän voisitte murossa testata homman myös intellin vehkeillä? - 5.
-
Sampsalle kysymystä
Kuinka paksun uran lämpöanturi tarvitsee ja kuinka paksu tuo HS on yleensä?Ja minkä hintainen tuo anturi on?
Tuon uran saisi ehkä Dremelillä tehtyä kun tekisi tarkan ja tukevan ohjaimen.Toisaalta johonkin tonnin kiveen uran tekoa kotikonstein ehkä kannattaa miettiä kaksi kertaa.Koneistaja hyvällä koneella tekee tuon kyllä helposti,suurin työ taitaa olla kiinikkeen teko prossulle. - 6.
-
Joo ei taida toimia omassa 720BE:ssä aivan noin tarkasti, kun idlenä näyttää 20C lämpötiloja coreille ja huoneen lämpötila on noin 25C aina.
[OT]
Tämähän on luonnollisesti mahdotonta, tosin ikävästi törmään aina silloin tällöin semmoisiin ihmisiin, jotka kuvittelevat, että tuuletin jäähdyttää ilmaa. Lainauksena esim. yhdestä OCn threadista, jossa heitettiin jotain läppää siitä, milloinka kotelon ilmanvirtaus on liian suuri. Noh, joku Einstein tuli sinne pätemään: ”Your computers airflow is too high when your room freezes xD” Tuo nyt oli melko suora copy paste.
[/OT]
- 7.
-
@6 :D
Todella mielenkiintoinen artikkeli tosiaan. Tämä on juuri tätä muropaketin laatua!
Olisi toki mukava nähdä myös intelin (i7/i5) ydinten todelliset lämpötilat. Tuntuu että vähän joka ohjelmalla on omat tapansa laskea noiden ytimien lämmöt.
Yksi mikä olisi myös mielenkiintoinen vertaus olisi se kuinka nopeasti ytimen lämpötilat muuttuvat lepo->rasitus->lepo tilanteissa. i7:lla ainakin coret pomppaa sekunnissa min -> (max-7) asteeseen. Olisi mielenkiintoista nähdä miten lämpö oikeasti rupeaa johtumaan siihen jäähdyttimeen ja kuinka kauan menee että saavutetaan se tasainen lämpötila. - 8.
-
”ydinten todelliset lämpötilat” - tarkoitin hs:n pintalämpöä kuten kaikki varmasti tajuavat… (edit please)
- 9.
-
Kiva kiva… Jos vaikka sitten lisää tälläisiä ja koittaisitte hommata johonkin inttelinkin prossuun ”itse” tekemällä.
- 10.
-
Voikohan sanoa, että 60 Celsius-astetta on 6 % enemmän kuin 56,5 astetta? Asteikko alkaa kuitenkin -273,15 asteesta…
- 11.
-
Hienoa! Lisää tällaista!
Toivoin kyllä että erot olisivat olleet suurempia. Ehkä vähän tylsää todeta vaan että prossun oma lämpötila-anturi toimii erittäin hyvin. ;) - 12.
-
@10
Eli jos jättää prossun pois päältä laskee sen lämpötila absoluuttiseen nollapisteeseen?
Taitaa tuo prosenttilasku olla ihan huoneen lämpötilasta laskettu. - 13.
-
Miksi noi prossuvalmistajat mittaa tuon lämmön noin vaikeesti?
Mitä on tapahtunut yksinkertaiselle lämpöantruille prossussa? - 14.
-
@12
Ei tuossa huoneen lämpötilaan oteta kantaa vaan verrataan kahta eri lämpötilaa: 60/56,5 = 1,06 = 6 % enemmän.Vähän sama kuin sanoisi että kello 11 on 10 % enemmän kuin kello 10. Numeerisesti oikein mutta merkitys on hiukan hämärä.
- 15.
-
Taitaa olla paras artikkeli pitkään aikaan, lisää tällaista :)
- 16.
-
Selkeä ja kiinnostava artikkeli. Näitä tietenkin olisi aina kiva saada lisää :)
- 17.
-
Oli kyllä ihan mielenkiintoinen ja varsinkin mieltä rauhoittava artikkeli. Saa taas öisin nukuttua, kun tietää että niihin softien ilmoittamiin lämpötiloihin voi luottaa.
Ja hyvin kirjailtu. Onneksi olkoon, pistän paperit tulemaan postissa :D
- 18.
-
Asiasta tarpeeksi vähän tietävänä (että kehtaa kysyä) tiedustelisin että onko paras tapa levittää tahna siilen ja prossun väliin se, että laittaa sopivan palleron tahnaa keskelle heatspreaderia ja siihen painaa siilen päälle? Silloinhan ilma pääsee tulemaan pois reunoja kohti.
Tämä tuli vaan mieleen tuosta kuvasta jossa tahnalla oli 'kehystetty' tuo HS ja sisäinen Einsteinini päätteli että silloinhan tuonne keskelle jää pakostakin ilmataskuja.
- 19.
-
No olipa jättiyllätys että saadaan eri mittaustuloksia eri mittaustavoilla..
- 20.
-
Mutta silti ihan hyvä tietää että ohjelmallisesti saatuihin lämpötilatietoihin voi luottaa.
- 21.
-
IR-lämpömittarit ovat kovin epätarkkoja varsinkin metallipintojen kanssa.
- 22.
-
Lämpötilaeroa ei kannata ilmoittaa prosenteissa ellei puhuta kelvineistä. 1C vs. 2C on about sama, ei 50% pienempi tai 100% suurempi. Prosentit veke!
Jotenkin jäin odottamaan jotain graafia missä näkee vertailutulokset.
Nämä ovat juuri hyviä artikkeleita, eivät luonnistu ihan joka jampalta. Näihin kannattaa panostaa. - 23.
-
Opparia odotellessa.
- 24.
-
Nyt vaan Intelille viestiä että lähettäis jonkun i7/i5 prossun samanlaisella lämpöanturilla ”koska AMD:kin lähetti”
- 25.
-
Miten pätee Intelin(esim Q6600) puolella? Eikös joskus jotkut puhuneet että kaikki ei pidä paikkaansa.
- 26.
- 27.
-
Se K-tyypin anturi on kyllä ihan pätevä mittausväline, samanlainen vaan ripaan kiinni, jos halutaan sieltäkin tarkkoja arvoja.
- 28.
-
Miten tuo mittausprobe vaikuttaa tuolla välissä coolerin kontaktiin?
- 29.
-
@28.
Vähän. Ainakin tuommoisessa jäähyssä. Mietin tuossa juuri kuinka helppo tämmöinen olisi tehdä itse jäähyyn, esim omaan Xigmatekkiin jossa on nuo heatpipet, jyrsisi vain vähän poijes tuosta heatpipejen välistä sitä alumiinia ja siihen jotenkin kiinnittäisi tuon anturin. Ja siitä voisi sitten tunettaa oman etupaneeliin menevän lämpötila-anturin :o Maailma on täynnä mahdollisuuksia..
- 30.
-
@6
Nuo sisäiset sensorit toimivat sitä tarkemmin, mitä kuumempi se kivi on. Itselläkin on parissakin kivessä esiintynyt sama ongelma, että idlenä lämpötilat näyttävät ihan mitä sattuu, mutta rasituksessa saadaan joksenekin jo fiksuja numeroita.
Tosin eipä ole lämpötilojen mittaamisesta vesijäähdytyksellä mitään iloa, kun kivi pyörii vakio kelloilla atm. Vesijäähdytys käytössä lähinnä hiljaisuuden vuoksi enää nykyisin.
- 31.
- 32.
-
Osaisiko joku selittää mikä ”CPU-socket” lämpötilan merkitys on? Oma emolevy näyttää erikseen socketille ja ytimille(core) lämpötilat, joista socket non ~13 astetta corea korkeampi. Kumpi noista on se jota pitäisi kellottaessa seurata? Esim. OverDrive näyttää lämpötilat corena.
- 33.
-
Ehdotus dippatyöversioon, ja miksei tähänkin:
Voisit vielä Sampsa arvioida prossun lämpöanturin lineaarisuutta (laskemalla) heatspreaderin lämpöresistanssin sekä idlenä, että rasituksessa, sehän luonnollisesti pysyy samana. Tarvitset siis lämpötilojen lisäksi arvion, tai jopa tiedon prosessorin tuottamasta lämpötehoista idlenä ja rasituksessa.
Jos lämpöresistanssista sekä idlenä, että rasituksessa tulee sama luku, on lämpöasteikko lineaarinen ainakin mitattujen arvojen suhteen. - 34.
- 35.
-
@2
Juurikin näin. Jätetään twiittaukset ADHD teineille ja keskitytään oleelliseen.
- 36.
-
Kiitos mielenkiintoisesta ja havainnollisesta artikkelista.
Lisää tällaisia kiitos :) - 37.
-
Vähän epäilen tuon infrapunamittauksen luotettavuutta vaikkakin lämpötila tuntuu järkevältä. Infrapunalla luotettavan tuloksen saaminen alumiinista tai kuparista on melkein mahdotonta. Kuvassa jäähy näyttää mustalta mutta jos se on vain eloksoitu mustaksi ei sen emissiokerroin varmaan ole lähelläkään yhtä. Jos mitattaessa on käytetty matalaa emissiokerrointa ongelmana on materiaalin todellisen emissiokertoimen määrittäminen ja taustalämpösäteilyn huomioiminen.
- 38.
-
Pitkästä aikaa on Muropakettiin ruvennut ilmestymään näitä kunnon artikkeleja. Toivottavasti tällaista pidetään jatkossa yllä.
- 39.
-
Erittäin asiallinen artikkeli, ja hyvä että otitte typenkin mukaan mittauksiin :) Tämä olisi ehkä kiinnostavampi nähdä intelinkin prossuilla, mittaavat kuitenkin nuo lämmöt joka ytimeltä erikseen. Eikai tuota olisi mahdotonta käyttää jyrsittävänä jossain alan liikkeessä ja asentaa itse anturi?
- 40.
-
Hei oikeesti hieno artikkeli, itteeki kiinnostanu vuosikausia että mikä lämpötilaero on ytim(i)en ja heatspreaderin välillä. Kiva toi lopun typpi-Phenom kevennys :) Tällaisia lisää, ei todellakaan haittais vaikka tekisitte S775 vehkeillä…! ;)
- 41.
-
Artikkelissa oli useita yhdys sana virheitä, yhdysviivoja puuttui hyvin monta.
- 42.
-
tuusita
Olet aivan oikeassa. Kökkö keskelle eikä mitää tollasia ”kanavia”
Käytännös ero on olematon mut tuos testis myös minun mielestäni on toimittu jokseenkin väärin. Ottaen huomioon vielä että lämpöpiste on keskellä kotelointii nii laidoille levittäminen on järjetöntä. Sinnehän se levii kuitenki ja pyrkii jopa tursuu yli. Mut liias on riittävä mukana ;)
Nyt jos tohon painaisi lasin päälle nii näkisi miten ilmaa jää reunan ja keskikohdan välille. Toki puristus on jäähys yleensä niin kova ettei tollai asia merkitse mitää ja ilma kyllä poistuu.
- 43.
-
Itseäni kiinnostaisi sama artikkeli höystettynä S775 sarjalaisella. Vaikkapa joku q9550 ja e8500 testipenkkiin?
- 44.
-
Samanlaista mittausta tehty intelin E8400 prosessorilla pari vuotta sitten xtremesystemsin forumeilla:
http://www.xtremesystems.org/forums/showthread.php?p=3381128#post3381128
Forumin mittauksista havaitaan, että realtemp ohjelman ilmoittama lämpötila, ainakin kyseisellä prosessorilla, on rasituksessa parikymmentä astetta korkeampi, kuin heatspreaderista mitattu.
Niin suuri ero ydinten ja heatspreaderin lämpötilassa vaikuttaa oudolta, sillä Muropaketinkin mittauksissa havaitaan eron heatspreaderista mitatun ja ydinten ilmoittaman lämpötilan välillä olevan rasituksessa vain 3,5°C. Joten Realtempin käyttämä Tjmax vaikuttaisi olevan liian korkea.Jos ohjelmallisesti mitattu lämpötila olisi Intelinkin prosessoreilla yhtä lähellä heat spreaderin lämpötilaa olisivat i7 prosessorien ylikellottajat pulassa, sillä intelin mukaan esimerkiksi i7-920 prosessorin heatspreaderin suurin turvallinen lämpötila(Thermal Specification) on 67.9°C. i7-920 Realtempillä mitattu ydinten lämpötila nousee vakiokellotaajuksillakin täydessä rasituksessa yli 85°C. Tämä ei tue tietoa, että Tjmax on maksimi turvallinen lämpötila. Ohjelmallisesti mitattu lämpötila vaikuttaa siis melko epätarkalta.
”Thermal Specification: The thermal specification shown is the maximum case temperature at the maximum Thermal Design Power (TDP) value for that processor. It is measured at the geometric center on the topside of the processor integrated heat spreader. For processors without integrated heat spreaders such as mobile processors, the thermal specification is referred to as the junction temperature (Tj). The maximum junction temperature is defined by an activation of the processor Intel® Thermal Monitor. The Intel Thermal Monitor’s automatic mode is used to indicate that the maximum TJ has been reached.”
(http://processorfinder.intel.com/PopUpHelp.aspx?label=ThermalSpec)”5.1.1 Thermal Specifications
To allow for the optimal operation and long-term reliability of Intel processor-based
systems, the system/processor thermal solution should be designed such that the
processor remains within the minimum and maximum case temperature (TC)
specifications–”
(http://download.intel.com/design/processor/datashts/31559205.pdf)Foorumin mittausten mukaan lämpötilanmittaus ohjelmien, kuten Realtemp Tjmax arvo i7-920 prosessorilla tulisi siis asettaa lähemmäs 70°C, yleisesti käytetyn 100°C sijaan. Toisaalta lämpötilaero mittaustapojen välillä ei ole lineaarinen, eli lämpötilatieto matalassa rasituksessa vääristyy.
Intelin prosessoreilla eroa heatspreaderista mitatun ja ohjelmallisesti mitatun lämpötilan välillä vaikuttaisi siis olevan melko paljon. Tämän takia olisi mielenkiintoista, jos muropaketti tekisi kyseisen lämpötilatestin myös uusilla intelin prosessoreilla, jotta asiaan saataisiin vihdoin selko.
