DDR3-suorituskyky puntarissa

DRAM-muistien osalta kehitys kulkee tasaisin ajoin eteenpäin ja nyt käytössä ovat DDR3-muistit, joiden ensimmäiset prototyypit esiteltiin vuonna 2005 ja kaksi vuotta myöhemmin Intel julkaisi ensimmäisenä valmistajana niitä tukevan piirisarjan, P35:n. AMD siirtyi tukemaan DDR3-muistiteknologiaa reilu vuosi Intelin jälkeen.

Vuosien aikana DDR3-muistien nopeudet ovat kasvaneet ja kun vuoden 2009 keväällä DDR3-muistien kehityksestä vastaava JEDEC oli määritellyt maksimikellotaajuudeksi 800 MHz (1600 MHz DDR), nyt kellotaajuus on noussut 933 MHz:n (1866 MHz DDR) kautta 1033 MHz:iin (2133 MHz DDR). Nopeuksien kasvun ohella DDR3-muistien hinnat ovat laskeneet ja kapasiteetit kasvaneet.

DDR3-muistiteknologia on venytetty lähelle maksimiaan ja seuraavaksi vuorossa on DDR4-muistiteknologia, johon perustuvien muistikampojen näyte-eriä on valmistettu suurimpien valmistajien toimesta. Niiden massatoimitukset aloitetaan tämän vuoden lopulla, mutta siitä huolimatta DDR3 tulee pitämään vielä monen vuoden ajan vankan aseman muistimarkkinoilla. Tässä artikkelissa tutustumme Kingstonin HyperX Beast -muistikampoihin ja tutkimme eri ohjelmien muistinkäyttöä ja miten muistimäärä, kellotaajuus ja asetukset vaikuttavat suorituskykyyn.

 

DDR3-muistien markkinatilanne ja hinta

Tutustuimme vuoden 2009 maaliskuussa eli neljä vuotta sitten DDR3-muistiteknologiaan ja samalla paneuduimme tuotteiden hintoihin, markkinaosuuksiin ja tulevaisuudennäkymiin. Tuolloin DDR2-muistien markkinaosuus oli DDR3:n edellä ja osuuksien odotettiin risteävän vuoden 2010 puolella. Samalla odotettiin, että DDR4-muistit nappaisivat muutaman prosenttiosuuden jo vuonna 2011 ja vuonna 2012 sen osuus olisi reilut 10 prosenttia. Tällä hetkellä tiedämme, ettei näin käynyt, eikä tämänkään vuoden puolella ole odotettavissa suurta ryntäystä DDR4:ään.

Vuoden 2011 kesällä (ylempi taulukko) julkaistuissa tiedoissa DDR3 oli haalinut suuren osan markkinoista itselleen ja vuosien 2013 ja 2014 aikana sen odotettiin nousevan yli 90 prosenttiin. Arvioiden mukaan DDR4 tulisi tänä vuonna viemään muutaman prosentin markkinoista, ensi vuonna yli 10 prosenttia ja vuonna 2015 yli puolet markkinoista.

Nykytietojen valossa ei ole mitään syytä olla päivittämättä DDR3-muistiarsenaaliaan DDR3-muisteilla, joiden hinnat ovat tällä hetkellä alhaalla. DDR4:ää on turha odottaa, koska ainakin aluksi hinnat tulevat suurella todennäköisyydellä olemaan korkealla ja saatavuus heikko.

IHS iSuppli -tutkimusyhtiön tammikuussa julkaisemien arvioiden mukaan DRAM-muistimarkkinat kasvavat kuluvana vuonna 14 prosentilla viime vuoden 26,4 miljardista dollarista 30,0 miljardiin dollariin. Samalla kyseessä olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 2010, kun DRAM-markkinat eivät ole olleet laskusuhdanteessa. Markkinat ovat kärsineet viimeisen parin vuoden ajan PC-tietokoneiden heikosta myynnistä ja paisuneista valmistusmääristä.

Suurelta osin DRAM-muistimarkkinoihin vaikuttavat PC-markkinat. Viime vuosi oli 11 vuoteen ensimmäinen vuosi, kun PC-markkinat laskivat, mutta tänä vuonna on odotettavissa kahdeksan prosenttia kasvua. Markkinat nojaavat vahvasti Windows 8:n ja Ultrabook-konseptiin perustuvien tietokoneiden suuntaan, joten jos nämä eivät onnistu vakuuttamaan kuluttajia, myös DRAM-markkinoiden tilanne saattaa olla loppuvuodesta toisenlainen kuin mitä olemme odottaneet. Tilannetta sekoittaa myös konkurssiin ajautunut Elpida, jonka Micron osti ja kauppa on määrä saada päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana. Lisäksi suurimmat valmistajat, Samsung Electronics, SK Hynix ja Micron, ovat siirtämässä tuotantoaan 20 nanometrin valmistusprosessiin perustuville tuotantolinjoille.

DRAM-markkinoista merkittävä osa tulee muualta kuin PC-markkinoista. PC-markkinat ovat kieltämättä hyvin merkittävä osa sitä, mutta osuus on ollut laskussa ja pysytellyt 50 prosentin yläpuolella. Viime vuoden toinen neljännes oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun osuus laski alle 50 prosentin rajapyykin, 49 prosenttiin. Tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä osuuden uskotaan olevan enää alle 43 prosenttia.

Älypuhelimet ovat omalta osaltaan kasvattaneet DRAM-muistipiirien menekkiä ja osuuden uskotaan nousevan tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä lähes 27 prosenttiin. Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osuus oli 14 prosenttia. Taulutietokoneiden DRAM-menekin osuus tulee vastaavassa ajassa nousemaan alle kahdesta prosentista lähes seitsemään prosenttiin.

Vuoden 2009 maaliskuussa kerroimme halvimpien yhden gigatavun DDR3-muistikampojen maksavan alle 20 euroa, kahden gigatavun muistikampasetin (2x 1 Gt) hinnan ollessa noin 40 euroa ja neljän gigatavun setin (2x 2 Gt) noin 60 euroa.

Neljän vuoden aikana hinnat ovat laskeneet merkittävästi ja samalla muistikampojen koot kasvaneet. Nykyisin yleisimmin hankittavat DDR3-muistikammat ovat neljän tai kahdeksan gigatavun kampoja. Esimerkiksi kahdeksan gigatavun DDR3-muistikamman setti (2x 4 Gt) maksaa halvimmillaan alle 50 euroa.

Seuraava sivu
Muropaketin toimitus

Kommentit

2.

Pelien osalta turhan suppea testi. Murossa joskus linkkailtiin testiä, joka osoitti varsin selvästi, että on pelejä jotka hyötyvät 1866MHz muisteista. Ja toivon todella, ettei noita pelitestejä ole ajettu GPU-rajoitteisilla asetuksilla. Ainakin Battlefieldissa tulokset ovat niin lähellä toisiaan, että herää epäilys että siellä on GPU rajoittamassa menoa.

Vastaa tähän
3.

Ei kyllä itselle tule muita pelitestejä mieleen joissa eroa olisi näkynyt kuin APU-testit joissa skaalaus on huikeaa

Vastaa tähän
4.

Hei. Sellainen kysymys että, tarviiko nämä HyperX Beastit nuo propelit päällensä ?
Ajattelin siirtyä LGA 2011 kantaan lähi aikoina ja sitten tarvis jo 2 kpl niitä. Ja oliko ne nämä KHX-FAN-B ?

Vastaa tähän
5.
Wille 114

Hei. Sellainen kysymys että, tarviiko nämä HyperX Beastit nuo propelit päällensä ?
Ajattelin siirtyä LGA 2011 kantaan lähi aikoina ja sitten tarvis jo 2 kpl niitä. Ja oliko ne nämä KHX-FAN-B ?

Tuskinpa tarttee.

Hyvin riittää 16GB @ 1333MHz, näinkään paljoa ei tarttis mutta kun halvalla sai.. :comp:

Vastaa tähän
6.

Mitään hyötyä noista ropelleista ei ole normaalissa käytössä.

Vastaa tähän
7.
Kaotika

Ei kyllä itselle tule muita pelitestejä mieleen joissa eroa olisi näkynyt kuin APU-testit joissa skaalaus on huikeaa

Tuossa muron testissä Civilization V sai 1333mhz:llä 113,1 ja 1600mhz:llä 125 fps lukemiksi. Mitä jossain samanlaisessa artikkelissa näin useita pelitestejä, niin prossuun nojaavissa peleissä muistin nopeudella fps saattoi nousta parilla prosentilla, kun taas näyttikseen nojaavissa peleissä erot olivat vajaata prosenttia pääsääntöisesti.

Erot ovat tosiaan pieniä, mutta väittäisin niitä sen viiden lisäeuron panostuksen arvoisiksi tuossa 1333mhz ja 1600mhz tapauksessa.

Vastaa tähän
8.

Hyvä ! Kiitos 9700 Pro ja Coinis. Ajattelinkin kun tähänkin asti pärjännyt ilman, että tuskin nytkään tarvis.

Vastaa tähän
9.

Eli noita ei tarvitse ostaa LGa2011 kantaan 4x2gb 1866mhz cas8 muistit ovat kai paras vaihtoehto eikä mitään cas9 kittejä.

Vastaa tähän
11.

Muualla olleista testeistä katselin samoja, näyttäisi saavan tietyissä peleissä ja muissa todellisissa käyttökohteissa muistien kellotaajuuden nostolla jopa 5-10 % parannusta, kun taas latenssit eivät mainittavasti nykyisin vaikuta. Nykyisillä muistien hinnoilla muutama kymppi nopeammasta rammista vaikuttaisi jokseenkin fiksulta investoinnista, tosin on huomattava erojen tulevan kunnolla näkyviin vasta voimakkaasti ylikellotetulla prosulla ja asetuksilla, joissa näytönohjain ei ole pullonkaulana.

Muistin määrästä on huomattava myös se miten muistisyöppöjä browserit ovat, kun on paljon tabeja auki. Siksi 4 GiB ei todellisessa käytössä riitä kovin pitkälle, vaikka tällaisessa yhtä ohjelmaa kerrallaan käyttävässä testissä näyttäisikin riittävän. Toinen juttu on se, jos koneessa on vielä mekaaninen kiintolevy, sillä kaikki ylimääräinen muisti toimii levycachena ja näin riittävällä määrällä muistia vältetään esim. mappirotaatiolla pelattaesa lataaminen joka kerta levyltä saakka.

Vastaa tähän
12.
Marti77

Eli noita ei tarvitse ostaa LGa2011 kantaan 4x2gb 1866mhz cas8 muistit ovat kai paras vaihtoehto eikä mitään cas9 kittejä.

LGA2011 kannalle mielummin korkea kellotaajuus kuin tiukat latenssit (esim. 2400MHz). Jos siis nopeita muisteja haluaa ostaa. Mitään hyötyähän niistä ei käytännössä ole :comp:

Vastaa tähän
13.

Muistimääriä testattaessa FPSää mielenkiintoisempia testejä olisi ollut esimerkiksi käyttöjärjestelmän lataaminen, useiden ohjelmien availu ja sulkeminen ja uudelleenavailu jne, jolloin Windowsin system cachen määrän vaikutusta olisi voinut havainnollistaa.

Vastaa tähän
14.

@acathaman Windowsin lataamisessa ei muistin määrä tai nopeus vaikuta siten että mittauksiin saataisiin minkäänlaista eroa. Ohjelmien availu ja sulkeminen ei liioin juurikaan mitään hyödyllistä kerro, eikä tuloksia voi yleistää todelliseen käyttöön. Ehkä tätä ohjelmien availutestiä lähinnä voisi olla avata joukko ohjelmia (selaimeen paljon tabeja) ja sitten pelata jotain raskasta peliä, jossa voidaan todeta että 4 gigan rammilla kenttien lataus (koska eivät ole cachessa) kestää huomattavasti kauemmin kuin 8 tai 16 gigalla, kun pelin kaikki data mahtuu cacheen. Se ei kuitenkaan ollut selvästikään artikkelin tarkoitus, vaan haluttiin tietää onko huippukellotaajuuksista etua.

Vastaa tähän
15.

Valaiskaa tietämätöntä. Olin käsittänyt latenssit kutakuinkin siten, että mitä pienemmät arvot, sen nopeammat muistit. Kuitenkin joissain noissa testeissä korkeat latenssit päihittivät matalammat. Eli miten tää homma toimii?

Vastaa tähän
16.

Testituloksissa on aina väkisin pientä hajontaa, kun ympäristöä ei voida saattaa riittävän staattiseen tilaan. Pienemmät latenssit ovat käytännössä aina nopeammat, mutta tietokoneessa sovellusten nopeuteen vaikuttaa niin monta muutakin tekijää kuin pelkät muistit. Jo nykyiset käyttöjärjestelmät tuovat haasteensa, kun niissä pyörii monia taustaprosesseja, jotka saattavat tehdä jotain ajoitetusti, tai jonkun muun keskeytyksen seurauksena, joka sitten vaikuttaa rinnalla tehtyihin testeihin.

En tosin tiedä kuinka tieteellinen testausprosessi muron tiimillä on käytössä (käsittääkseni ihan uskottava/hyväksyttävä) jolla satunnaishajontaa eliminoidaan, joten tietenkään tämä minun tulkinta ei ole aivan aukoton. Testituloksiin voi vaikuttaa myös sellaisia seikkoija joita en itsekkään pysty hahmottamaan.

Vastaa tähän

Osallistu keskusteluun MuroBBS:ssäKommenttikupla