Uusimmat

Vapochill LightSpeed

07.07.2004 00:00 Muropaketin toimitus

Testasimme kesäkuussa muutaman eri valmistajan kuparicoolereita sekä Zalmanin Reserator 1 -vesijäähdytystä. Heinäkuun lämpimien ilmojen myötä vuorossa on astetta järeämpi jäähdytysmenetelmä ja testipenkkiimme saapui tanskalaisen Asetekin uusi Vapochill LS -kompressorijäähdytys.

Vuonna 1997 perustettu Asetek on kulkenut pitkän tien prosessorijäähdytysten parissa. Nykyään markkinoilla on erilaisten kompressorijäähdytysten lisäksi myös vesijäähdytysjärjestelmä Waterchill. Tähän asti Asetek on tarjonnut kotelon sisään integroituja kompressorijäähdytysjärjestelmiä, mutta nyt se on tuonut markkinoille Vapochill LS:n, joka käsittää pelkän jäähdytysyksikön.

Ensi näkemältä Vapochill LS saattaa näyttää yllättävän tutulta, sillä kyseessä on ulkoisesti lähestulkoon kopio nVENTIVin Mach II -jäähdytysjärjestelmästä. Myös Vapochill LS:n yhteydessä käytetty tuotekehittely on hieman arveluttavaa, sillä Asetek rekisteröityi ylikellottajien ja varsinkin kompressorijäähdytysjärjestelmistä kiinnostuneiden suosimalle xtremesystemsin keskustelupalstalle. Palstalla Asetek tiedusteli salanimellä muun muassa kapilaariputken pituutta ja kylmäaineen oikeaa määrää saavuttaakseen mahdollisimman alhaiset lämpötilat. Monet asiantuntijat antoivat vinkkejä ja tarjosivat apuaan tietämättä kuka nimimerkin takana oikeasti oli. Lisäksi Vapochill LS:n höyrystin on suunniteltu kuuluisaa Baker-blokkia mukaillen.

Kevään aikana xtremesystems julkaisi pari artikkelia Asetekin ja nVENTIVIin kädenväännöstä, jossa kerrottiin mitä oletettavasti kulissien takana on tapahtunut ja molemmat yritykset julkaisivat kommenttinsa tapahtumiin. Lopputuloksena nVENTIV hakeutui konkurssiin noin kuukausi sitten.

Alumiinista valmistetuilla sivupaneeleilla varustettu jäähdytysyksikkö on tyylikkään näköinen ja se tosiaan muistuttaa Muropaketissa helmikuussa testattua nVENTIVin Lian-Li -kuorilla varustettua Mach II:sta. Eroina on ainoastaan hopeinen väri, sininen LCD-näytön taustavalo ja reiät sivupaneeleissa. 15 kiloa painava Vapochill LS on yhteensopiva useiden Lian-Lin koteloiden kanssa, mutta tarvittaessa sen saa asennettua pienellä nikkaroinnilla myös muiden valmistajien koteloiden yhteyteen.

Etupaneelin alaosaan on porattu reikiä tuulettimen ilmavirtausta varten ja ylhäälle on sijoitettu sinisellä taustavalolla varustettu LCD-näyttö. Etuosassa sijaitseva jäähdyttimen tuuletin imee ilmaa ulkopuolelta kotelon sisälle. Mitään erillistä virtanappia Vapochill LS:ssä ei ole, vaan se käynnistyy tietokoneen virtanappia painamalla.

Mukana toimitetaan kaksi ohjekirjaa, joista ensimmäinen opastaa höyrystimen ympärille ja emolevylle tulevan CPU-kitin asennuksen. Toinen ohjekirja sisältää yleiset ohjeet muun muassa Vapochill LS:n asentamisesta Lian-Lin kotelon yhteyteen sekä ChillControl-piirilevyn kytkentäohjeet. Lisäksi mukana tulee ChillControl-piirilevy, tarvittavat kaapelit, lämmityselementit höyrystimelle ja emolevyn taakse, lämpötila-antureita, piitahnaa, CPU-kit sormiruuvien ja eristyksien kera.

Vapochill LS:n takapuolelta löytyy sormisuoja 120 millimetrin tuulettimelle sekä laitteen sähköturvallisuudesta kertova tarra. Vapochill LS toimii verkkovirralla ja se kytketään virtalähteen ja virtapiuhan väliin. Vapochilliä käytettäessä ei siis tarvitse murehtia, pystyykö virtalähde huolehtimaan kompressorin ja kokoonpanon tarpeista.

Jäähdytysyksikön päältä löytyy neljä sormikiristeistä pulttia ja reikä, josta tulee ulos höyrystin sekä kaksi kaapelia. Sormiruuvien avulla Vapochill LS pultataan kiinni koteloon, johon täytyy ensin tehdä reiät kiinnitysruuveja varten. Mukana toimitetaan paperinen kaavio, jonka avulla tarvittavien reikien paikat voidaan paikantaa kotelon pohjalta näppärästi. Lisäksi kotelon pohjaan on tehtävä reikä höyrystimelle. Vapochillin sisältä pilkottaa takuutarra, joka repeää jos sivupaneeli irrotetaan.

Muropaketin toimituksessa harvemmin takuutarroista välitetään, joten yllä olevasta kuvasta voi ihailla Vapochill LS:n sisuksia. Vasemmalla jäähdytysyksikön takaosassa on 120 mm tuuletin ja kompressorin ohjausyksikkö, keskellä itse kompressori ja oikealla etuosassa jäähdytin toisella 120 mm tuulettimella varustettuna.

Kompressorin virkaa toimittaa 230 voltin jännitteellä toimiva Danfossin FR8.5CL -kompressori, joka on varustettu R507-kylmäaineella. Kompressorin tilavuus on 7,95 cm3. Asetekin mukaan kompressori kykenee pitämään höyrystimen lämpötilan ilman kuormaa -48 asteessa ja 240 watin kuormalla -25,5 asteessa. R507-kylmäaine on hyvin samantapainen R404A:n kanssa ja sen höyrystymislämpötila on -46,7 astetta.

Internetin keskustelupalstoilla muutamat ”asiantuntijat” ovat kritisoineet Asetekin ratkaisua täyttää kyseinen kompressori R507-kylmäaineella ja joillain kompressori on alhaisilla tuulettimien kierrosnopeuksilla ylikuumentunut ja jopa hajonnut. Artikkelin myöhemmässä vaiheessa on Muropaketin omat kompressorin lämpötilamittaukset.

Danfoss FR8.5CL -kompressorin datasheet

Etuosassa sijaitseva jäähdytin on varustettu 40 mm paksulla 120 mm tuulettimella ja kuvassa näkyy myös kapilaariputki. Jäähdyttimen yläpuolelle on pultattu LCD-näyttö, josta lähtee kaapeli ChillControl-piirille.

Takaosassa sijaitsee kompressorin ohjausyksikkö sekä hieman ohuempi 120 mm tuuletin, joka puhaltaa lämmintä ilmaa jäähdytysyksikön sisältä ulos.

ChillControl

Tietokoneen kotelon virtanapin johdon ja emolevyt virtanapin liittimen väliin kytketään ChillControl-piirilevy, joka on Asetekin suunnittelema ohjausyksikkö. Kun kotelon virtanappia painetaan, kompressori jyrähtää käyntiin ja höyrystimen lämpötila alkaa laskemaan. Kun höyrystin on saavuttanut käyttäjän määrittelemän lämpötilan (vakiona -10 astetta) tietokone käynnistyy.

ChillControl kiinnitetään kotelossa sellaiseen paikkaan, että kaikki johdot yltävät varmasti paikoilleen. Piirilevylle on merkitty valkoisella nuolella aina ensimmäisen liitinpinnin paikka ja jokaisessa johdossa punainen johdin tarkoittaa ykköspinniä. ChillControliin liitetään virtalähteeltä normaali virtaliitin ja Vapochill LS:stä tuleva LCD:n lattakaapeli sekä musta johto. Piirilevyltä löytyy lisäksi neljä liitäntää lämmittimille, viisi lämpötila-antureille sekä kaksi tuulettimille.

Kun kaikki johtimet on kytketty ChillControlin piirilevylle oikein, pitäisi LCD-näytölle ilmestyä teksti Vapochill LightSpeed by Asetek ja piirilevylle syttyä sininen valo. Emolevyn virtanapin liitin kytketään mukana toimitettavalla johdolla Chillcontroliin sille varattuun liittimeen omille paikoilleen. Näin ChillControl hallitsee tietokoneen käynnistymistä, eikä käyttäjä.

Asentaminen

Testasin aikoinaan vuonna 2000 Asetekin ensimmäistä kaupallista Vapochill-jäähdytysjärjestelmää, joka oli tarkoitettu Slot-mallisille prosessoreille. Höyrystimen kiinnitys prosessorille oli aivan hirveä ja höyrystin jäi usein kanttaamaan jollekin reunalle, jolloin prosessorin ytimestä murtui helposti reunat. Vapochill LS:n höyrystimen asentaminen prosessorille on onneksi kuin toiselta planeetalta. Tuotekehitystä on neljässä vuodessa tapahtunut reilusti ja CPU-kit sopii Intelin Socket 478 -kantaisille prosessoreille ja AMD:n Socket 754- ja 939-kantaisille Athlon 64 -prosessoreille. Valitettavasti Socket A -kantaisille AMD:n prosessoreille CPU-kit ei sovi.

Asentaminen aloitetaan vetämällä eristettä taaksepäin höyrystimestä.

CPU-kitin mustan kuoren, jota Asetek kutsuu ”kauhaksi”, sisälle liimataan mukana toimitettava lämmityselementti niin, että liimapuoli tulee sisäpintaa kohti. Seuraavaksi höyrystin pujotetaan kauhan reiästä läpi.

Lopulta kauhan pohjalle sijoitetaan kaksi styroksipalaa höyrystimelle tulevan letkun ympärille ja lisäksi höyrystimen ympärille asetetaan renkaan muotoinen styroksipala. Styroksipalat täytyy työntää aivan kauhan pohjaan niin, että kuparinen höyrystimen kontaktipinta tulee muovisen kauhan reunojen yli.

Emolevyn takapuolelle sijoitetaan lämmityselementti ja vaahtomuovieriste sekä metallinen taustalevy kiinnitystappeja varten. Pieniä muovisia prikkoja asetetaan joka väliin, joten kannattaa olla asennuksen yhteydessä tarkkana. Ylimääräisiä muoviprikkoja tai muttereita ei CPU-kitin mukana toimiteta.

Seuraavaksi prosessorin alapuoli sivellään täyteen mukana tulevaa piitahnaa kondensaatioveden estämiseksi. Tätä toimenpidettä ei Muropaketin testeissä tällä kertaa toteutettu, sillä edellisen Vapochill-testin jäljiltä yksi testiprosessoreista on edelleen yltä päältä piitahnassa. Metalliset kiinnitystapit ruuvataan prosessorikannan ympärillä olevista rei’istä emolevyn takapuolelle asennettuun metallilevyyn kiinni. Kannattaa muistaa muoviset prikat myös tässä välissä.

Seuraavaksi prosessorikannan ympärille pujotetaan kaksi vaahtomuovieristettä. Ne voidaan tarvittaessa leikata sopivan kokoiseksi, jos kannan ympärillä on häiritseviä kondensaattoreita tai muita komponentteja.

Lopulta prosessorin päälle levitetään tasainen kerros piitahnaa ja juuri valmiiksi asennettu Vapochill LS:n höyrystin pujotetaan kiinnitystapeista tukevasti paikoilleen. Asennus viimeistellään kiristämällä sormiruuvit tarpeeksi kireälle.

Ensimmäisen asennuksen jälkeen höyrystin kannattaa varmuuden vuoksi irrottaa ja tarkistaa, että kontakti on ollut riittävän hyvä. Jos höyrystimen pohjassa ei näy piitahnaa, kannattaa styroksipaloja yrittää työntää syvemmälle.

Vapochill Control Panel

Vapochill LS:ää varten Asetek on koodannut Windows-pohjaisen ohjauspaneelin, jonka avulla voidaan säätää jäähdytysyksikön toimintaparametreja. Ohjelma kertoo tärkeimmät tiedot kokoonpanosta ja sen avulla saa säädettyä enemmän tai vähemmän tärkeitä ominaisuuksia. Lisäksi ohjauspaneeliin voidaan määrittää mitä tekstejä LCD-näytössä vilistää ja mukana on myös logitoiminto lämpötilan seurantaa varten.

Testit

Testeissä oli alunperin tarkoitus vertailla Vapochill LS:n ja nVENTIV Mach II:n suorituskykyä keskenään, mutta tanskalaisista kilpakumppaneista nVENTIV ajautui hiljattain konkurssiin. Yrityksen Mach-sarjan kompressorijäähdytykset olivat suorituskyvyltään erittäin hyviä, mutta ilmeisesti kysyntä ei ollut tarpeeksi suurta. Asetek vihjasi Muropaketin toimitukselle, että heidän kohdallaan olisi luultavasti käynyt samoin, elleivät he olisi laajentaneet toimintaansa vesijäähdytyksen puolelle. Toisena vertailukohtana piti käyttää Muropaketin testilabrassa majaillutta kotitekoista R404A-kompressoria, mutta yllättäen kevään aikana kylmäainetta on ilmeisesti päässyt haihtumaan ja kompressori ei jaksa pitää prosessoria kylmänä rasituksessa.

Vastoinkäymisistä johtuen testipenkkiin hankittiin yksinkertaisesti halpa Prescott 2,4A (18 x 133 MHz) ja kallis Prescott 3,4E (17 x 200 MHz). Näitä prosessoreita ylikellotettiin Vapochill LS:n avulla niin korkeille kellotaajuuksille kuin mahdollista.

Ensimmäisessä testissä otimme aikaa kuinka kauan Vapochill LS -jäähdytysjärjestelmällä varustettu kokoonpano kestää käynnistyä ja kuinka nopeasti höyrystimen lämpötila laskee. 1,5 minuutin jälkeen höyrystimen lämpötila oli laskenut -10 asteeseen ja kokoonpano käynnistyi. Tämän jälkeen mentiin biosiin ja jäätiin odottelemaan höyrystimen jäähtymistä entisestään. 3,5 minuuttia virtanapin painamisen jälkeen höyrystin oli saavuttanut alhaisimman lämpötilan eli -47 astetta.

  • Intel Pentium 4 2,4A (18 x 133 MHz)
  • Intel Pentium 4 3,4E (17 x 200 MHz)
  • Asus P4C800-E Deluxe (i875P)
  • 2 x Kingston HyperX PC3500 256 MB
  • ATI Radeon X800 XT
  • Seagate Barracuda SATA 80GB
  • Antec Truepower 550W
  • Windows XP

Suurempi versio kuvasta

Ensimmäisenä kurituksen kohteeksi joutui halpa Prescott 2,4A -prosessori. Käyttöjännitettä korotettiin CPU-Z-ohjelman mukaan 1,632 volttiin, joka havaittiin optimaaliseksi käyttöjännitteeksi Prescott-prosessorille Vapochill LS -jäähdytysyksikköä käytettäessä. Prosessori taipui uskomattomaan miltei 1,85 GHz:n ylikellotukseen ja toimi vakaasti vielä 4236 MHz:n (18 x 235 MHz) kellotaajuudella. SuperPi 8M -testin tulokseksi muodostui 5:53.

Suurempi versio kuvasta

Seuraavaksi testipenkkiin pultattiin Prescott 3,4E ja sille syötettiin sama sopivaksi todettu käyttöjännite kuin Prescott 2,4A:lle. Vakiona gigahertsin korkeammalla kellotaajuudella toimiva Prescott 3,4E ei ylikellottunut prosentuaalisesti aivan yhtä hyvin. Prosessori toimi kuitenkin vakaasti hieman alle 4,5 gigahertsin kellotaajuudella ja SuperPi 8M -testin tulokseksi muodostui 5:41.

Vapochill LS:n höyrystimen lämpötila oli LCD-näytön mukaan molemmilla prosessoreilla yllä mainituilla kellotaajuuksilla ja jännitteillä -33 astetta.

Lämpötilamittaukset

Kokoonpano oli molemmilla prosessoreilla edellä mainituilla kellotaajuuksilla (4236 MHz ja 4488 MHz) sen verran vakaa, että sillä pystyi ajamaan läpi ainakin SuperPi-ohjelman vaativimman testin, jossa lasketaan piin arvo 32 miljoonan desimaalin tarkkuudella. Testin läpäisy kestää noin puoli tuntia ja prosessoria rasitetaan täydellä kuormalla.

Suurempi versio kuvasta

Yllä olevassa kuvassa Prescott 3,4E -prosessori toimii 4457 MHz:n kellotaajuudella ja käynnissä on SuperPi 32M -testi. Höyrystimen lämpötila on LCD-näytön mukaan -33 astetta ja Motherboard Monitor 5 näyttää prosessorin lämpötilaksi -5 astetta. Testeissä havaitsimme, että rankasti ylikellotettu Prescott-prosessori toimii emolevyn anturin mukaan Vapochill LS:n kanssa noin -4 .. -7 asteen haarukassa. Höyrystimen lämpötilaa ei missään nimessä pidä sekoittaa prosessorin lämpötilaan.

Seuraavaksi mittasimme Fluken lämpömittarilla Danfossin FR8.5CL-kompressorin toimintalämpötilaa asettamalla anturi kompressorin kylkeen.

Säädimme Vapochill Control Panelista jäähdytysyksikön tuulettimet pyörimään 50, 75 ja 100 prosentin kierrosnopeuksilla. Tuulettimien pyöriessä puolella nopeudella kompressorin lämpötila nousi ainakin 66 asteeseen. Täydellä nopeudella pyöriessään kompressorin käyntilämpötila laski kolme astetta. Testien perusteella kompressori toimii siis kohtalaisen lämpimänä. Control panelista on mahdollista säätää tuulettimet pyörimään myös 30 prosentin nopeudella, mutta silloin ilma ei juurikaan liiku jäähdytysyksikön sisällä. Tuulettimien pyöriessä puolella teholla, Vapochill LS:n käyntiääni muistuttaa vanhaa pakastinta. Tuulettimien pyöriessä täydellä teholla, käyntiääni muistuttaa ilmastointilaitetta.

Seuraavaksi mittasimme ja vertasimme LCD-näytön ilmoittamaa höyrystimen lämpötilaa Fluken lämpömittarin antamiin lukemiin. Vapochill LS:n oma lämpötila-anturi on sijoitettu aivan blokin ja kompressorilta tulevan letkun juureen. Ilman kuormaa lämpötila laski LCD-näytön mukaan jopa -55 asteeseen.

Käytännössä höyrystimen pohjan lämpötila on tärkein, sillä juuri se pinta on kontaktissa prosessoriin. Alhaisin lämpötila, joka saatiin mitattua Fluken lämpömittarilla pohjasta oli -45,4 astetta. Vapochill LS:n LCD-näyttö ilmoitti höyrystimen lämpötilaksi samalla hetkellä -55 astetta. Asetek ilmoittaa teknisten tietojen yhteydessä höyrystimen lämpötilaksi -48 astetta ilman kuormaa, joten Muropaketin mittauksissa päästiin melko lähelle ilmoitettua lämpötilaa. LCD-näytön lukema on kuitenkin kalibroitu hieman yläkanttiin.

Loppusanat

Vapochill LS osoittautui testeissä varsin mieluisaksi kaveriksi ylikellotustesteihin. Erillinen jäähdytysyksikkö on tarkoitettu ilman muuta juuri ylikellotuskäyttöön ja tarvittaessa sen saa asennettua näyttävimmin Lian-Lin koteloiden yhteyteen.

Jäähdytysjärjestelmän yhteensopivuus niin Intel- kuin AMD-alustoille on erinomainen. CPU-kitin suunnittelussa on onnistuttu ja asennus on todella helppo operaatio. Valitettavan usein erikoisemmissa tuotteissa käyttäjäystävällisyys on jäänyt vähemmälle, mutta Vapochill LS:ää voi suositella jopa aloittelijalle.

Käytössä Vapochill LS on melko äänekäs ja hiljaisesta kokoonpanosta ei valitettavasti voida puhua samassa lauseessa. Tuulettimien kierrosnopeutta voidaan säätää Vapochill Control Panelin kautta, mutta liian alhaisilla pyörimisnopeuksilla kompressori saattaa ylikuumentua ja pahimmassa tapauksessa jopa hajota.

Testien perusteella Intelin Prescott prosessorit venyvät Vapochill LS:n avustuksella noin gigahertsin korkeammalle kellotaajuudelle, kunhan käyttöjännitettä korotetaan hieman. AMD Athlon 64 -prosessoreiden kohdalla voidaan puhua muutamista sadoista lisämegahertseistä.

Asetekin asemat parantuivat kertaheitolla merkittävästi, kun sen pahin kilpailija nVENTIV ajautui konkurssiin. Tällä hetkellä Asetek on oikeastaan ainoa tunnetumpi kaupallisia kompressorijäähdytysjärjestelmiä tarjoava yritys. Valitettavasti hintakilpailun ja tehokkaan tuotekehittelyn kannalta tälläinen tilanne ei ole paras mahdollinen.

Suomessa Vapochillin virallisia edustajia Suomessa ovat Akiba ja Coolputer. Vapochill LS:n hinta on hieman alle 800 euroa.

Plussat (+)

+ Näyttävä
+ Helppo asentaa
+ Hyvä yhteensopivuus (AMD & Intel)
+ Jäähdytysteho

Miinukset (-)

– Äänekäs
– Kompressori käy aika kuumana
– Hieman kallis

>> Takaisin pääsivulle

Sampsa Kurri 7. heinäkuuta 2004 (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)