Tilannekatsaus matkapuhelinmarkkinoille

TaskuMuro syntyi webbiin WAP Muropaketin seuraajaksi kesällä 2006 ja on siitä lähtien pyrkinyt pitämään Muropaketin lukijat kärryillä myös mobiilimaailman tapahtumista. Muropaketissa on julkaistu aika ajoin artikkelikatsauksia erinäisiin ajankohtaisiin aiheisiin, joten päätimme testata samaa ideaa TaskuMuron aihealueeseen, tarjoten tiivistetyn katsauksen viime aikojen ja lähitulevaisuuden tapahtumiin mobiilimaailmassa.

TaskuMuron uutisissa on esiintynyt jos jonkinlaista vekotinta ja vimpainta, mutta pääaiheet ovat pyörineet matkapuhelimien ja kannettavien musiikkisoittimien maailmassa. Viime aikojen suosituin uutisaihe on liittynyt, joidenkin mielestä jopa kyllästymiseen saakka, Applen iPhone-älypuhelimeen. Puhdas fakta kuitenkin on, että kyseisen laitteen ympärillä on häärännyt yksi maailman tehokkaimmista markkinointitiimeistä ja iPhone on ollut yksi merkittävimmistä tuotejulkaisuista kautta aikojen.

Muita tasaisin väliajoin käsiteltyjä aiheita ovat olleet taskuprojektorit, Nokian tulevat kosketusnäyttöpuhelimet, Open Handset Alliancen Android-ohjelmistoalusta sekä Applen ja Creativen MP3-soittimet. Tässä katsauksessa tutustumme matka- ja älypuhelinmarkkinoiden tämänhetkiseen tilanteeseen.

Matkapuhelinmarkkinat

Maailmanmarkkinoiden epävakaasta tilanteesta huolimatta matkapuhelimien myynnille arvioidaan tälle vuodelle noin 10 – 15 % vuotuista kasvua. Vuoden loppuun mennessä odotetaankin toimitettavan noin 1,3 miljardia matkapuhelinta, kun vuonna 2007 matkapuhelimia toimitettiin kaikkiaan 1,15 miljardia kappaletta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kännyköitä toimitettiin 294 miljoonaa kappaletta ja toisella neljänneksellä noin 305 miljoonaa kappaletta. Valmistajien kärkiviisikko (Nokia, Samsung, Motorola, LG ja Sony Ericsson) hallitsee markkinoista noin 80 prosenttia.

Läntisessä Euroopassa toisen neljänneksen matkapuhelinmarkkinat elpyivät hieman vaisun ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua tapahtui 8,2 prosenttia, joka on vähemmän, kuin markkinoinen yleinen kasvuvauhti. Kaikkiaan vuoden toisella neljänneksellä myytiin Länsi-Euroopassa noin 42 miljoonaa matkapuhelinta. Vastaava lukema oli Aasian markkina-alueella 115 miljoonaa, Itä-Euroopan-, Lähi-Idän- sekä Afrikan yhdistetyllä alueella 56 miljoonaa, Japanissa 9,4 miljoonaa, Latinalaisessa Amerikassa 38,5 miljoonaa ja Pohjois-Amerikassa 44,1 miljoonaa puhelinta.

Muropaketti ja TaskuMuro ovat erityisen kiinnostuneita älypuhelimista, joiden osuus pysyttelee tällä hetkellä noin 11 prosentissa kaikista myydyistä matkapuhelimista. Kaikkiaan älypuhelimia myytiin siis kuluvan vuoden toisella neljänneksellä runsaat 32 miljoonaa kappaletta. Kasvua on viime vuoden samalta ajanjaksolta vajaat 16 prosenttia, mutta kasvuvauhti on hidastunut maailmanmarkkinatilanteen sekä ”tavallisten” kosketusnäyttöpuhelimien lisääntymisen takia. Älypuhelinten myynnin odotetaan jälleen piristyvän loppuvuodesta iPhone 3G:n sekä muiden uusien kosketusnäytöllisten mallien myötä. Älypuhelinmarkkinoista noin 75 prosenttia on kärkiviisikon (Nokia, RIM, HTC, Sharp ja Fujitsu) hallinnassa. Älypuhelinten käyttöjärjestelmissä viiden kärki on Symbian (57,1 %), RIM (17,4 %), Windows Mobile (12,0 %), Linux (7,3 %) ja OS X (2,8 %), joka tulee varmasti muuttumaan Linux-pohjaisten Android-puhelimien yleistyessä markkinoilla.

Älypuhelinmarkkinoilla on puhaltanut uudet tuulet viime vuoden kesäkuusta lähtien, kun Apple toi markkinoille kosketusnäytöllisen iPhone-mallinsa. Myös Muropaketti tutustui tuolloin iPhoneen. Apple toi iPhonen mukana markkinoille kosketusnäyttöbuumin, joka on levinnyt kulovalkean tavoin useimpien suurien matkapuhelinvalmistajien mallistoihin. Ennen puhelimien kosketusnäytöt olivat joustava- ja mattapintaisia, mutta iPhonen julkaisun jälkeen etunenässä LG ja Samsung toivat kilpaa markkinoille iPhonen kaltaisia malleja, joiden näyttöä suojaa kova ja kiiltävä muovi- tai lasikerros. Suurista valmistajista Nokian ja Sony Ericssonin vastaavia kosketusnäyttömalleja odotetaan vielä markkinoille ja niiden pitäisi saapua kauppoihin loppuvuoden aikana.

Myös iPhonen OS X -käyttöliittymä toi helppokäyttöisyydellään lisää paineita älypuhelinten ohjelmistopuolelle, sillä monien valmistajien käyttöliittymät olivat jo jonkin aikaa polkeneet hieman paikoillaan. Kilpailijat eivät jääneetkään pureksimaan kynsiään, vaan alkunsa saivat kaksi uutta merkittävää ohjelmistoprojektia. Googlen perustama Open Handset Alliance -ryhmittymä paljasti oman vapaan lähdekoodin Linux-pohjaisen Android-projektinsa vuosi sitten syksyllä ja työn ensimmäiset hedelmät saapuivat markkinoille viime viikolla T-Mobilen G1 -puhelimen myötä. Myöskään Nokia ei jäänyt katselemaan sivusta hiljalleen käsiin vanhenevan S60-ohjelmistoalustansa kanssa, vaan perusti tämän vuoden kesäkuun lopulla ostamansa Symbianin pohjalta Symbian Foundationin, johon on liittynyt Open Handset Alliancen tapaan jo kymmeniä merkittäviä matkapuhelinalan tekijöitä. Symbian Foundationin jäsenet osallistuvat uuden yhteisen Symbian-alustan kehitykseen ja saavat samalla käyttöoikeuden ohjelmistoon. Ensimmäisten Symbian Foundation -pohjaisten älypuhelinten odotetaan tulevan markkinoille vuoden 2010 aikana. Vähemmän radikaalia lähestymistapaa käyttöliittymän uudistamiseksi on noudattanut puolestaan HTC, joka on päätynyt käyttämään uusimmissa puhelimissaan hieman vanhahtavan Windows Mobile 6.1:n valmiustilaruudun päällä omaa TouchFLO 3D -käyttöliittymää.

Älypuhelimien ominaisuudet ovat lisääntyneet viimeisen runsaan vuoden aikana entisestään, ja nyt kaikista high-end-malleista löytyy vakiona herkut, kuten GPS-vastaanotin ja WLAN-yhteys. Kamera on ollut peruskauraa jo pitkään ja musiikkisoitinkin löytyy lähes jokaisesta yli 100 euron puhelimesta. Kun joistain puhelimista löytyy edellä mainittujen lisäksi vielä digi-TV-vastaanotin, löytyy taskusta lähes kaiken taitava monitoimilaite. Toisaalta muutamat ominaisuudet, kuten näytön resoluutio, on jäänyt polkemaan pidemmäksi aikaa paikoilleen markkinoilla yleistyneeseen 240×320 pikselin tarkkuuteen. Sama resoluutio löytyy jo 150 euron mid-range-puhelimista, kuten myös Nokia N96:n kaltaisista high-end-älypuhelimista. Kosketusnäyttöpuhelimet ovat onneksi tuoneet tilanteeseen parannusta, sillä useimmista malleista löytyy jo 320×480 tai jopa 480×640 pikselin resoluutio. Kosketusnäytöllisten mallien suurempaan pikselimäärään vaikuttaa toki myös se tosiasia, että niiden näytöt ovat fyysisiltä mitoiltaan suurempia kuin perinteisissä malleissa.

Nokia

Suomen ylpeys, Nokia, on hallinnut matkapuhelinmarkkinoita näytöstyyliin vuodesta toiseen, vaikka valtakauden päättymistä on ennustettu ties kuinka moneen kertaan. Nokian viimeisimmän osavuosikatsauksen mukaan yritys myi kuluvan vuoden (2008) toisella neljänneksellä kaikkiaan 122 miljoonaa matkapuhelinta, joka tarkoittaa 21 prosentin kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna kasvua tapahtui kuusi prosenttia. Nokian arvioitu osuus koko matkapuhelinmarkkinoista on noin 40 prosenttia, joka on, uskomatonta kyllä, kasvanut edelleen hieman ensimmäiseen vuosineljännekseen (39 %) ja viime vuoden toiseen vuosineljännekseen (38 %) nähden. Edullisten low-end-puhelinten suuresta osuudesta kertoo Nokian puhelimien 74 euron keskimääräinen myyntihinta – joka muuten oli 79 euroa vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Älypuhelinmarkkinoilla Nokialla on vielä kokonaismarkkinoitakin tukevampi jalansija. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Nokia toimitti kaikkiaan 15,3 miljoonaa älypuhelinta, joka on 47,5 prosentin siivu koko älypuhelinmarkkinoista. Vaikka Nokian toimitettujen älypuhelimien määrä on kasvanut noin kahdeksalla prosentilla, kasvoivat markkinat kaksi kertaa nopeammin, jonka takia Nokia menetti markkinaosuuksiaan noin kolmen prosenttiyksikön verran vuoden takaisesta.

Nokian markkinajohtajan aseman ylläpitäminen ei ole helppoa, vaikka jotkut saattavat erehtyä luulemaan niin. Huipulta tullaan tarvittaessa kovaa alas, kuten esimerkiksi Motorola on muutaman viime vuoden aikana hieman pienemmässä mittakaavassa näyttänyt. Nokian markkinastrategiana on ollut rummuttaa markkinoita laajalla mallistolla ja varovaisilla uudistuksilla, joka on saanut markkina-analyytikoilta kritiikkiä osakseen. Nokia on harvoin eturintamassa tuomassa uusia innovaatioita markkinoille, otettakoon esimerkiksi sitten läppäpuhelimet tai tuoreempana vaihtoehtona kosketusnäytölliset älypuhelimet. Nokian Tube-kosketusnäyttöpuhelimen julkaisun odotetaan tapahtuvan lokakuun alkupuolella, mutta monet ovat valmiita kyseenalaistamaan sen kyvyt markkinoilta jo löytyviin laitteisiin nähden. Markkinajohtajan vastaus kosketusnäyttövillitykseen on kuitenkin odotettu tuote ja markkina-analyytikot arvelevat sen parantavan Nokian loppuvuoden myyntilukuja.

Lähivuosina Nokialta on odotettavissa Symbian Foundationin tuottamaan käyttöjärjestelmään perustuvia malleja sekä paljon mielenkiintoa herättäneen Haptikos-konseptin kaupallinen sovellus. Haptikos-konseptissa on kyse teknologiasta, jonka avulla kosketusnäytön pinta saadaan tuntumaan fyysiseltä näppäimeltä näppäilytuntuman parantamiseksi. Tekniikka perustuu kahden ohuen kerroksen väliin sijoitettuihin sauvamaisiin elementteihin, jotka reagoivat sormenpään aiheuttamiin jännitekentän muutoksiin. Jotkut ovat odottaneet Haptikoksen löytyvän jo Nokian ensimmäisistä kosketusnäyttöpuhelimista, mutta todellisuudessa se tullaan varmasti näkemään markkinoilla vasta aikaisintaan parin seuraavan vuoden aikana.

Nokialla on tarjota S60-älypuhelimia joka lähtöön laajalla rintamalla. Viimeisen vuoden ajalla S60-uutuuksia ovat olleet E66, E71, N78, N79, N82, N85, N96, 6210 Navigator ja 6220 Classic, jotka kertovat omaa kieltään Nokian malliston laajuudesta. GPS-tuki on tullut jäädäkseen myös edullisemman luokan älypuhelimiin, josta kertoo noin 300 euron hintaluokkaan asettuvat N78, 6210 Navigator ja 6220 Classic -mallit. Pitkään odotettu ja juuri hiljattain markkinoille saapunut N96 ottaa paikan N-sarjan huipulta, päästäen suhteellisen pitkään palvelleen ja kertaalleen päivitetyn N95-mallin hiljalleen ansaitulle eläkkeelle. N96 on kuitenkin tietynlainen pettymys, sillä se ei tarjoa merkittävästi uutta yli vuosi sitten julkaistuun N95 8GB -malliin nähden. Toivoa sopii, että Nokia vain jarruttelee hieman ennen kosketusnäytöllisten mallien tuomista markkinoille.

HTC

Taiwanilainen HTC (High Tech Computer Corporation) on monelle tuore tuttavuus, eikä ihme, sillä se alkoi tuoda markkinoille puhelimia omalla HTC-brändillään vasta vuonna 2006. HTC on erikoistunut Windows Mobile -käyttöjärjestelmällä varustettuihin älypuhelimiin, joita se valmistaa oman brändinsä lisäksi myös suurille matkapuhelinoperaattoreille, kuten Orange, 02, T-Mobile, Vodafone, Verizon ja Sprint. Matkapuhelimien kokonaismarkkinoilla HTC ei ole merkittävä tekijä, pitkälti edullisten perusmallien uupumisesta johtuen, mutta älypuhelinmarkkinoilla se on tehnyt vakuuttavaa nousua. Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden HTC on yli kaksinkertaistanut laitetoimituksensa ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä se oli vielä seitsemänneksi suurin älypuhelintoimittaja, mutta toisen neljänneksen jälkeen sijoitus oli petraantunut kolmanneksi. HTC:n myynti oli 4,1 % eli runsaat 1,3 miljoonaa puhelinta toisen vuosineljänneksen älypuhelinmarkkinoista. Tekijöitä toisen neljänneksen menestykseen olivat keväällä lanseerattu Touch Diamond -uutuusmalli sekä Apple iPhonen myynnin hiipuminen ennen heinäkuussa tapahtunutta toisen sukupolven mallin julkaisua.

Windows Mobile -käyttöjärjestelmään perustuvia älypuhelimia löytyy lukuisilta eri valmistajilta, mutta HTC on onnistunut erottumaan edukseen mm. TouchFLO-käyttöliittymänsä sekä tyylikkäästi muotoiltujen puhelinmalliensa ansiosta. HTC:n tämän vuoden läpimurtotuotteeksi osoittautui Touch Diamond -malli, joka on saanut runsaasti kehuja mm. ulkonäöstään, tarkasta 480×640 pikselin näytöstä sekä pienestä koostaan. Touch Diamondia onkin myyty jo yli miljoona kappaletta ja HTC on asettanut kuluvan vuoden myyntitavoitteeksi kaksi miljoonaa yksilöä. Touch Diamondin lisäksi yritys on esitellyt tänä vuonna fyysisellä näppäimistöllä varustetun S740-patukkamallin, Touch Diamondin fyysisellä qwerty-näppäimistöllä varustetun version nimeltään Touch Pro, mahtavalla 3,8 tuuman ja 480×800 pikselin näytöllä ryyditetyn Touch HD:n, pienikokoisen ja pyöreästi muotoillun Touch 3G:n sekä malliston edullisimpaan päähän asettuvan Touch Vivan.

HTC:n vuoden odotetuin julkaisu osui kuitenkin syyskuun 23. päivälle, kun mobiilioperaattori T-Mobile julkisti markkinoiden ensimmäisen Android-ohjelmistoa käyttävän älypuhelimen. T-Mobile G1 -nimeä kantava laite on toiselta nimeltään HTC Dream. Kyseessä on teknisesti melko tavallista linjaa noudattava älypuhelin, sillä pellin alta löytyy mm. 3,2 tuuman kosketusnäyttö 320×480 resoluutiolla, fyysinen qwerty-näppäimistö, 3,2 megapikselin kamera, WLAN ja GPS-vastaanotin. Tämän vuoden puolella Android-puhelimia arvioidaan myytävän noin 400 000 kappaletta, joka siis käsittää myös muiden kuin HTC:n valmistamat mallit.

Apple

Apple on pääosin syypää siihen, että älypuhelinmarkkinoille on saatu viimeisen vuoden aikana melkoista vipinää. Ensimmäisen sukupolven iPhone saapui Yhdysvaltojen markkinoille 29.6.2007 ja miljoonan myydyn laitteen raja rikkoutui 74 päivää myöhemmin. Kyseessä oli kaikkien aikojen rahakkain elektroniikkajulkaisu kautta aikojen, sillä ensimmäisen viikonlopun myyntiluvut liikkuivat 150 miljoonan dollarin tietämillä. Applen markkinointikoneisto oli jälleen tehnyt juuri sitä mitä parhaiten osaa, ja koko ala oli iPhonen pyörteissä. Olihan kyseessä toki erittäin onnistunut laite, varsinkin valmistajan ensimmäiseksi matkapuhelimeksi, mutta onnistuneella tuotestrategialla saatiin aikaan myös huomattavasti ylimääräistä kohua. Myös muut valmistajat heräsivät tulokkaan järjestämään näytökseen – Nokia kohahdutti esittelemällä videopätkässään iPhonea muistuttavaa kosketusnäyttöpuhelinta ja Samsung sekä LG kiiruhtivat tuomaan markkinoille omat iPhonen konseptia mukailevat kosketusnäytölliset mallit. Kosketusnäyttöpuhelimet eivät missään nimessä olleet Applen keksintö, mutta iPhone toi mukanaan uuden designin (ohut puhelin, näytön päällä kova suojalasi), joka muuttui nopeasti uudeksi trendiksi markkinoilla.

Vaikka ensimmäisen sukupolven iPhone oli monelta osin loppuun hiotun oloinen laite, löytyi parannettavaa monelta osa-alueelta. Apple ottikin kyseenalaiseksi strategiaksi parannella puhelinta hiljalleen uusien päivitysten muodossa. iPhonet olivat tarkoitettu toimiviksi vain kytkysopimusliittymän kanssa, joka aiheutti kissa-hiirileikin koodaajien ja Applen välillä. Muun muassa iPhone Dev Teamiksi itseään nimittävä ryhmittymä on vapauttanut iPhonen toistuvasti valmistajan asettamista kahleista, mahdollistaen ohjelmistoillaan puhelimen käytön minkä tahansa operaattorin SIM-kortilla sekä mahdollistaen kolmansien osapuolien ohjelmien ajamisen laitteessa. Sitä myöden kun Apple tukki hakkereiden hyödyntämiä haavoittuvaisuuksia hakkerit keksivät jo seuraavan keinon iPhonen estojen purkamiseksi. Tästä johtuen useita satoja tuhansia iPhoneja löysi tiensä käsiin, jotka eivät koskaan aktivoineet kytkyliittymää, vaan purkivat laitteen estot ja ottivat sen käyttöön oman operaattorinsa verkossa. Alkuvuodesta 2008 Apple esitteli ohjelmistokehityspakettinsa iPhonelle ja iPod touchille sekä paljasti suunnitelmansa tulevan AppStore-ohjelmistokaupan suhteen. Kesästä lähtien iPhoneen oli tarjolla rutkasti lisää ohjelmia, mutta vain Applen valvovan silmän alaisuudessa.

iPhonen toinen tuleminen tapahtui viime heinäkuun 11. päivä iPhone 3G:n muodossa. Suomeen iPhone 3G saapui Soneran kytkyliittymään sidottuna. 3G-verkkojen tuen uupuminen oli yksi suurimmista ensimmäisen sukupolven iPhonen heikkouksista ja monet odottivatkin 3G-mallia markkinoille alusta asti. Suurimpia uuden mallin päivityksiä olivat 3G-tuen lisäksi GPS-vastanotin sekä kakkosversion ohjelmiston mukana saapunut AppStore-ohjelmakauppa, jonka mukanaan tuomat sovellukset nostivat iPhonen hyödynnettävyyden kerralla uusiin svääreihin. Monien mielestä iPhone 3G oli sellainen, jollaisena iPhone olisi pitänyt alun perin julkaista vuosi takaperin. iPhone 3G:n julkaisu osoittautui moninkertaisesti suuremmaksi jymymenestykseksi, kuin ensimmäisen sukupolven vesillelasku vuotta aiemmin. Apple myi ensimmäisen viikonlopun aikana miljoona iPhone 3G:tä, joiden synnyttävät rahamäärät liikkuivat 430 miljoonan dollarin tienoilla. Jos kyseessä olisi ollut elokuva, olisivat ensimmäisen viikonlopunlipputuloennätykset menneet kirkkaasti uusiksi. Ensimmäisen kuukauden aikana iPhone 3G:tä myytiin arviolta kolme miljoonaa kappaletta kautta maailman ja pelkästään siltä pohjalta Applelle voidaankin odottaa vähintään 10 % osuutta kolmannen vuosineljänneksen älypuhelinmarkkinoista. Lähitulevaisuuden ennustukset kuulostavat myöskin hurjille, sillä analyytikot ovat arvioineet myynnin ylittävän 10 miljoonan kappaleen rajan vuoden loppuun mennessä. 12 kuukauden sisään Applen suunnitelmissa saattaa olla valmistaa jopa yli 40 miljoonaa iPhone 3G:tä, perustuen markkina-alueiden laajenemiseen mm. Venäjän ja Kiinan alueelle. Mahtavista lukemista puhuttaessa kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi 40 miljoonan puhelimen erä edustaa vain noin kolmen prosentin osuutta koko vuoden noin 1,3 miljardin puhelimen kokonaismäärästä. Toisaalta vuotuisesta älypuhelinmyynnistä 40 miljoonaa laitetta edustaa yli neljäsosaa.

iPhone 3G ei suurista myyntiluvuista huolimatta ole osoittautunut ongelmattomaksi laitteeksi. Käyttäjät ovat valittaneet alkupäivistä asti mm. huonosta 3G-kuuluvuudesta ja verkon pätkimisestä. Apple koitti korjata ongelmia pikapäivityksillä, joista ei kuitenkaan ollut apua, mutta jotka sen sijaan aiheuttivat ongelmia mm. puhelimeen asennettujen ohjelmien sekä muutamien muiden toimintojen kanssa. Uusin 2.1 ohjelmistoversio julkaistiin 9. syyskuuta ja sen luvattiin korjaavan edellämainitut ongelmat sekä parantavan akunkestoa ja nopeuttavan synkronointia. Esimerkiksi Engadget-sivuston järjestämään kyselyyn vastanneista valtaosa on kuitenkin sitä mieltä, että uusimmasta päivityksestä ei ole apua kuuluvuusongelmiin ja joidenkin mielestä signaalitaso on jopa heikentynyt. Myös ongelmia AppStoresta hankittujen ohjelmien kanssa esiintyy edelleen, vaikkakin pienemmissä määrin.

Muut suurimmat valmistajat

Matkapuhelinmarkkinoiden tämän hetken viiden kärjestä ainoastaan Nokia pärjää myös älypuhelinmarkkinoiden kärkikahinoissa. Toisen neljänneksen markkinakakkonen 15 prosentin osuudella on Samsung, jonka malliston tuoreimpia älypuhelimia ovat Windows Mobile 6.1:een perustuvat kosketusnäyttömallit Omnia i900 ja SGH-i780 sekä numeronäppäimistöllä varustettu SGH-i200. Omniaa käytetään pelkästään 3,2 tuuman ja 240×400 pikselin kosketusnäytön avulla, kun taasen SGH-i780 on varustettu myös pienellä qwerty-näppäimistöllä. Lisäksi kosketusnäyttötekniikkaa on tarjolla myös 2,8 tuuman ruudulla varustetun TouchWizin sekä valikkopainiketta imitoivalla OLED-kosketusnäytöllä varustetun Soulin muodossa. Kuluvan syksyn aikana on odotettavissa mielenkiintoinen kahdeksan megapikselin kameralla varustettu Pixon-kosketusnäyttöpuhelin. Samsung kuuluu Open Handset Allianceen, muttei näillä näkymin ole tuomassa Android-puhelinta markkinoille ennen vuoden 2009 jälkimmäistä puoliskoa.

Jatkuvassa mahalaskussa etenevä Motorola on nähnyt edelliset hyvät päivänsä RAZR V3:n julkaisun tienoilla ja rämpii nykyään markkinakolmosena noin kymmenen prosentin osuudella (2Q08). Motorolan tilanne ei näytä mallistoakaan katsellessa hyvälle, sillä kahta lukuunottamatta kaikista malleista uupuu 3G-tuki, yhdestäkään ei löydy sisäistä GPS:ää ja webbiselailu on toteutettu kaikissa varsin kehnosti. Malliston ainut todellinen älypuhelin on Q9h, jonka ominaisuuksissa ei ole hurraamista ja jonka käyttöjärjestelmänä toimii Windows Mobile 6. Pärjätäkseen markkinoilla, Motorolan on tällä hetkellä tallottava puhelimiensa hintoja kompensoidakseen niiden heikkoja ominaisuuksia. Tulevaisuuden osalta Motorolan taival ei näytä erityisesti valoisammalta, mutta viimeisimpien uutisten mukaan yritys olisi tarttumassa oljenkorteen nimeltä Android. Uutistietojen mukaan Motorola on nimittäin laajentamassa Android-tiimiään 50 hengestä 350 henkeen.

Matkapuhelinmarkkinoiden neljäntenä vajaan yhdeksän prosentin osuudella kärkkyvä LG on lähtenyt tunteella mukaan kosketusnäyttöhuumaan, ja se näkyy yrityksen tuotevalikoimassa. LG on myös onnistunut niittämään menestystä erityisesti jo vuoden 2007 keväällä julkaistun Prada-mallin kanssa, joka hiljattain rikkoi miljoonan myydyn puhelimen rajapyykin. Toisen sukupolven Prada-malli on luvassa tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Täyskosketusnäyttöpuhelimien lisäksi Suomen tuontivalikoimasta löytyy kosketusnäytöllisiä liukuläppämalleja sekä kosketuspintoja hyödyntäviä malleja. Mikään näistä ei kuitenkaan ole laskettavissa älypuhelimeksi. Ulkomaiden markkinoilla LG:llä on tarjota myös Windows Mobile -pohjaisia kosketusnäytöllisiä malleja, kuten KS20. LG:n tämänhetkinen huippumalli Suomen markkinoilla on kolmen tuuman 240×400 pikselin kosketusnäytöllä varustettu KU990 Viewty, josta löytyy myös mm. viiden megapikselin Schneider-Kreutznach-kamera. LG:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Android-puhelimet, mutta Samsungin tapaan niiden aika on näillä näkymin vasta ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Sony Ericsson pitää matkapuhelinmarkkinoiden viidettä sijaa 7,5 prosentin siivulla. Sony Ericssonin mallisto on keskittynyt pääosin Walkman-musiikkipuhelimiin ja CyberShot-kamerapuhelimiin, vaikkakin tuoreemmista malleista löytyy myös älypuhelimia Symbian-pohjaisten G700:n ja G900:n muodossa. Todellisen pommin Sony Ericsson tiputti kuitenkin viime helmikuussa, kun yritys esitteli Barcelonassa Mobile World Congress 2008 -tapahtumassa Windows Mobile 6.1 -pohjaisen Xperia X1 -älypuhelimen omalla XPERIA Panels -käyttöliittymällä varustettuna. 800×480 pikselin kosketusnäytöllistä puhelinta voi käskyttää myös esiin liukuvan fyysisen qwerty-näppäimistön avulla. Xperia X1:n valmistaa HTC, joten Sony Ericsson ei ole lähtenyt Windows Mobile -maailmaan omin päin. Näillä näkymin Xperia X1:sta voidaan odottaa markkinoille lokakuun 2008 aikana.