Mitä, mihin, miten ja millä hinnalla? & AMD Radeon RAMDisk -ohjelma
AMD on kiteyttänyt RAMDiskin päämäärät kolmena kohtana, joista ensimmäisessä kerrotaan pelien ja ohjelmien latausaikojen lyhenevän merkittävästi. AMD:n mukaan ratkaisu tarjoaa nopeamman luku- ja kirjoitusnopeuden kuin kiintolevy tai SSD-asema.
Toisena kohtana AMD kertoo teknologian mahdollistavan tietokoneen latauksen yhteydessä tiedostojen automaattisen latauksen RAMDiskiin. Sammutuksen tai horrostilaan siirtymisen yhteydessä RAMDiskissä oleva data voidaan tallennetaa kiintolevylle tai SSD-asemalle, ja lisäksi data voidaan määritellä automaattisesti varmuuskopioitavaksi tietyin aikavälein.
Kolmas kohta keskittyy tietoturvaan ja RAMDiskillä olevat tiedot tuhoutuvat pysyvästi tietokoneen sammutuksessa, jos niitä ei ole varmuuskopioitu. Lisäksi DDR3-muistikammat ovat kestoltaan kiintolevyjä ja SSD-asemia parempia, koska niissä ei ole liikkuvia osia, eivätkä kirjoitus- ja lukuoperaatiot kuluta muistia.
Internetkäytön ja peruskuluttajan näkökulmasta RAMDiskillä voidaan nopeuttaa sivujen latausaikoja, tallennusta ja yksityisyyden kannalta tietyillä asetuksilla selausjäljet tuhoutuvat tietokoneen sammutuksen yhteydessä.
Ammattimaisemmassa käytössä teknologia nopeuttaa tietokantahakuja, CAD-ohjelmien toimintaa, videoiden lataus- ja editointiaikoja, tiedostojen latausta, se ei aiheuta kiintolevyjen tavoin melua ja viimeiseksi kohdaksi on mainittu datan yhteneväisyys.
Pelaajia ja harrastajia varten RAMDiskillä voidaan nopeuttaa pelien latausaikoja. Taulukossa on virheellisesti mainittu useamman RAMDisk-levyosion luominen, sillä tuettuna on ainoastaan yksi levyosio.
Tallennuskapasiteettien osalta kiintolevyissä puhutaan nykypäivänä karkeasti otettuna teratavuista, SSD-asemissa 100 gigatavuista ja keskusmuisteissa kymmenistä gigatavuista. Kapasiteettiin suhteutettuna kiintolevyt ovat edullisimpia ja keskusmuisti kalleinta SSD-asemien jäädessä näiden välimaastoon. Suorituskyky kulkee käsi kädessä hinnan kanssa keskusmuistin ollessa suorituskykyisintä ja ero suorituskykyisiin SSD-asemiin on merkittävä, kiintolevyihin vielä suurempi. Kun 2,5-tuumaisilla SSD-asemilla saavutetaan parhaimmillaankin alle gigatavun luku- ja kirjoitusnopeuksia sekunnissa, DDR3-2133-muistikammoilla teoreettinen maksimi kaistanleveys on yli 17 gigatavua sekunnissa.
Eri medioiden hyvät ja huonot puolet peilautuvat edellisessä kappaleessa mainittuihin seikkoihin. Kiintolevyt ovat vahvoilla tapauksissa, joissa tarvitaan paljon tallennuskapasiteettia ja ne soveltuvat erimeriksi varmuuskopiointien varastoimiseen. SSD-asemien edut tulevat esille, kun tiedostoja haetaan usein ja yksi selvimmistä käyttökohteista on itse käyttöjärjetestelmä. Kiintolevyjä kalliimman hintatason takia ne eivät sovellu kovinkaan hyvin isojen tiedostojen, kuten varmuuskopioiden, säilyttämiseen. RAMDiskin tapauksessa DDR3-keskusmuisti tarjoaa ratkaisun, kun tiedostoja tarvitaan usein ja hakunopeus on puntarissa.
Radeon RAMDisk -ohjelma on saatavilla ilmaiseksi tietyillä rajoituksilla ja rajoittamattomana maksullisena versiona. Ilmaisessa perusversiossa RAMDisk-asemien koko on rajattu neljään gigatavuun ja kun käytössä ovat Radeon-sertifioidut DDR3-muistit, raja nousee kuuteen gigatavuun. 18,99 dollarin hintaisella maksullisella versiolla RAMDiskin käyttöön voi lohkaista keskusmuistista maksimissaan 64 gigatavua.
Ilmaisella versiolla pääsee hyvin testaamaan RAMDiskin toimintaa, sillä tuettuina ovat AMD:n alustojen ohella myös Intelin alustat. Lisäksi toimintaa ei ole rajoitettu ja sillä kyetään lataamaan tiedot käynnistymisen yhteydessä sekä tallentamaan tiedot sammutuksessa tai automaattisesti.
Radeon RAMDisk toimii kernel-tasolla ja näkyy käyttöjärjestelmässä normaalina levyosiona, jolle tallennetaan ja josta ladataan dataa kiintolevyn tai SSD-aseman tavoin. RAMDisk-ajuri on WDM-standardien mukainen ja kun teknologia on käynnistetty, kernel-tason ajuri (RAMDisk.sys) ladataan Windowsin System32:n drivers-alihakemistoon. Ajuri on saatavilla RAMDiskin käynnistyessä ja se poistuu, kun RAMDisk lopetetaan.
Yllä olevassa taulukossa on esitetty, miten keskusmuistia suositellaan jaettavaksi eri kapasiteettien mukaan. Esimerkiksi 16 gigatavun DDR3-keskusmuistimäärällä on suositeltavaa asettaa maksimissaan 10 gigatavua RAMDiskin käyttöön ja 64 gigatavun tapauksessa suositeltu maksimimäärä on 40 gigatavua.
AMD Radeon RAMDisk -ohjelma
AMD:n Radeon RAMDisk -ohjelma on saatavilla 64- ja 32-bittisille Windows 8-, 7- ja Vista-käyttöjärjestelmille. 32-bittisten käyttöjärjestelmien tapauksessa se ei osaa hyödyntää kolmen ja neljän gigatavun välistä muistialuetta, joka ei näy käyttöjärjestelmään, mutta osaa hyödyntää yli neljän gigatavun muistialueen.
Ohjelman Settings-välilehdeltä löytyvät pääasetukset, joilla RAMDiskin saa käynnistettyä. Käyttäjän tulee valita DDR3-muistikapasiteetista RAMDiskin käyttöön lohkaistava muistimäärä sekä FAT16- tai FAT32-tiedostojärjestelmä tai vaihtoehtoisesti jättää RAMDisk-levyosio alustamatta. Valittana on myös Windows- ja DOS-käynnistyssektoriasetukset, mutta näillä on merkitystä ainoastaan, jos RAMDiskiä käytetään käynnistettävän kiintolevyn tai CD-aseman pääkuvatiedostoa varten. RAMDiskiltä itseltään ei voi käynnistää käyttöjärjetelmää. Alimpana löytyvät napit RAMDiskin käynnistämiseksi ja sammuttamiseksi.
Load/Save-välilehden asetuksista ylimpänä ovat Load-asetukset ja vasemmanpuoleisella valinnalla RAMDisk-kuvatiedoston saa ladattua tietokoneen käynnistymisen yhteydessä kuvatiedostosta. Ratkaisua voi käyttää kahdella eri tavalla ja normaalin kuluttajan kannalta todennäköisesti kiinnostavampi vaihtoehto on ladata kuvatiedosto, joka on tallennettu tietokoneen sammuttamisen yhteydessä. Tällöin kaikki RAMDiskille tehdyt muutokset säilyvät ja se toimii normaalin levyosion tavoin. Toinen vaihtoehto on jättää tallentamatta muutokset, jolloin käynnistymisen yhteydessä ladataan joka kerta samat tiedostot RAMDiskin käyttöön. Tällöin RAMDiskiin voi tehdä vapaasti muutoksia ja kokeiluja, mutta käynnistymisen yhteydessä käytössä on puhdas alusta.
RAMDiskiä voi käyttää myös TEMP-hakemistona, mutta tämä vaatii levyosion alustamisen joko FAT16:ksi tai FAT32:ksi. Lisäksi sen käyttäminen vaatii, ettei käyttöjärjestelmän yhteydessä ladata kuvatiedostoa (Load Disk Image at Startup).
Alimmalla valinnalla RAMDiskin tiedot tallennettaan kuvatiedostoksi haluttuun hakemistoon. Jos tätä ei valita, kaikki levyosiolle tehdyt muutokset häviävät tietokoneen sammutuksen yhteydessä. Lisäksi tallennuksen voi asettaa automaattisesti tehtäväksi tietyn ajan välein.
Options-välilehdeltä löytyy harvemmin tarvittavia asetuksia, joista ylimmällä valitaan aika, jonka aikana RAMDiskin tulee käynnistää ajuri. Oletuksena RAMDisk ei kirjoita aiemman kuvatiedoston päälle, vaan siirtää sen .bak-tiedostoksi. Ratkaisulla pyritään välttämään kuvatiedoston korruptoitumisesta aiheutuvat ongelmat, mutta toiseksi ylimmästä kohdasta voi valita, ettei kyseistä .bak-tiedostoa luoda.
Toiseksi alimmalla asetuksella kuvatiedostoja ei tallenneta pakattuna tiedostona (kun käytössä on NTFS-tiedostojärjestelmä), kuten oletuksena tehdään. NTFS-pakkaus on tuettuna ainoastaan alle 30 gigatavuisilla tiedostoilla, joten kyseinen ruksi on syytä valita, jos kuvatiedosto ylittää 30 gigatavun.
Alimmalla asetuksella RAMDiskin käytössä ollut muistikapasiteetti kirjoitetaan täyteen nollaa ennen kuin sammutuksen yhteydessä vapautettava muisti luovutetaan keskusmuistin yleiseen käyttöön.
RAMDiskin ollessa käytössä Laitehallinnassa löytyy asennettuna RAMDiskVE-niminen ajuri. Ajurin toimittajana näkyy Dataram, Inc. ja 4.0.1.5-versiollinen ajuri oli päivätty viime vuoden lokakuun puoliväliin.
Kun RAMDisk on käynnistynyt onnistuneesti ja se on alustettu, se näkyy Oma tietokoneessa muiden levyosioiden tavoin.
