Uusimmat

Noctua NH-L12

09.11.2012 17:28 Muropaketin toimitus

Vuodesta 2005 lähtien itävaltalais-taiwanilainen Noctua on purjehtinut tuotteillaan prosessoricoolerimarkkinoiden kirkkaimmassa kärjessä, eikä menestykselle näytä ainakaan toistaiseksi olevan luvassa loppua. Aiemmin Muropaketissa on testattu mm. yrityksen NH-U12P-, NH-C12P-, NH-D14- ja NH-C14-malleja. Tämänkertaiseen vertailuun Noctualta toimitettiin kuluvan vuoden helmikuussa esitelty NH-L12, joka on suunnattu erityisesti SFF- (Small Form Factor) sekä HTPC-kokoonpanoihin, joissa tilaa on käytettävissä tavallista vähemmän. Muropaketin Hintavertailun mukaan NH-L12 maksoi artikkelin kirjoitushetkellä edullisimmillaan noin 55 euroa.

NH-L12:n tuotepakkaus on ulkoasultaan erittäin tyypillinen nykypäivän Noctua-coolereille. Värimaailmana on ruskea ja valkoinen, höystettynä pienillä sinisillä yksityiskohdilla. Tuotteen speksit ja mitat ovat esitetty paketin kyljessä täsmällisen selkeästi, mutta havainnollista tuotekuvaa ei sen sijaan ole. Pakkauksen sisällä tuote on suojattu pahvikehyksin ja oheistarvikkeet on pakattu omaan pahvirasiaansa.

Itse coolerin ohella pakkauksen sisältä paljastuu siististi omiin merkattuihin pusseihinsa pakatut Intel- ja AMD-asennustarvikkeet, ristipäinen ruuvinväännin, asennusohjeet sekä yleistarvikepussi, jonka sisällä on mm. reilu ruiskullinen lämpötahnaa, kotelotarra sekä tuuletintarvikkeita. Asennusohjeet on taiteltu tyylikkäästi omaan pieneen ”kansioonsa”, jonka toisessa sisäkannessa on erilliset Intel-ohjeet ja toisessa AMD-ohjeet.

Tuuletintarvikevalikoima on mukavan laaja ja siihen sisältyy jatkokaapeli, haaroituskaapeli kahdelle tuulettimelle, Low Noise Adapterit molemmille tuulettimille sekä kiinnitysruuvit ja kumiset kiinnitystapit. Ruuveilla ja tapeilla toinen coolerin tuulettimista on mahdollista kiinnittää vaihtoehtoisesti koteloon, jos cooleria ei käytetä kahdella tuulettimella esimerkiksi tilarajoituksista johtuen. Kaikki adapterit ja kaapelit ovat selkeästi merkittyjä ja suojapunoksella peitettyjä.

Useimpiin muihin Noctuan coolereihin verrattuna NH-L12 on varsin maltillisen kokoinen ja siron näköinen. Kahden tuulettimen kera sen ulkomitat ovat 93 x 128 x 150 mm ja paino 680 grammaa. Mukana toimitetaan Noctuan omat 120 mm ja 92 mm tuulettimet. Coolerin kiinnitys on yhteensopiva kaikkien viimeisimpien AMD- ja Intel-suoritinkantojen kanssa. Tarkempi emolevykohtainen yhteensopivuus kannattaa tarkistaa valmistajan sivuilta. Noctua lupaa coolereilleen avokätisen kuuden vuoden takuun.

Noctua NH-L12:n rakenne koostuu matalasta vaakasuuntaisesta alumiinirivastosta, kuparisista lämpöputkista ja pohjasta sekä kahdesta jäähdytysrivaston molemmin puolin sijoitetusta tuulettimesta. Noctuan mukaan NH-L12 ei sovellu ylikellotukseen ja sitä on syytä käyttää varoen yli 95 watin TDP-arvon prosessorien kanssa.

Jäähdytysrivaston viilentämisestä huolehtivat kaksi tuuletinta on sijoitettu rivaston kahta puolen ja ne molemmat siirtävät ilmaa emolevyä kohti. Rivaston päällä olevan NF-F12-tuulettimen mitat ovat 120 x 120 x 25 mm ja alapuolella olevan NF-B9-tuulettimen 92 x 92 x 25 mm. Molempien tuulettimien kiinnittämiseen käytetään metallilankakiinnikkeitä ja rivaston ja tuulettimen välissä on värinää vaimentavat kumipehmusteet. Molempien tuulettimien kera coolerin kokonaiskorkeus on 93 mm, kun taasen pelkällä alapuolisella tuulettimella korkeus pienenee 66 millimetriin.

Kuten Noctuan coolereissa on totuttu näkemään, myöskään NH-L12:n pohja ei ole peiliviimeistelty, vaan se on tarkoituksellisesti täynnä pieniä kehämuodostelmassa olevia uria. Kulmittain mitattuna testikappaleen pohja todettiin hyvin vähäisesti kuperaksi, jonka on todettu sopivan yhteen nykypäivän suorittimien heatspreaderien kanssa. Noctuan mukaan pohjan mikrouritus on suunniteltu erityisesti nykypäivänä harrastajien laajalti käyttämille korkean viskositeetin lämpötahnoille estäen ilmakuplien syntymistä ja edistäen tahnan tasaista leviämistä.

Coolerin jousitetut kiinnitysruuvit ovat kiinni kiinnitysraudoissa, jotka ovat puolestaan kiinni ruuveilla pohjaosan reunoissa.

Coolerin pelkkä rivasto-osa on kooltaan 66 x 128 x 150 mm ja se painaa 415 grammaa. Vaakamallinen rivasto on muotoiltu ohueksi (18-23 mm), jotta kokonaisuus pysyisi mahdollisimman matalana. Lämpö kulkee kuparipohjalta alumiinirivastoon neljän C-mallisen, halkaisijaltaan kuuden millimetrin lämpöputken välityksellä. Putket läpäisevät rivaston tasaisin noin 35 mm:n välein. Rivaston alapintaan on muotoiltu syvennys 92 mm tuulettimelle. Lisäksi rivaston keskellä on kaksi reikää kiinnitysruuvien kiristämistä varten.

Jäähdytysrivasto koostuu noin 60 alumiinilamellista, joiden välimatka on noin 1,7 mm. Sivulta katsottuna rivasto on hieman viistossa (noin neljä astetta) emolevyn pintaan nähden. Tällä pyritään ilmeisesti ohjaamaan ilmavirtaa kulkemaan tehokkaammin emolevyn pintaa pitkin.

NH-L12:n mukana toimitetaan kaksi tuuletinta – NF-F12 PWM ja NF-B9 PWM. Molemmissa on käytetty lukuisia Noctuan teknisiä- ja aerodynaamisia innovaatioita, joista voi lukea lisää valmistajan tuotesivuilta.

NF-F12 on kooltaan 120 mm ja sen speksit ovat 1500 RPM (1200 RPM), 22,4 dBA (18,6 dBA) ja 93,4 m3/h (74,3 m3/h). 92 mm:n NF-B9:n speksit ovat puolestaan 1600 RPM (1300 RPM), 17,6 dBA (13,1 dBA) sekä 64,3 m3/h (52,6 m3/h). Sulkeissa ilmoitetut lukemat pätevät L.N.A-adapterin (Low Noise Adapter) ollessa käytössä. Tuulettimista löytyy myös PWM-tuki, jonka avulla kierrokset on mahdollista laskea aina 300 RPM:ään asti.

NH-L12:n asennusohjeet ovat aiemmista Noctuan coolereista tuttuun tapaan erittäin selkeästi kuvitetut ja helppolukuiset. Ohjeet ovat ainoastaan englanniksi, mutta jo pelkkien kuvien kanssa pärjää loppuun asti, vaikka lontoo ei jostain syystä taittuisikaan. Asennustarvikkeet jakautuvat kolmeen eri osaan – AMD:n suoritinkannoille tarkoitettuihin osiin (kuvassa vasemmalla), LGA 775/1155/1156/1366 -suoritinkannoille tarkoitettuihin osiin sekä LGA 2011 -kannalle tarkoitettuihin osiin (kuvassa X-taustalevyn vasemmalla puolella oleva pieni kasa).

SecuFirm2-kiinnitystä käytetään myös Noctuan muissa coolereissa, joten se on käsitelty jo useampaan otteeseen Muropaketin aiemmissa artikkeleissa. Esimerkin Intel LGA 1155 -kantaisen emolevyn taustapuolelle asetetaan X:n mallinen taustalevy, johon on kiinnitetty kierretapit emolevyn reikien mukaisille välimatkoille toisistaan. Tämän jälkeen emolevyn etupuolelle asetetaan muoviset korokkeet ja niiden päälle kiinnitysraudat, jotka kiristetään paikalleen sormiruuveilla. Koko toimenpide onnistuu ilman työkaluja ja tämän jälkeen cooleri on asetettavissa prosessorin päälle.

NH-L12 oli testikolmikon ainoa cooleri, joka aiheutti yhteensopivuusongelmia esimerkkialustana käytetyn Asus P8H67-M EVO micro-ATX-emolevyn kanssa. Syypäänä ongelmiin oli lämpöputket, jotka olivat törmäyskurssilla niin prosessorikantaa lähimpänä olevan muistipaikan kuin virransyötön jäähdytyssiilinkin kanssa. Kyse oli milleistä ja etenkin virransyötön puolella lämpöputket olisi saattanut saada sopimaan yksinkertaisesti kiristämällä cooleri paikalleen. Esimerkiksi Noctuan NH-C12P-mallissa lämpöputkien pystyosalla on pieni mutka, joka olisi helpottanut myös esimerkkitapauksen ongelmissa. Noctuan kotisivujen mukaan NH-L12 on yhteensopiva P8H67-M EVO:n kanssa ja tämä pitääkin paikkaansa ainakin silloin, kun lämpöputket osoittavat lisäkorttipaikkojen suuntaan.

Vaikka NH-L12 ei ole kooltaan markkinoiden suurimpien luokkaa, peittää se merkittävän osan emolevyn yläosasta. Kuten esimerkkitapaus osoitti, NH-L12:n yhteensopivuus oman emolevymallin kanssa kannattaa tarkistaa etukäteen valmistajan sivuilta. Ongelmakohtana on lähinnä lämpöputkien kaareva osa. Kuten jo monesti aiemmin, Noctuan SecuFirm2-kiinnitys ansaitsee lähes ainoastaan kehuja. Se on helppokäyttöinen, tukeva ja työkaluvapaa – lukuun ottamatta coolerin kiristysvaihetta, johon tarvitaan mukana tulevaa ruuvimeisseliä.

 

Sisältö

  1. Vaakamalliset prosessoricoolerit: Noctua NH-L12, Phanteks PH-TC14CS & Scythe Kabuto II
  2. Noctua NH-L12
  3. Phanteks PH-TC14CS
  4. Scythe Kabuto II
  5. Testikokoonpano ja -metodit, melumittausten tulokset ja subjektiivinen meluarviointi & lämpötilamittausten tulokset
  6. Loppuyhteenveto