Näkökulma: Vetääkö virtuaalitodellisuus television töpselin seinästä?

Google Daydream

Vuoden 2016 on ennustettu olevan vuosi, jolloin virtuaalitodellisuus lyö itsensä läpi joka kodin kuluttajamarkkinoilla. Eivätkä odotukset ole välttämättä täysin tuulesta temmattuja: mukana on maailman johtavia teknologia- ja mediabrändejä kuten Google, Facebook ja Playstation.

Päästäkseen kunnolla käsiksi kuluttajien vapaa-aikaan, VR:n pitäisi kuitenkin ylittää ensin se kaikista perinteisin kotiin hankittava kuvaruutu, televisio. Näköradio pitää FiComin mukaan kuitenkin edelleen pintansa esimerkiksi suomalaisten arjessa.

Onko virtuaalitodellisuudesta television haastajaksi?

Tulevaisuudessa virtuaalikypärä voisi ainakin olla kustannustehokkaampi vaihtoehto. Tätä mieltä oli Oculus Riftin perustaja Palmer Luckey muutama vuosi takaperin. Jos asiaa ajatellaan pelkästään muovin ja lasin näkökulmasta, molempia kuluu VR-laseihin varmasti televisiota vähemmän.

Ja lisäksi, vaikka tänään jokainen VR-sovellus millä tahansa alustalle vaatii melko suuria investointeja (älypuhelin mukaan luettuna), näin ei tietenkään tulevaisuudessa välttämättä ole. Esimerkiksi Googlen Daydreamin on arvioitu tulevan “kaikenlaisten pelaajien ulottuville” vuoden 2016 loppupuolella.

Onkin selvää, että mikäli suuri VR-vallankumous on tulossa, tapahtuu se nimenomaan Google Cardboardin, Daydreamin tai Samsungin Gear VR:n kaltaisten, “halpojen” toteutusten avulla. Vielä vuoden 2016 alussa alle yhdessä prosentissa maailman PC:itä oli tarpeeksi tehoja pyörittämään virtuaalitodellisuutta Oculus Riftin tai HTC Viven kaltaisilla laitteilla.

Kovemman luokan virtuaalitodellisuuksissa on myös paljon muita ongelmia, joista vähäisin ei ole heikko sisältötarjonta tai sen hinnoittelu.

Netflix VR

Tuoko VR lisäarvoa television katseluun?

Moni varmasti ajattelee, että VR:n läpimurron myötä katsoja “pääsisi sisälle” vaikkapa Game of Thronesin uusiin jaksoihin tai tuoreimpaan Star Wars -elokuvaan. Tämä on tietysti periaatteessa mahdollista, mutta äärimmäisen epätodennäköistä. 360-ajattelu vaatisi aivan toisenlaista, kallista ja hyvin riskialtista tulokulmaa jo valmiiksi äärimmäisyyksiin hiottujen tuotantojen tekemiseen.

Se, että markkinoilla on karkeasti 10 miljoonaa erilaatuista VR-alustaa, ei välttämättä riitä tekemään näin radikaaleja muutoksia. Uusia, 360-lähestymistapoja kehitellään kyllä myös TV:n parissa, mutta suunta todellisiin toteutuksiin liikkunee alhaalta ylöspäin – nichestä mainstreamiin.

Samsung Gear VR:lle toteutettu Netflix-sovellus taas tarjoaa kokemuksen, jossa katsoja istutetaan virtuaaliseen olohuoneeseen nauttimaan Netflixin sisältötarjonnasta. Olisiko tämä tarpeeksi jättämään muun perheen oman katselukokemuksen ulkopuolelle? Pitääkö kaikille hommata omat virtuaalikypärät? On myös otettava huomioon, että virtuaalitodellisuudessa resoluutio saattaa olla uutta HD-televisiota huonompi.

On myös melko vaikea kuvitella, että Doc Martinia tai Hercule Poirotia alettaisiin kuvata 360-versioina uusiksi ainakaan lähivuosina. Sen sijaan joka vuotisissa itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa, pääministerin puheessa tai A-studiossa lienee paljonkin 360-potentiaalia? Nämä kaikki kun ovat tällä hetkellä kotimaisen television kovinta ydintä.

google-daydream-valikko

Saako virtuaalitodellisuutta kutsua jo flopiksi?

Nyt, kun Oculus Rift ja HTC Vive ovat olleet jo muutamia kuukausi markkinoilla, voidaan helposti katsella lukuja ja tehdä johtopäätöksiä. Myyntilukemat ja ennusteet eivät ainakaan vielä ole kovin vakuuttavia eikä internet ole toistaiseksi mennyt rikki VR:n vallankumouksellisista sovelluksista.

Talousaikakauslehti Fortunen mukaan vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua HTC Viveä oli myyty heinäkuun alkuun mennessä noin satatuhatta kappaletta. Sen sijaan vuoden 2015 lopulla julkaistu Samsung VR tavoitti miljoonan käyttäjän rajapyykin vuoden 2016 keväällä. Huomattavasti edullisempaa Google Cardboardia oli myyty vuoden 2016 tammikuussa jo yli viisi miljoonaa kappaletta.

Virtuaalitodellisuus ei missään nimessä ole flopannut, erityisesti, kun melko keskeinen sovellus, Playstation VR, on vielä vasta tulossa markkinoille. Lisäksi se, että ennusteet epäonnistuvat – hype ei toteudukaan – ei välttämättä tarkoita sitä, että teknologia epäonnistuu. Näin on tapahtunut esimerkiksi tablettien kanssa.

Dystooppiseen Matrix-maailmaan on siis vielä nykyisten VR-sovellusten puitteissa matkaa.

Tosin onko kännykkää yhtäjaksoisesti näpräävä televisionkatselija sittenkään niin kaukana tuoliin sidotusta homo virtualiksesta?

VR

Kiinnostus virtuaalitodellisuutta kohtaan kasvaa koko ajan.

Muropaketin aikaisempia VR-aiheisia artikkeleita:

Viisi visiittiä virtuaalitodellisuuteen: Muropaketti testasi Oculus Riftia

IFA 2016: VR muuttaa ihan kaiken, ihan kohta

Virtuaalitodellisuus vuonna 2016 – Niin pitkällä, silti niin kömpelöä

Virtuaalitodellisuus tulee taas: Katsaus VR-laitteiden hulluun historiaan

Arttu Silvast
Tagit: Virtuaalitodellisuus, Oculus Rift, VR, Samsung Gear VR, HTC Vive, TV, televisio, Google Cardboard, Netflix
Viisi visiittiä virtuaalitodellisuuteen: Muropaketti testasi Oculus RiftiaCroteam esitteli messuilla Minigun-ohjaimia HTC Vivelle

Kommentit

2.

Ekana allekirjoittaneellekin tuli mieleen tuo "sinkkupotentiaali".

Kohtalainen 50"+ telkkari maksaa 1000-2000 euroa.

VR-lasit 4 hengen perheelle jotain kolmisen tonnia? (Vieraat sitten ei katsokkaan – vähän sama ongelma kuin telkun 3D lasien kanssa nyt…)

Lisäksi; onko joku ihan oikeasti ratkaissut sen ettei lasien käyttäminen esim. 3-4 tuntia putkeen, varsinkin tällaisella silmälaseja käyttävällä, ala tuntumaan tuskalta?

3.

"Talousaikakauslehti Fortunen mukaan vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua HTC Viveä oli myyty heinäkuun alkuun mennessä noin satatuhatta kappaletta. Sen sijaan vuoden 2015 lopulla julkaistu Samsung VR tavoitti miljoonan käyttäjän rajapyykin vuoden 2016 keväällä. Huomattavasti edullisempaa Google Cardboardia oli myyty vuoden 2016 tammikuussa jo yli viisi miljoonaa kappaletta."

Samsung VR "tavoitti"…jepjep. Todellisuus kuitenkin on, että nuo cardboardit yms. ovat aivan hyödyttömiä gimmick räkäpalleroita joiden keskimääräinen käyttöaste lienee jossain 30-60 sekunnin maastossa kun taas ainakin vivellä pelailaillaan tuntikausia ja useita eri pelejä ohjaimineen kaikkineen.

4.

joo-o en kyllä usko että ihan heti korvaa televisiota, koskapa se elokuvan tai futispelin katsominen on sosiaalinen tapahtuma. Sinänsä täysin tietokonemallinnuspohjaiset sisällöt saattavat kyllä taipua myös vapaan katselukulman muotoon. Lisätyllä todellisuudella on suurempi potentiaali kun tekniikka ja infra alkaa olla idean vaatimalla tasolla. Virtuaalinäkymät sen sijaan voivat hyvinkin olla mahdollistava tekniikka terveydenhuollon ja sairaanhuollon palveluihin sekä nojatuolimatkailun uusiin ulottuvuuksiin.

5.
Bladekill

Samsung VR "tavoitti"…jepjep. Todellisuus kuitenkin on, että nuo cardboardit yms. ovat aivan hyödyttömiä gimmick räkäpalleroita joiden keskimääräinen käyttöaste lienee jossain 30-60 sekunnin maastossa kun taas ainakin vivellä pelailaillaan tuntikausia ja useita eri pelejä ohjaimineen kaikkineen.

Täysin samaa mieltä että on täysin idioottimaista verrata noita "kännykkätelineitä" oikeisiin VR-laseihin.

Pelkästään se että se sitoo puhelimen 100% tuohon käyttöön, ja pahimmillaan sitoo tuon laitteen tiettyihin puhelinmalleihin, tekee noista about hyödyttömiä.

"Sori, en pääse puhelimeen juuri nyt, vaimoni katsoo elokuvaa…" :D

6.

Ei kyllä korvaa telkkaria ennen kun on yhtä kevyet kuin normaalit rillit

7.
Alghazanth

Ei kyllä korvaa telkkaria ennen kun on yhtä kevyet kuin normaalit rillit

Siitä vaan hitsauslaseja tekemään.

8.
DocWeird

Ekana allekirjoittaneellekin tuli mieleen tuo "sinkkupotentiaali".

Kohtalainen 50"+ telkkari maksaa 1000-2000 euroa.

VR-lasit 4 hengen perheelle jotain kolmisen tonnia? (Vieraat sitten ei katsokkaan – vähän sama ongelma kuin telkun 3D lasien kanssa nyt…)

Lisäksi; onko joku ihan oikeasti ratkaissut sen ettei lasien käyttäminen esim. 3-4 tuntia putkeen, varsinkin tällaisella silmälaseja käyttävällä, ala tuntumaan tuskalta?

Videoiden katseluun ei tarvita paljon laskentatehoa, joten jokin GearVR:n tyyppinen halvahko mobiiliratkaisu riittää. Resoluutiota olisi toki varaa kasvattaa vielä entisestään, jotta VR toisi lisäarvoa katseluun eikä heikentäisi kokemusta.

Pelien ja erilaisten simulaatioiden puolella laskentateho ja sen hinta onkin sitten suurempi ongelma. Itse lasien hinta voi pudota, mutta kun paine on kasvattaa resoluutiota ja sitä kautta jopa moninkertaistaa vaadittava laskenta, on aika vaikea nähdä, että oikeasta VR:stä tulisi ihan pian "halpaa".

9.

Artikkelin kirjoittajalla ei taida olla minkään näköistä omakohtaista kokemusta VR-headseteistä. Nykyisten laitteiden paino, resoluutio ja yleensäkin käyttömukavuus estävät vahvasti niiden käytön TV:n korvikkeena. Eikä tästä teknologiasta tule koskaan edes olemaankaan TV:n korvikkeeksi. AR(augmented reality) tulee olemaan TV:n korvike. Menee kuitenkin vielä 5-10v ennen kuin AR-lasit ovat laajalti kuluttajien saatavilla ja toiset 5-10v ennen kuin ne ovat tarpeeksi kehittyneet television syrjäyttämiseen.

10.

Tämä on normaalia jatkumoa: kirjat -> radio -> televisio -> virtuaalitodellisuus. Keskeistä on bittikaistan jatkuva kasvu, joka tuo uusia mahdollisuuksia.

Lukeminen ja radio ovat vielä täydessä hengessä. Romaanien lukeminen on vähentynyt, ja myös radiokuunnelmien, mutta tilalle on tullut viihteellisempää materiaalia. Siis ei voi puhua korvaamisesta, vaan pikemminkin niin, että lukeminen on saanut vaikutteita televisiosta.

11.

Veikkaan jotta tappajasovellus VR-puolellakin olisi hyvin tehty Pr0n-kokemus ?
Alahan on toiminut edelläkävijänä liki kaikessa nettiliiketoiminnassa, tarve kun on sisäänrakennettuna meihin kaikkiin. Joten tarvetta ei tarvitse edes luoda, kunhan tuote on paketoitu entistä paremmin VR-muodossa? Vaatii tietysti hiukan muokkausta myös VR-ohjaimien kehittäjiltä, siis jotta moiset kokemukset ovat VR-ohjaimilla ohjailtavissa myös yhdellä kädellä (yleensä vasemmalla?). Mutta kunhan se VR-laite on ensin hankittu, niin sille löytyy sitten myöhemmin muutakin käyttöä. Kuten kävi DVD-soittimillekin…

Ed. viitaten, lukeminen/radio/kuunnelmat ovat täällä vielä täydessä hengessä. Kirjojakin luetaan mutta vanhempana muuttuu valikoivammaksi. Kirjatkin tulee ostettua arvostelujen perusteella netistä eikä lainattua kannen perusteella muuten vaan kirjastosta.

12.

Jep jep. Ja 3D televisiot syrjäyttävät 2d:n. Mites siinä kävi?

13.

Ihan tyhmää kuvitella että VR korvais tv:n. Onhan siinä nyt käyttömukavuus ihan eri luokkaa kun hiihto laseissa. Ei sen puoleen kunhan niihin saadaan sullottua kunnon panelit ettei tarvi
kattella kanaverkon takaa kaikkee niin varmasti osa peleistä siirtyy sinne mutta onhan se nyt ihan naurettavaa pelata esim jotain RTS peliä silti Vränä. Itsellä on Helkkarin pätevä kotiteatteri
mutta kyllä silloin tällöin tulee emännän kanssa katsottua joku hassu komedia tai sarja ihan olkkarin pieni pienestä vanhasta 32sesta tvstä kun ei jaksa raahautua kunnon kuvan ja äänen äärelle.
Ja 3D mokattiin ihan valmistajien puolelta tuomalla paskoja laitteita markkinoille. Itse en ole moneen vuoteen enään 2Dnä pelannut kun 3Dnä pelit on niiiiiin eri luokkaa.

14.

Virtuaalitodellisuutta tuli kokeiltua jo kultaisella 90-luvulla, jos naavaparrat vielä muistavat surullisenkuuluisan Virtual Boyn. Armoton päänsärky jo puolen tunnin session jälkeen ja käyttöliittymä suoraan helvetistä.

15.
Jani Jokeri

Virtuaalitodellisuutta tuli kokeiltua jo kultaisella 90-luvulla, jos naavaparrat vielä muistavat surullisenkuuluisan Virtual Boyn. Armoton päänsärky jo puolen tunnin session jälkeen ja käyttöliittymä suoraan helvetistä.

Tässä on kyllä yksi nyky-VR:n markkinoinnin pahimmista ongelmista. Kaikki, siis aivan kaikki mikä omaa ruudun ja voidaan teipata kasvoille on virtuaalitodellisuutta. Huijasiko Virtual Boy kenenkään aivoja että nyt ollaan toisessa todellisuudessa? No ei huijannut. Entä Google Cardboard? Ei sekään. Käytännössä ainoa tapa myydä laseja on pistää ne ostajaehdokkaan päähän sillä muutoin ennakkoluulot ja odotukset ovat lähes poikkeuksetta täysin metsässä.

Jani Jokeri

Samsung VR "tavoitti"…jepjep. Todellisuus kuitenkin on, että nuo cardboardit yms. ovat aivan hyödyttömiä gimmick räkäpalleroita joiden keskimääräinen käyttöaste lienee jossain 30-60 sekunnin maastossa kun taas ainakin vivellä pelailaillaan tuntikausia ja useita eri pelejä ohjaimineen kaikkineen.

Olen samaa mieltä Cardboardista, mutta uutisen aiheena kun oli löyhästi telvisioiden korvaaminen niin siihen GearVR toimii kyllä Viveä paremmin. Ergonomia ja kuvanlaatu ovat töllöttimen katseluun selkeästi Viveä edellä. Pelaamiseen GearVR on toki melkoinen vitsi.

Endemon

Jep jep. Ja 3D televisiot syrjäyttävät 2d:n. Mites siinä kävi?

Esimerkki on huono sillä käytännössä kukaan ei toivonut 3D:tä alunperinkään, se vain syötettiin meille Hollywoodin ym. vaikuttajien toimesta. 3D (sillä toteutuksella kun se voidaan nykyisin tehdä) ei tuo elokuviin juuri mitään lisäarvoa. Voi jopa sanoa että se ottaa jotain pois.

16.

1. Yhdetkään julkaistut 3d-, VR- taikka Google Glass -lasit eivät vieläkään ole oikeasti käytettävät normaaleiden silmälasien kanssa. Tämä suuri miinus.
2. Migreenialttiina henkilönä niin aktiivi 3d, passiivi 3d kuten myös VR-kokemus aiheuttaa migreenikohtauksen noin 15 minuutin katselun jälkeen. Tämäkin suuri miinus.

VR:stä television tappaja.. Tässä tapauksessa kerrataan ja kerrotaan kohdat 1 ja 2 sekä todetaan ettei tuplamiinus ole tällä kerralla positiivista.

17.
Endemon

Jep jep. Ja 3D televisiot syrjäyttävät 2d:n. Mites siinä kävi?

LG 3D passiivi TV on helvetin hieno keksintö.
Valitettavasti suosio on vähäistä ja matskua tulee vähän. Se mikä tulee, tulee katottua 3D:nä kun se vaan perkele toimii.
Suomi elokuvateatterin aktiivi 3D on kyllä perseestä. Sen 1 leffan jaksaa silmät katsoa juuri ja juuri.

Tohon Virtual reality shaibaan sen verran että tulee olemaan tähdenlento ellei laitteiden hinnat laske ja paljon.

18.
Beregoz

1. Yhdetkään julkaistut 3d-, VR- taikka Google Glass -lasit eivät vieläkään ole oikeasti käytettävät normaaleiden silmälasien kanssa. Tämä suuri miinus.

Omalla kohdallani Oculus Riftin käyttö onnistuu hyvin lasien kanssa; vain vr-kakkuloiden päähän laittaminen on astetta haastavampaa kuin ilman laseja. Silmälasit eivät kuitenkaan huurustu pelatessa eikä niitä muutenkaan huomaa.

19.

Virtuaalilasit toimii hyvin vain seuraavissa paikoissa:

-Lentokoneessa, junassa tai pitkän matkan bussissa ajantappovälineenä.
-Kirurgin apuvälineenä, jossa lasien avulla näkyy suoraan kohde, jonne pitää mennä vaikka esim. tähystämällä (yhdistetään skannattu virtuaalinen ihmisen sisäelimistö suoraan kuvaan).
-Teollisessa työskentelyssä ja insinööripuolella apuvälineenä.

Kuten joku täällä jo mainitti, ni VR-ilmiö pahimmillaan veisi ihmiset pois siitä sosiaalisesta kanssakäymisestä, kaikki vaan kahliutuisivat omaan kuplaansa. Mieti vaikka kumppanisi kanssa leffan kattelua. Molemmilla ois omat lasit päässä, eikä mitään kontaktia toiseen. Okei, onhan leffat ja sun muut mielettömiä spektaakkeleita, ku pääset ''sisään'' niihin. Mutta kolikolla on aina se kääntöpuoli. Se yhdessäolo katoaisi kokonaan. Mikään ei päihitä jotain leffan kattelua tai pelin pelailua telkkarin kautta muiden ihmisten seurassa, jolloin sinulla on leffan/pelin lisäksi myös sosiaalinen kontakti. Ja loppupeleissä, haluatko itse olla osa sitä elokuvaa vai vaan ihailla jotain elokuvaa ? Sekin on psykologisesti hyvin erinlainen kokemus.

Ja sitten se käytännön puoli. Telkkari on aina yhdessä paikassa näkyvillä ja tiedät sen olevan poissa tieltä, eikä sitä tartte murehtia. VR-laseja joutuisi varomaan kokoajan, ku ne ois milloin missäkin. Ja yhtä telkkaria voi katsoa rajaton määrä ihmisiä, VR-laseja vain yksi ihminen. Sitten se hankaluus, ku jos jotain haluat paussata, ni joudut aina ottaa lasit pois päästä + muut toimet, jos niissä niitä on. Telkan kanssa vaan painaa pausea ja lähtee. Ja VR-laseja joutuisi latailemaan kokoajan, johtojen kanssa niillä ei tee yhtään mitään.

Sitten tulee kysymykseen terveysvaikutukset. Telkkari jossain määrin niitä on ainakin aiheuttanut, mutta VR-lasit ovat vielä kysymysmerkki. Veikkaisin kyllä, että päänsärkyä ja silmävaivoja odotettavissa. Puhumattakaan psykoligisista vaikutuksista.

Kaikenkaikkiaan, VR-ilmiötä pitää varoen lähestyä ja käsitellä, jos niitä haluaa kokeilla. Tämä todennäköisesti jää vain kokeelliseksi ilmiöksi, eikä tule koskaan saavuttamaan samanlaista statusta, kuten radio, televisio ja matkapuhelin, jotka ovat ihmisen sosiaalisen kanssakäynnin kannalta tärkeitä välineitä, tosin kuin VR-lasit.

20.
Hellsinki

LG 3D passiivi TV on helvetin hieno keksintö.
Valitettavasti suosio on vähäistä ja matskua tulee vähän. Se mikä tulee, tulee katottua 3D:nä kun se vaan perkele toimii.
Suomi elokuvateatterin aktiivi 3D on kyllä perseestä. Sen 1 leffan jaksaa silmät katsoa juuri ja juuri.

Missäs vielä on aktiivi 3D teatereissa? Meidänkin kylällä on Dolbyn passiivitekniikka teattereissa.

Näytä kaikki kommentit

Osallistu keskusteluun MuroBBS:ssäKommenttikupla