HTPC-näppäimistöt testissä – kesä 2014

Muropaketti testasi HTPC-käyttöön suunnattuja näppäimistöjä viimeksi syksyllä 2012 ja tuolloin huomion kohteena olivat edulliset alle 50 euron vaihtoehdot. Kuluneen runsaan puolentoista vuoden aikana markkinoille on tullut useita uusia vaihtoehtoja ja tarjonta on parantunut selvästi. Päätimmekin näin kesän alun kunniaksi ottaa testiin neljä viimeisen vuoden aikana julkaistua kosketushiirellä varustettua langatonta näppäimistöä ja tutustua niiden rakenteeseen sekä ominaisuuksiin.

Valitsimme testiryhmään hieman erityyppisiä tuotteita kolmelta eri valmistajalta – Microsoftilta, Logitechiltä ja Rapoolta. Tuotteita ei ole tarkoituksena vertailla suoraan keskenään, joten hintahaitari on varsin suuri. Edullisin osanottaja maksaa noin 40 euroa ja arvokkaimmat mallit puolestaan sata euroa. Kaikkien testiin valittujen näppäimistöjen saatavuus on artikkelin julkaisuhetkellä kohtalainen tai hyvä.

Tässä artikkelissa tutustumme näppäimistöjen ominaisuuksiin, rakenteeseen sekä käytettävyyteen HTPC-käytössä.

 

Seuraava sivu
Muropaketin toimitus

Kommentit

2.

Desire Z on kyllä edelleen käytettävyydeltään paras käyttämäni näppäimistö-hiiri olohuonekäyttöön. Ei tarvi mitään polvea tms tueksi, kirjoittaminen onnistuu kahdellä kädellä (no, sormella) missä tahansa asennossa, hiiren käyttö ei vaadi otteen muuttamista, mahtuu mihin vaan mihin kaukosäädinkin. Ainoa puute että täysin ongelmatonta softaa ei ole löytynyt, esim. gPadissa ei toimi kaikki näppäimistön erikoismerkit.

Vastaa tähän
3.

Kiitos tästä! Selvisi kerralla, mikä näppäimistö tulee makuuhuoneen HTPC:n kaveriksi.

Vastaa tähän
4.

Tulipa sovipasti, olin just kattelees HTPC näppistä. Kiitos.

Vastaa tähän
5.

Ei yhtään joystick tapilla varustettua näppistä testissä itsellä on sellainen HTPC käytössä kun en ole ikinä tottunut kosketuslevyihin, tekisimieli löytää uusi parempi sellainen kun tämä nykyinen alkaa jo näyttää kulumisen merkkejä.

Vastaa tähän
6.

Aika harvassa on nuo tatilla ohjattavat mallit, etenkin viimeisen vuoden aikana julkaistuissa tuotteissa. Ne muutamat, joita olen koittanut, ovat laadullisesti melkoista kuraa.

Vastaa tähän
7.

Eipä tuota tarvinnu kauaa miettiä minkä ottaa, ilman et luin testejä. Logitech tietysti noista merkeistä

Vastaa tähän
8.

Mihis tästä testistä jäi kommentit näppäinhattujen merkintöjen pysyvyydestä?

Itselläni on kolmesta viimeisimmästä näppäimestä kadonnut merkinnät yleisimpien käytössä olevien näppäinten kohdalla kokonaan ja taitaa olla tärkein ominaisuus, kun nyt seuraavaa näppistä ostan.

Vastaa tähän
9.

Testattiinko testeissä missään kohtaa sitä, että jos istuu näppis sylissä ja jalat on nostettu ylös, niin miten yhteys toimii. Oman K400r kanssa oli ongelmia aluksi, kun vastaanotin oli HTPC koneen takana, niin jalat oli näppikselle niin ylitsepääsemätön este, ettei näppis toiminut juuri ollenkaan. Ongelma tuli ratkaistua vetämällä vastaanotin muutaman metrin jatkojohdolla huoneen sivuseinälle, josta yhteys on lähes katkeamaton.

Ja kun kerran tuo Mikkisoftan AIO näppis mainittiin olevan Logitechin K400 kilpailija, olisin kaivannut pari kommenttia sinne tänne hieman miten se eroaa kilpailijastaan, vaikkei näppis juuri tässä testissä ollutkaan mukana (käsittääkseni tämä K400 on ollut joskus aikaisemmin mukana? E: jep, vuonna 2012 näköjään oli mukana).

Vastaa tähän
10.
lallijuoppo

Mihis tästä testistä jäi kommentit näppäinhattujen merkintöjen pysyvyydestä?

Itselläni on kolmesta viimeisimmästä näppäimestä kadonnut merkinnät yleisimpien käytössä olevien näppäinten kohdalla kokonaan ja taitaa olla tärkein ominaisuus, kun nyt seuraavaa näppistä ostan.

Ei tuossa muutaman viikon testijakson aikana pysty mitään käytännön kokemuksia näppäinmerkintöjen kestävyydestä saamaan, mutta eipä noissa tyypillisellä tampopainatuksella tehdyissä merkinnöissä ole juuri eroa toisiinsa nähden. Kaikki ne kuluvat pinnasta pois aktiivisessa käytössä.

Microsoftin näppiksessä merkinnät ovat hattujen ylänurkassa, joten sen puolesta niiden voi odottaa kestävän hieman pidempään. Logitechin valaistussa mallissa näppäimet ovat puolestaan maalattu, joten niissä merkintöjen pitäisi kestää hieman muita pidempään, mutta lopulta maali kuluu pois painalluskohdasta.

Juuna_

Testattiinko testeissä missään kohtaa sitä, että jos istuu näppis sylissä ja jalat on nostettu ylös, niin miten yhteys toimii. Oman K400r kanssa oli ongelmia aluksi, kun vastaanotin oli HTPC koneen takana, niin jalat oli näppikselle niin ylitsepääsemätön este, ettei näppis toiminut juuri ollenkaan. Ongelma tuli ratkaistua vetämällä vastaanotin muutaman metrin jatkojohdolla huoneen sivuseinälle, josta yhteys on lähes katkeamaton.

Ja kun kerran tuo Mikkisoftan AIO näppis mainittiin olevan Logitechin K400 kilpailija, olisin kaivannut pari kommenttia sinne tänne hieman miten se eroaa kilpailijastaan, vaikkei näppis juuri tässä testissä ollutkaan mukana (käsittääkseni tämä K400 on ollut joskus aikaisemmin mukana? E: jep, vuonna 2012 näköjään oli mukana).

Ei kyllä testattu, kun ei tullut mieleenkään kyseinen käyttöasento :D K400 on tosiaan testattu Muropaketissa pari vuotta sitten ja artikkelista löytyy myös suora linkki tuohon testiin. Lyhyesti todettuna Microsoftin näppis on K400:aan verrattuna hieman tukevamman tuntuinen, näppäintuntumaltaan parempi, varustettu paremmilla pikanäppäintominnoilla sekä selvästi suurikokoisemmalla kosketusalustalla.

Vastaa tähän
11.

Minulla on olohuoneen mediakoneena Ubuntu 14.04 ja kiinnostaisi tietää miten Microsoftin näppis toimi sillä. Erityisesti seuraavat asiat kiinnostaisivat:
* Toimivatko näppäimistön medianapit (volyymi, mute yms.).
* Toimiiko kosketusalusta ja esim. kahden sormen skrollaus selaimessa.
* Tunnistaako Ubuntu laitetta kosketusalustaksi (näkyykö mouse & touchpad asetusvalikossa kosketusalustavalintoja, kuten skrollauksen suunnan muuttaminen).

Vastaa tähän
12.
Hilzu_

Minulla on olohuoneen mediakoneena Ubuntu 14.04 ja kiinnostaisi tietää miten Microsoftin näppis toimi sillä. Erityisesti seuraavat asiat kiinnostaisivat:
* Toimivatko näppäimistön medianapit (volyymi, mute yms.).
* Toimiiko kosketusalusta ja esim. kahden sormen skrollaus selaimessa.
* Tunnistaako Ubuntu laitetta kosketusalustaksi (näkyykö mouse & touchpad asetusvalikossa kosketusalustavalintoja, kuten skrollauksen suunnan muuttaminen).

Omasta puolesta en pysty tähän vastaamaan, koska käytöstäni ei löydy Linux-koneita. Joku muu lukija osaa mahdollisesti kertoa asiasta täällä tai foorumin Rauta-osastolla? Virallisestihan Microsoft ei lupaa tuotteelle tukea millekään Linux-versiolle.

Vastaa tähän
13.

Logitech K400 toimii ainakin. Microsoftin näpääimistö toiminee myös. Jostain syystä Logitechin pikanäppäimet eivät toimi minulla Ubuntussa (Lubuntu), mutta Gentoossa kyllä kun käytän xbmc-mediakeskusta. Linux on kyllä parempi kuin Windows media käytössä. Itse en osaa käyttää Windowsissa TV-kortteja, TV-ohjelmien tallennus, streemaus ym. onnistuu Linuxilla paremmin. Valokuvien käsittely, icc profiilit, värienhallinta sitten taas Mac tai Windows maailmassa parempi.

Vastaa tähän
14.
Juha Kokkonen

Ei tuossa muutaman viikon testijakson aikana pysty mitään käytännön kokemuksia näppäinmerkintöjen kestävyydestä saamaan, mutta eipä noissa tyypillisellä tampopainatuksella tehdyissä merkinnöissä ole juuri eroa toisiinsa nähden. Kaikki ne kuluvat pinnasta pois aktiivisessa käytössä.

Microsoftin näppiksessä merkinnät ovat hattujen ylänurkassa, joten sen puolesta niiden voi odottaa kestävän hieman pidempään. Logitechin valaistussa mallissa näppäimet ovat puolestaan maalattu, joten niissä merkintöjen pitäisi kestää hieman muita pidempään, mutta lopulta maali kuluu pois painalluskohdasta.

Ei tietenkään käytännön kokemuksia, mutta mekaanisten näppisten mukana kerrotaan aina, että ovatko näppäimet halvinta ABS-muovia joiden päälle on vain painettu merkinnät, onko merkinnät laserkaiverrettu vai onko näppäinhatut peräti PBT-muovia ja merkinnät värisublimaationa.

Tuo viimemainittu on niin kallis, että näppisvalmistaja ei varmasti unohda mainostaa sitä. Sitäkään näppisvalmistaja ei takuulla mainosta, että näppäinhatut ovat halvinta mahdollista muovia, mutta sen olen huomannut, että joskus jättävät tuon laser-kaiverruksen kertomatta.

Vastaa tähän
15.
lallijuoppo

Ei tietenkään käytännön kokemuksia, mutta mekaanisten näppisten mukana kerrotaan aina, että ovatko näppäimet halvinta ABS-muovia joiden päälle on vain painettu merkinnät, onko merkinnät laserkaiverrettu vai onko näppäinhatut peräti PBT-muovia ja merkinnät värisublimaationa.

Tuo viimemainittu on niin kallis, että näppisvalmistaja ei varmasti unohda mainostaa sitä. Sitäkään näppisvalmistaja ei takuulla mainosta, että näppäinhatut ovat halvinta mahdollista muovia, mutta sen olen huomannut, että joskus jättävät tuon laser-kaiverruksen kertomatta.

Artikkelissa kerrotaan jokaisen näppäimistön osalta, miten näppäinhattujen merkinnät on toteutettu. Perus tampopainatuksella on siis toteutettu kaikissa malleissa taustavalaistua K830:aa lukuun ottamatta, ja sehän on se kaikista yleisin, halvin ja huonokestoisin merkintätapa.

Vastaa tähän
16.
Juha Kokkonen

Artikkelissa kerrotaan jokaisen näppäimistön osalta, miten näppäinhattujen merkinnät on toteutettu. Perus tampopainatuksella on siis toteutettu kaikissa malleissa taustavalaistua K830:aa lukuun ottamatta, ja sehän on se kaikista yleisin, halvin ja huonokestoisin merkintätapa.

Ok, meni sitten jotenkin ohitse ja tuon tempopainatus-termin kuulen ensimmäisen kerran. Sellainen vihje testien tekemiseen, että kannattaa aina kirjoittaa kuin lukija ei tietäisi mistään mitään. Testien hyöty jää ummikolle aika heikoksi, jos koko testi kuulostaa vieraalta kieleltä.

Mutta milläs tuon K830 näppismerkinnät sitten on tehty? Ei varmasti lue testissä eikä lue valmistajan sivullakaan.

Meinaan ostin muutama vuosi sitten ihan sikakalliin Microsoftin media näppiksen ja nyt kaikki merkinnät keskiriviltä ovat kuluneet pois. Ei todellakaan hyvä siinä hintaluokassa. Ehkä sitä vain pitäisi lopettaa halvempien vaihtoehtojen etsiminen ja ostaa suosiolla Ducky G2Pro dyesub. Kerran se vain kirpaisee.

Vastaa tähän
17.

Testeissä voisi jo ottaan huomioon edes Ubuntun. Linuxin käyttö on vielä pientä, mutta luulisi muron kaltaisessa joukossa sen osuus olevan hieman isompi. Media ja netti käytössä ns. olohuonekoneessa Linux on omiaan jos viitsii hieman syventyä.

Seuraavaksi odottelen kauko-ohjain testiä. Mikrosoftin kauko-ohjain toimii mainiosti Linux-ympäristössä. Samoin näppäimistöt. Kosketuslevyn käytössä olen kyllä aika huono. Kuvat / nettisivut tahtovat suurentua liikaa kun niitä TV:stä tuijotan. Kahdella sormella niitä saa nopeasti pienemmäksi tai suuremmaksi. XBMC on siitä kiva, että kuvaa voi suurentaa kauko-ohjaimen numeronapeilla. Ei tarvita kosketuslevyä ja kahta sormea. Pienellä säätämisellä XBMC:llä voi katsoa TV:tä, valokuvia, Yle arenaa, tuubia (myös sitä P versiota), DVD levyjä, Blu-ray…

Vastaa tähän
18.

Miksi ihmessä näissä olohuonenäppiksissä ei tehdä hiiriohjausta tatilla? Tatti (eli clit) on läppärin käytössä paljon parempi kuin kosketuslevy, kunhan sen käytön oppii (tietysti myös makuasia). HTPC-näppiksestä tulisi myös paljon sirompi ja siten paremmin olohuonekäyttöön soveltuva jos isoa kosketusalustaa ei tarvittaisi. Mikä siis mättää, voiko tässä olla joku patenttiongelma?

Vastaa tähän
19.
MikkoKoo

Miksi ihmessä näissä olohuonenäppiksissä ei tehdä hiiriohjausta tatilla? Tatti (eli clit) on läppärin käytössä paljon parempi kuin kosketuslevy, kunhan sen käytön oppii (tietysti myös makuasia). HTPC-näppiksestä tulisi myös paljon sirompi ja siten paremmin olohuonekäyttöön soveltuva jos isoa kosketusalustaa ei tarvittaisi. Mikä siis mättää, voiko tässä olla joku patenttiongelma?

Veikkaan että patentti on joko IBMllä tai Lenovolla joka sai sen ostaessaan IBMän kannettavat.

Tatteja tietääkseni on nykyään näkynyt vain Lenovon ja Dellin kannettavissa.

Ittellä oli IBMän kannettava, tattia parempaa hiiriohjausta ei ole keksitty.

Vastaa tähän
20.

Sellainen disclaimeri etten ole koskaan IBM:n tattiohjainta käyttänyt enkä tiedä sen toteutuksesta mitään.

Mutta vaikea uskoa, että jotkut patenttijutut estäisivät ketä tahansa tekemästä omaa versiota jostain tatista, mitä liikutellaan. Ellen väärin muista, nin patentti on voimassa maksimissaan 20 vuotta ja tuokaan ei taida päteä kaikkiin keksintöihin. Jotkut ovat paljon lyhytaikaisemmin suojattuja. Kun 20 vuota on kulunut, niin saa tehdä täydellisen kopion. Ennen sitä pitäisi saada tehdä omalla suunnittelulla vastaavan toteutuksen.

Tosin kun on isoista firmoista kyse, niin ne haastavat aina oikeuten, vaikka tietäisivät häviävänsä. Jo sillä saa pienemmän firman konkkaan. Ei noiden jättien välisiä patentikiistoja voi käydä kuin toinen jätti ja nehän ovatkin jatkuvasti oikeudessa.

Vastaa tähän
Näytä kaikki kommentit

Osallistu keskusteluun MuroBBS:ssäKommenttikupla