Uusimmat

Intel Bay Trail pähkinänkuoressa

18.02.2014 00:06 Muropaketin toimitus

Intelin vuoden 2013 syyskuussa julkistamat Bay Trail -koodinimelliset järjestelmäpiirit on jaettu kolmeen eri luokkaan käyttötarkoituksen ja hintatason mukaan. Terävimpään ja kalleimpaan kärkeen kuuluvat joukko Bay Trail-M- ja Bay Trail-D -koodinimellisiä ja Celeron- ja Pentium -brändien alla myytäviä malleja, jotka on suunnattu työpöytä- ja kannettaviin tietokoneisiin.

Edullisimpia Bay Trail-T -koodinimellisiä Atom Z3000 -sarjan järjestelmäpiirejä käyttävät taulutietokoneet ja 2-in-1-laitteet tulevat saataville sekä Windows 8.1- että Android-käyttöjärjestelmillä. Atom Z3000 tukee toistaiseksi vain Windows 8.1:n 32-bittistä versiota, mutta Intel aikoo tuoda tuen myös 64-bittiselle versiolle vuoden 2014 alussa.

Bay Trail -järjestelmäpiirit sisältävät useimmat mobiililaitteissa tarvittavat ominaisuudet. 22 nanometrin viivanleveydellä valmistetut piirit sisältävät neljä tai kaksi prosessoriydintä, integroidun grafiikkaohjaimen, äänikortin ja muun muassa eMMC-ohjaimen. Samaan Silvermont-arkkitehtuuriin perustuu myös kahdeksanytimiset Avoton-järjestelmäpiirit kevyisiin palvelinratkaisuihin. Kahden prosessoriytimen paketti jakaa yhden megatavun L2-välimuistia ja esimerkiksi neliytimisessä Atom Z3740 -mallissa näitä peruspaketteja on kaksi kappaletta ja L2-välimuistia yhteensä kaksi megatavua. Versiosta riippuen LPDDR3/DDR3L-muistiohjain on yksi- tai kaksikanavainen ja tukee kahdesta kahdeksaan gigatavua keskusmuistia.

Edelliseen Atom-sukupolveen verrattuna Silvermont-arkkitehtuurissa on panostettu erityisesti yksittäisen laskusäikeen suorituskykyyn jakamalla se usealle prosessoriytimelle laskettavaksi. Näin yksittäinen ohjelma tai laskutoimitus on huomattavasti nopeampi kuin aiemmalla arkkitehtuurilla, jossa panostettiin usean säikeen moniajoon. Toinen merkittävä uudistus on järjestelmäpiirin grafiikkaohjain, jossa on siirrytty aiemmista Atom-piireistä tutusta Imagination Technologiesin tekniikasta Intelin omaan, Ivy Bridgeistä tuttuun seitsemännen sukupolven HD Graphics -grafiikkaohjaimeen. Bay Trailin grafiikkaohjaimen kellotaajuudet ovat kuitenkin erityisesti vähän tehoa kuluttavissa malleissa huomattavasti työpöytäprosessoreja pienemmät ja shader-yksikköjä on vähemmän. Intelin mukaan grafiikkaohjaimen suorituskyky on kuitenkin noussut edelliseen Clover Trail -koodinimelliseen Atom-sukupolveen ja SGX545-grafiikkaohjaimeen nähden kolminkertaiseksi.

Grafiikkaohjaimen ominaisuudet ovat nykypäivän tasolla, sillä tuettuna ovat niin DirectX 11- kuin Open GL ES 3.0 -rajapinnat. H.264-, VC1-, MPEG2- ja MPEG4-videoformaateille löytyy tuki rautapurulle ja H.264-videota on myös mahdollista pakata rautapohjaisesti. Ulostuloja kuvasignaalille on kaksi ja tuettuina ovat HDMI 1.4-, Displayport 1.2-, DVI- ja eDP 1.3 -standardit. Suurin tuettu resoluutio on 2560 x 1600 @ 60 Hz.

Yhteyksien puolella suurin ja odotetuin päivitys lienee tuki USB 3.0 -standardille. Sen sijaan versiosta riippuen yhtään järjestelmäpiirin ulkoista PCI Express -linjaa tai SATA-porttia ei välttämättä tueta. Näin on tapaus esimerkiksi Atom-mallien kohdalla, jolloin sisäisen tallennustilan ainoaksi liitännäksi jää eMMC. Tätä rajoitusta on tietysti mahdollista kiertää liittämällä SATA-levy laitteeseen USB 3.0 -liitäntää käyttäen.

Atom Z3700 -sarjan järjestelmäpiirejä on tällä hetkellä tarjolla neljää mallia. Z3740 toimii maksimissaan 1,86 gigahertsin taajuudella ja astetta tehokkaampi Z3770 2,4 gigahertsin kellotaajuudella. Molemmista malleista on saatavana perusmallin kanssa samanhintainen D-variantti, jonka yksikanavainen muistiohjain tukee vain 1,35 voltin DDR3L-RS 1333 -muisteja ja tuettuna on vain kahden gigatavun muistimäärä. Perusmallin muistiohjain on kaksikanavainen ja tukee perinteisiä 1,5 voltin DDR3-1066-muisteja sekä neljän gigatavun muistimäärää.

Sisältö

  1. Asus Transformer Book T100 (Bay Trail-T)
  2. Intel Bay Trail pähkinänkuoressa
  3. Transformer Book T100:n esittely
  4. Suorituskykymittaukset
  5. Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset & akkukesto ja latausajat
  6. Loppuyhteenveto