Uusimmat

Eväät työelämään kotoa ja maailmalta

24.02.2014 14:57 Aki Lehti

Nykypäivän työnantajat toimivat lähes poikkeuksetta kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälistä kokemusta edellytetään ja arvostetaan työmarkkinoilla yhä enemmän. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuudet kansainvälistymiseen noin 40:ssä eri maassa. Vaihtoehtoja siis on, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten maailmalta hankitut eväät voi hyödyntää työelämässä? Päästetään ääneen asiaan perehtyneet LUT:n opiskelijat ja henkilökunta.

A(a)sia kunnossa

Energiatekniikkaa opiskeleva Elina Hakkarainen vietti viime syksyn Pekingissä Kiinassa yhdessä konetekniikkaa opiskelevan poikaystävänsä kanssa. Kohteella ei ollut heille suurta merkitystä, sillä tärkeintä oli ikimuistoinen reissu. Kohde löytyi lopulta helposti, kun suunta oli selvillä.

Elina Hakkarainen LUT

– Kaukomaat kiinnostivat, ja kohteeksi valikoitui Kiina erilaisen kulttuurin vuoksi sekä siksi, että varsinkin tekniikan alalla on Kiinassa lupaavat tulevaisuudennäkymät. Oikeastaan vasta Kiinassa todella ymmärsin, kuinka hyvät työmahdollisuudet siellä ovat. Me opiskelimme vaihdossa tekniikkaa ja kiinan kieltä. Jos joskus haluaa työskennellä hetken Kiinassa, ei kiinan kielen alkeista ainakaan haittaa ole.

Vaihto oli Hakkaraiselle opintojen loppuhuipennus, sillä hän suorittaa viimeisiä kurssejaan LUT:ssa. Työelämä odottaa ja CV:ssä komeilee kansainvälisen kokemuksen lisäksi mm. Vuoden tekniikan opiskelija -tunnustus Universum Awards -kilpailusta.  Miten hyödyntää näitä meriittejä tulevaisuudessa?

– Toistaiseksi valmistumis- ja urasuunnitelmat ovat samat kuin ennenkin. Työt teollisuudesta kiinnostavat. Ehkä voisin työskennellä joskus vaikka pari vuotta Kiinassa, mutta aika näyttää. Sen ymmärsin vaihdossa, että Kiina tarjoaa paljon työmahdollisuuksia myös täällä koti-Suomessakin.

Pariskunta kirjoitti vaihdostaan myös blogia.

Toinen kerta toden sanoo?

Henna Peltoniemi LUTTuore ympäristötekniikan DI Henna Peltoniemi suoritti opintojensa aikana sekä vaihto-opintojakson Italiassa että kv-harjoittelun Portugalissa. Hän suunnitteli ulkomaan jaksonsa siten, että ne tukivat hänen LUT:ssa suorittamiaan opintoja mahdollisimman monipuolisesti.

– Vaihtokohdetta Italian Padovassa suositeltiin meille ympäristötekniikan opiskelijoille. Englanninkielisen maisteriohjelman tarjonta tuntui kiinnostavalta, ja lisäksi mahdollisuus opintojen hyväksi lukuun LUT:ssa suoritettavan tutkinnon yleis- ja pääaineopintoihin edisti valintaani.  Opetus oli hyvin laadukasta, ja harjoitustyöt olivat suunnittelutöitä todellisista tilanteista.

Portugalissa Peltoniemi työskenteli kestävän tuotekehityksen tutkimuskeskuksessa. Harjoittelu opetti häntä hyödyntämään LUT:ssa kehittämiään taitoja paremmin sekä tarjoamaan omaa osaamistaan muille. Myös kestävän kehityksen merkitys globaalisti aukeni uudella tavalla.

– Tein työtä, jossa elinkaarimallinnustaitoni kehittyivät, ja opin uutta muun muassa tavaroiden tietokoneavusteisesta mallintamisesta. Opin myös aktiivisimmin kysymään asioista, jotka eivät olleet minulle tuttuja tai selviä. Kehittynyt uteliaisuus ja uudet verkostot auttavat työelämässä, kun tietoa täytyy etsiä erilaisista lähteistä ympäri maailmaa. Kansainväliset kokemukset ruokkivat sisällä olevaa pientä maailman pelastajaa, joka haluaa toimia kulttuurien välisenä kulttuuri-, talous- ja ympäristötiedon välittäjänä.

Hiukkasen siisti harjoittelupaikka

SähköteekkariJoonas Talvitie löysi oman harjoittelupaikkansa Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERN:stä Sveitsissä. CERN:issä on löydetty sen olemassaolon aikana suuri osa maailman uusista hiukkasfysiikan ilmiöistä, mikä tekee siitä yhden maailman huippututkimusyksiköistä.

– CERN:issä oli tarvetta tutkijalle, joka suunnittelee uuden mittauslaitteiston edellisen tilalle sekä kasaa ja testaa mittauslaitteiston prototyypin lukemaan GEM (Gas Electron Multiplier) -antureiden mittausdataa. Olen jatkanut työskentelyä CERN:in projektissa myös vaihdon jälkeen. Käyn siellä aina tarvittaessa testaamassa mittauslaitteiston uusimpia osia ja komponentteja. Viimeksi olin siellä pari viikkoa sitten.

Talvitie työskenteli kansainvälisessä tutkimusryhmässä, josta vain osa työskenteli täysipäiväisesti CERN:issä ja loput pääasiassa eurooppalaisissa tai amerikkalaisissa yliopistoissa.

– Päällimmäisenä vaihdosta jäi mieleen tietysti hiukkaskiihdytin, CERN:in tutkijoiden hyvä motivaatio sekä se, että siellä töitä suunnitellaan ja aikataulutetaan jopa yli 10 vuoden päähän. Tutkimusryhmän monimuotoisuudesta johtuen töiden dokumentointi ja raportointi olivat tärkeässä roolissa. Taidot kyllä kehittyivät. Kyllä siellä tuli tunne, että haluan työskennellä vastaavissa hommissa tulevaisuudessakin.

Opettaja oppijan roolissa


Sähkötekniikan säätö- ja digitaalitekniikassa työskentelevä tutkijaopettaja Tero Ahonen vieraili taannoin opettajavaihdossa Aalborgin yliopistossa, Tanskassa. Vaihtokohteelta hän edellytti samanaiheista pumppausjärjestelmiin liittyvää tutkimusta, kuin mitä hän tekee LUT:ssa.

– Mahdollisen tutkimusyhteistyön lisäksi tavoitteena oli saada kontakteja tulevaisuuden projektihakuja ajatellen. Myös Aalborgin yliopiston opetusmenetelmät, kuten projektilähtöinen oppiminen, olivat hyvä syy lähteä Tanskaan. Yliopiston lisäksi kohde mahdollisti vierailun Grundfosin pumpputehtaalla.

Ahonen teki vaihtonsa aikana aktiivisesti vertailua vaihtokohteen sekä kotiyliopiston välillä. Yksi eroavaisuus opetuksessa LUT:n ja AAU:n välillä nousi ylitse muiden.

– Käytettävissä oleva opetusaika: sitä ei ole Aalborgissa pilkottu kahden tunnin luento- ja harjoitusaikoihin eri päiville, kuten meillä. Siellä opetukseen on käytössä kerralla kahdesta neljään tuntia, jonka opettaja voi itse jakaa haluamallaan tavalla esimerkiksi luennoinnin ja labrademoamisen välillä. Minusta se on opetuksen kannalta etu. Lisäksi opiskelijat olivat asteen aktiivisempia. Sain vastata huomattavasti enemmän kysymyksiin kuin täällä LUT:ssa. Ehkä opetusmateriaalini ovat suomeksi kuivempia, Ahonen pohtii pilke silmäkulmassa.

Tutkijatohtori Mahsa Dabagmeshin haki Yhdysvalloista, Georgian yliopistosta tutkimusapua valtimotautien syntyyn. Tutkimus on jatkoa väitöstutkimukselle, jossa hän selvitti valtimoseinämässä tapahtuvia kuljetusilmiöitä huokoisen aineen mallilla.

– Tein jo väitöstyöni aikana useita lyhyempiä tutkijavierailuja Yhdysvaltoihin, pääosin New Yorkiin. Yhteistyötä Amerikan suuntaan on jatkettu, ja nyt viimeisimmän tutkijavaihtoni aikana Georgiassa olin mukana kahdessa projektissa. Toiseen minua pyydettiin mukaan antamaan konsultointiapua tutkimustaustani puolesta, ja omaan tutkimukseeni liittyvässä projektissa tein heidän laboratorioissaan paljon kokeita.

Dabagmeshin pitää viimeisintä vaihtoaan erittäin onnistuneena. Hän sai yhteistyöstä aiempaa enemmän irti väitöstyön jälkeen kertyneen kokemuksensa ansiosta.

– Pystyin tarkastelemaan asioita laajemmin kuin aiemmilla vierailuilla. Esimerkiksi eri projekteissa ja tapaamisissa pystyin antamaan asiantuntijakommentteja eri vinkkelistä, mikä auttoi minua työskentelemään monipuolisemmin. Sain uusia ideoita ja pääsin osallistumaan enemmän. Vastapuolellakin oltiin yhteis-työhömme tyytyväisiä.

Kulttuurissa kulttuurin tavalla

Hakkarainen sai vaihtonsa aikana tottua uteliaisiin katseisiin, sillä kiinalaiset eivät ole juurikaan tottuneet länsimaalaisiin. Koti-ikävä ei kuitenkaan yllättänyt, sillä vaihto-yliopisto ja Pekingin vahva Suomi-yhteisö toivottivat heidät tervetulleeksi.

– Yliopistolla oli helppo tutustua kiinalaisiin opiskelijoihin, sillä he olivat hyvin aktiivisia ulkomaalaisia kohtaan. Asuimme vaihtareille tarkoitetussa asuntolassa, josta löytyi 57 eri kansalaisuutta, joten aktiviteetteja riitti. Myös paikallinen Suomi-yhteisö otti meidät mukaan toimintaansa.

Euroopassa ulkomaalaiset saavat liikkua ilman vastaavaa huomiota. Puheenpartta saa aikaiseksi vaikka EU:n rahapolitiikkaan liittyen.

– Ulkomaalaisiin suhtauduttiin aivan normaalilla tavalla, enkä huomannut minkäänlaisia eroja eri kansallisuuksien välillä. Portugalissa EU-keskustelu oli tuolloin tapetilla ja esimerkiksi lainapolitiikasta keskusteltiin eri kulttuurien näkökulmista, kertoo puolestaan Peltoniemi.

Rajat ylittävää tiedettä ja energiaa

LUT:n Kansainväliset palvelut -yksikkö organisoi opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihto-ohjelmia sekä kansainvälistä harjoittelijavaihtoa, neuvoo ja opastaa vaihtoon lähteviä ja saapuvia opiskelijoita ja opettajia.

Kv-palvelut vastaavat myös LUT Summer School -toiminnasta. Kesäkouluun osallistuu opiskelijoita yli kymmenestä maasta, ja se tarjoaa monitieteistä opetusta korkeatasoisten, kansainvälisesti arvostettujen luennoitsijoiden johdolla.

Haastatellut

Elina Hakkarainen, energiatekniikka, 5. vsk
Henna Peltoniemi, ympäristötekniikka, tuore DI
Joonas Talvitie, sähkötekniikka
Tero Ahonen, tutkijatohtori, säätö- ja digitaalitekniikka
Mahsa Dabagmeshin, tutkijatohtori, termodynamiikka
 

 

 

TIETORUUTU: LUT Energia

Maailma ympärillämme mullistuu ennennäkemättömällä tavalla. Elintapamme on mietittävä uusiksi: miten syömme, liikumme, asumme, harrastamme, kulutamme.

Myös energiatalous muuttuu täysin. Jo alkaneesta muutoksesta kertovat muun muassa lisääntyvä uusiutuvan energian hyödyntäminen (aurinko- ja tuulivoima) sekä sähkön varastointiin ja kysynnän joustoon liittyvät tutkimus- ja kehitystoimet. Energia-alalla on uusille tekijöille paljon haasteita ja töitä!

Lappeenrannan teknillinen yliopisto kouluttaa energia-alalle uusia asiantuntijoita. LUT Energian energia-, sähkö- ja ympäristötekniikka kulkevat tutkimuksen ja koulutuksen eturivissä. Hallitsemme energia-alan kattavasti. Toimintamme on luonut pohjan useille maailmanlaajuisille menestystuotteille ja uudelle yritystoiminnalle. Osaamisestamme kertovat myös kymmenet myönnetyt patentit. Vuosittain energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmistamme valmistuu yli 100 diplomi-insinööriä ja viitisentoista tekniikan tohtoria, jotka sijoittuvat laajasti eri tehtäviin yliopistoista yrityksiin.

Tutkimus- ja koulutusaiheitamme ovat esimerkiksi uusiutuva energia, tuuli- ja aurinkoenergia, bioenergia, ydinturvallisuus, sähkövarastot, älykkäät sähköverkot, ajoneuvojen hybridisointi, elinkaarimallinnus, talotekniikka. Näitä tarvitaan työkaluksi energiamurroksen tiellä. Kaikilla koulutusohjelmillamme on kansainvälinen laatuleima.

Energia-alan diplomi-insinööriksi?

LUT Energian Koulutusohjelmat ovat energiatekniikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka. Diplomi-insinööriksi voit hakea valtakunnallisen tekniikan yhteisvalinnan kautta.

Seuraava yliopistojen yhteishakuaika on 3.3.-1.4.2014 klo 16.15.

 

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat