Uusimmat

Lämpötila- ja melumittaukset

07.06.2016 11:59 Juha Kokkonen

Testikokoonpano

kokoonpano

Testialustana toimi tälläkin kertaa lukuisista aiemmista cooleri- ja kotelovertailusta tuttu Asus P6T Deluxe -emolevyyn (Intel X58) pohjautuva laitteisto. 45 nm prosessilla valmistettua neliytimistä Intel Core i7 950 -prosessoria käytettiin testeissä kellotettuna 3,795 GHz kellotaajuudelle (165×23) 1,25 voltin jännitteellä suuremman lämpökuorman aikaansaamiseksi. Vaikka kokoonpano ei edustakaan tuoretta tekniikkaa, on prosessorin lämmöntuotto jo vakiona korkeampi (TDP 130 W), kuin useimmilla nykysuorittimilla. Prosessorin jäähdytyksestä vastasi Phanteksin PH-TC14PE -cooleri, joka on yksi markkinoiden tehokkaimmista ja korkeimmista (171 mm) coolerivaihtoehdoista. Lisäksi laitteistoon kuului kolme Qimondan gigatavun DDR3-muistikampaa sekä SSD- ja kiintolevy. Virtalähteenä käytimme Silverstonen modulaarista 750 watin Strider Gold S -mallia.

gigabyte-radeon-r9-285

Lukijoiden toiveesta vaihdoimme testikokoonpanon näytönohjaimen Gigabyten Radeon R9 285 -malliin, jonka Windforce 2X -jäähdytysratkaisu ei puhalla lämmintä jäähdytysilmaa ulos kotelosta, vaan aiheuttaa enemmän kuormitusta kotelon ilmanvaihdolle. Useimmat nykypäivän näytönohjaimet ovat varustettuja juuri vastaavalla jäähdytysratkaisulla. AMD ilmoittaa Radeon R9 285:n TBP-arvoksi (Typical Board Power) 190 wattia.

hafx

Verrokkikotelona käytettiin tälläkin kertaa luotetuksi ”sotaratsuksi” muodostunutta ja aikoinaan Muropaketin toimituksen kehut saanutta Cooler Master HAF X:ää, joka toimii hyvänä vertailupisteenä muihin tekemiimme kotelotesteihin nähden. Samalla se edustaa kotelotyyppiä, jossa on hyvä ja tehokas jäähdytys.

Pelaajille ja tietokoneharrastajille suunnatun HAF X:n etuja prosessorin jäähdytyksen kannalta ovat hyvät avarat tilat ja tehokas jäähdytys. Sen ulkomitat ovat 230 x 550 x 590 mm ja paino 14,35 kg. Kotelosta löytyy vakiona kaikkiaan neljä tuuletinta – 230 mm:n etupaneelista, 200 mm:n katosta ja kyljestä sekä 140 mm:n puhallin takapaneelista. Tuulettimet eivät ole äänettömiä, mutta muodostavat yhdessäkin melutasoltaan kohtalaisen maltillisen kokonaisuuden. Tuulettimien lisäksi kotelon jokaiselta sivulta löytyy ilmanotto ja -poistoaukkoja, joten lämmin ilma ei jää helposti pyörimään kotelon sisään. Testien aikana kaikki HAF X:n kylkituuletin oli pois käytöstä. Prosessoricooleri asennettiin kaikissa koteloissa liikuttamaan ilmaa vaakasuunnassa.

  • Windows 7 Professional 64bit
  • Prime95 28.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
  • Furmark 1.17.0 (Burn-in mode)
  • CrystalDiskMark 5.1.2
  • Intel Extreme Tuning Utility 6.0.2.8
  • CPUID HWmonitor 1.28

lampomittari

Prosessorin, näytönohjaimen ja kiintolevyn lämpötiloja seurattiin ohjelmallisesti Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor -ohjelmien avulla. Lisäksi piirisarjan jäähdytysprofiilin sekä virtalähteen ulostuloilman lämpötilaa mitattiin ulkoisen Meterman TMD90 -lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien avulla. Kuvaajaan suorittimen lämpötilaksi on merkitty neljän ytimen keskiarvo. Kokoonpanoa rasitettiin Prime 95-, FurMark sekä CrystalDiskMark-testiohjelmien avulla. Testiympäristön lämpötila liikkui 22 ja 23 asteen välimaastossa.

Melumittaukset ja subjektiivinen meluarviointi

dbmittaukset

Tuttuun tapaan kotelon jäähdytysratkaisun meluntuottoa mitattiin Velleman DVM805 -desibelimittarilla kolmesta eri suunnasta: kotelon edestä, vasemmalta sivulta sekä takaa. Desibelimittari asennettiin kiinni kamerajalkaan ja sijoitettiin niin, että mittapää osoitti koteloa kohti noin 50 cm etäisyydellä ja 70 cm korkeudella noin 20 astetta vaakatasosta alaspäin suunnattuna.

Mittaukset suoritettiin öisessä hiljaisessa toimistossa, jolloin taustameluksi mitattiin noin 34 desibeliä. Tuulettimille virtaa antamassa käytettiin Silverstonen täyspassiivista NightJar 520W -virtalähdettä, joka oli asetettu ATX-liittimeen kytketyllä diagnostiikkayksiköllä toimimaan itsenäisesti ilman tietokonekokoonpanoa.

taulu-db

Phanteks Eclipse P400S on varustettu tuuletinsäätimellä, jonka avulla mukana toimitettavat kaksi 120 mm tuuletinta saadaan toimimaan kolmella eri pyörimisnopeudella. Täydellä nopeudellaan (mittauksemme mukaan 1400 RPM) tuulettimet pitävät selkeästi hiljaisessa tilassa hieman kauemmaskin kuuluvaa huminaa ja hurinaa. Lähempää kuunneltuna mukana on myös pieni repivä sointi. Keskimmäiselle nopeusasetukselle pudotettaessa melutaso putoaa huomattavasti ja jäljelle jää enää vain alle puolen metrin päästä hiljaisessa tilassa havaittavissa olevaa rahinaa ja pientä huminaa. Miniminopeudella tuulettimien ääni putoaa hyvin lähelle äänetöntä. Alle 20 cm päästä kuulosteltaessa tuulettimista voi havaita aivan pientä moottorista kantautuvaa rahinaa.

Thermaltake Suppressor F31:stä ei löydy tuuletinsäädintä, joten sen kaksi 120 mm TurboFan-tuuletinta pyörivät 1000 RPM vakionopeudella, jos käyttäjä ei satu kytkemään niitä erikseen hankittuun tuuletinsäätimeen. F31:n tuulettimien melutaso osuu niin korvakuulolta kuin mittarin näytöltäkin katsottuna Phanteksin maksimi- ja keskinopeuden väliin. Tuulettimien ääni on havaittavissa hiljaisessa huoneessa, mutta se on varsin miellyttävän tasaista huminaa. Läheltä kuulosteltaessa havaittavissa on myös pientä sirittävää ääntä moottorista sekä vaimeaa hurinaa. Maininnan arvoisena seikkana mittasimme F31:n etupaneelin oven vaimentavan kotelon etutuulettimesta eteenpäin kantautuvaa ääntä noin desibelin verran.

 

Lämpötilamittaukset

taulu-temp1

Lämpötilamittauksissa huomioitiin tälläkin kertaa vain rasituslämpötilat, sillä tällöin kotelon ilmankierrolla on hallittavaan suurin lämpökuorma. Suurimmalla lämpökuormalla jäähdytyksen todelliset kyvyt ja mahdolliset rajat tulevat luonnollisesti parhaiten esiin. Tuuletinsäätimellä varustetulla Phanteksilla mittaustulokset kirjattiin sekä tuulettimien minimi- että maksiminopeudella, josta johtuen kuvaajasta löytyy merkinnät ”L” ja ”H” (Low ja High). Lisäksi molempien koteloiden tapauksessa testit ajettiin sekä kattopaneeli suljettuna että avonaisena, josta johtuen kuvaajasta löytyy merkinnät ”auki” ja ”kiinni”.

Prosessorin lämpötila liikkui testikoteloilla 70 ja 80 asteen välimaastossa. Parhaimpaan 70 asteen lukemaan ylsivät sekä Thermaltake että Phanteks täydellä tuuletinnopeudella kattopaneelin ollessa avonaisena. Thermaltakessa katon sulkemisen vaikutus oli vain kaksi astetta, kun taasen Phanteksissa se nosti prosessorin rasituslämpöjä viisi astetta. Tuuletinsäätimen asettaminen miniminopeudelle korotti puolestaan Phanteksissa prosessorin lämpöjä 3-5 astetta. Verrokkina toimineesta HAF X:stä mittasimme prosessorin lämpötilaksi 67 astetta.

Näytönohjaimen lämpötilan haarukka oli testikoteloilla 71-77 astetta. Parhaiten näytönohjain pysyi viileänä Thermaltakessa, jossa kattopaneelin aukiololla ei ollut asiaan vaikutusta. Phanteksissa näytönohjaimen lämpötilat nousivat 1-3 astetta Thermaltakea suuremmiksi katon ollessa auki ja 77 asteeseen katon ollessa kiinni. Verrokkikotelo HAF X oli myös tällä osa-alueella paras 68 asteen tuloksella.

Piirisarjan lämpöjen osalta Thermaltake pärjäsi keskimäärin Phanteksia paremmin, pitäen lämpötilan 49 asteessa. Poikkeuksena kattopaneelin ollessa avoimena ja tuuletinnopeuden täysillä Phanteks venyi 48 asteen tulokseen. Toisaalta heikoimmillaan lämmöt nousivat Phanteksissa 57 asteeseen.

Kiintolevyn jäähdyttämisessä hieman kilpakumppaniaan paremmat tulokset sai Thermaltake, jossa levy pysyi rasituksessakin 35-37 asteen lämpötilassa. Phanteksissa lämmöt nousivat täydellä tuuletinnopeudella pari astetta korkeammiksi, mutta matalalla tuuletinnopeudella lukemat nousivat yli 40 asteen. Phanteksin osalta todettakoon vielä, että etutuuletin ei sijaitse oletuksena levykehikon edessä, joten tuuletinta siirtämällä tulosta saa helposti pudotettua muutaman asteen.

taulu-temp2

Sekä Phanteks että Thermaltake lähettivät koteloidensa mukana myös pari 120 mm lisätuuletinta, joten päätimme testata kotelot myös tehostetulla jäähdytyksellä. Phanteksin yhteydessä käytimme valmistajan omia PH-F120SP-tuulettimia, joiden speksit ovat 1300 RPM, 24,2 dBA sekä 54,4 CFM. Thermaltake puolestaan lähetti käytettäväksemme kaksi Riing 12 LED -mallin tuuletinta, joiden speksit ovat 1000 RPM ja 18,7 dBA. Molemmissa koteloissa toinen lisätuulettimista asennettiin etupaneeliin puhaltamaan sisään ja toinen kattopaneeliin puhaltamaan ulos. Tämän testin tarkoituksena ei ollut verrata koteloita suoranaisesti keskenään, vaan enemmänkin tutkia lisätuulettimien myötä saatavaa suorituskykylisää.

Phanteksin tapauksessa lisätuulettimien vaikutus oli varsin pieni – prosessorin lämpötila pysyi täysin samana, näytönohjaimen ja kiintolevyn lämmöt tippuivat parilla asteella ja vastaavasti piirisarjan lämpö nousi syystä tai toisesta parilla asteella.

Thermaltaken kohdalla kaksi lisätuuletinta tiputti prosessorin, näytönohjaimen ja kiintolevyn lämpötiloja 1-2 asteella ja Phanteksin tapaan nostivat piirisarjan siilen lämpötilaa puolellatoista asteella.

Kokonaisuutena arvioituna suuremmalla tilavuudella varustettu Thermaltake on Phanteksia vähemmän riippuvainen kattopaneelin avonaisuudesta. Parhaimmillaan koteloiden jäähdytysteho on tässä kokoluokassa hyvällä tasolla ja myös hyvin lähellä toisiaan. Erityistä hiljaisuutta tavoittelevassa käyttötarkoituksessa arvioisimme Thermaltaken kuitenkin olevan hieman pienikokoisempaa kilpakumppaniaan tehokkaampi jäähdyttäjä. Jäähdytysratkaisun melutaso huomioiden Phanteks on tuulettimien kahdella alhaisemmalla nopeusasetuksella Thermaltakea hiljaisempi – miniminopeudella lähes äänetön. Myös Thermaltaken kiinteänopeuksiset tuulettimet pitävät varsin miellyttävää ääntä, mutta on harmillista, ettei kotelon varustukseen ole saatu sisällytettyä tuuletinsäädintä. Havaintojemme perusteella äänenvaimennusominaisuuksiltaan Thermaltake on havaittavasti Phanteksia parempi, kiitos raskaampien äänenvaimennusmateriaalien.

Sisältö

  1. Alkusanat
  2. Phanteks Eclipse P400S
  3. Thermaltake Suppressor F31
  4. Lämpötila- ja melumittaukset
  5. Yhteenveto