Uusimmat

Kun itse pääsee tekemään, oppii parhaiten!

13.02.2014 13:38 Aki Lehti

Tällä kertaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) opiskelijat pääsevät kertomaan opinnoistaan. Meitä kiinnosti, onko nykyopetus vain luennointia ja kirjojen pänttäystä vai linkittyykö se tutkimukseen ja tulevaan työelämään. Mistä opiskelijat kaivavat motivaation vuosia kestävään opiskeluun ja mitä urahaaveita heillä mahtaa tulevaisuuden varalle olla. Valitsimme haastateltavat tarkoin, sillä halusimme kommentit mahdollisimman monipuolisesti niin opintojensa alku- kuin loppuvaiheessakin olevilta opiskelijoita. Haastateltavaksi pääsi myös kaksi opettajaa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Mikko Kuisma, Jasin Khabbal ja Heikki Järvisalo

Kuvassa: Heikki Järvisalo, Jasin Khabbal ja Mikko Kuisma

Sitten itse asiaan! Mitä muuta opiskelu on kuin luennoilla istumista ja pänttäämistä?

– Projektikurssit! Projektiryhmässä oppii monta asiaa kantapään kautta: jokaisella tiimin jäsenellä on oma roolinsa ja tiimille annetaan yksi päämäärä, johon porukalla tähdätään. Meidän kurssillamme rakennettiin bilekaiutin. Paitsi että se oli hauskaa, oli se myös kivaa vaihtelua luentoihin, toteavat Heikki ja Jasin yhteen ääneen.

– Prujut eli luentomonisteet, moodle-kyselyt, ryhmätyö- ja seminaariesitykset sekä  case-työt pienryhmissä tai pareittain kuuluvat kokonaisuuteen. Paljon on esseiden ja raporttien kirjoittamista myös, kertoo puolestaan opinnoistaan Noora.

Tuntuu todella siltä, että juuri projekti- ja harjoitustyöskentely ovat näiden opintojen suola!

– Opiskelun monimuotoisuutta on se, että ensin opitaan teoria ja sitten sovelletaan tietoa käytännössä. Teemme harjoitustöitä, joissa annetaan jokin ongelma ratkaistavaksi. Olen myös kuullut, että esimerkiksi sähkötekniikan joillakin kursseilla tehdään Wikipedia-artikkeleita. Erityisesti mieleen on jäänyt ilmastonmuutoskurssi. Siellä laskettiin oma hiilijalanjälki. Se laittoi miettimään omia kulutustottumuksia, toteaa toisen vuosikurssin opiskelija Jaakko.

Opinnoissaan pidemmälle on ehtinyt Anna, joka DI-tutkintonsa jälkeen on nyt tohtoriopiskelija.

– Minä vastaan tällä hetkellä Sustainable Innovation and system transition -kurssin assaroinnista. Kurssin projekti haastaa opiskelijoita ratkaisemaan jonkin kestävyyteen liittyvän ongelman alusta saakka ilman mitään annettuja rajoitteita. Projekti vastaa todellista työelämän tilannetta, jossa projektia lähdetään kehittämään alusta saakka, kuvailee Anna hiukan erilaista kurssia.

– Opiskelijat voivat itse valita kohteen, missä projekti toteutetaan sekä ratkaistavan ongelman. Se voi liittyä esimerkiksi energiaan, jäte- tai vesihuoltoon. He joutuvat itse määrittämään ja miettimään, miten kestävyys heidän projektissaan määritellään ja mitä se siinä kontekstissa tarkoittaa.

– Vastaavia, etukäteen rajoittamattomia kursseja ei ole monia. Kurssin arvo piilee juuri siinä, että saatetaan opiskelijat hieman mukavuusalueen ulkopuolelle. Etenkin insinööri-opiskelijat ovat tottuneet harjoitustöissään valmiiksi annettuihin parametreihin, mutta myös opettaja joutuu navigoimaan puolihimmeän taskulampun ja intuition varassa. Paras palaute on ollut se, että opiskelijat ovat olleet hyvin innoissaan kurssista.

Ympäristönäkökulmat ja energiatehokkuus opetuksen ytimessä

Mikko puolestaan toimii sähkötekniikan ja sovelletun elektroniikan tutkijaopettajana ja kertoo opetuksen kehitystoiminnan suunnista.

– Opetuksen kehitystoiminnassa työn alla on uusia kursseja, joissa harjoitellaan toimimista energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan näkökulmista. Konkreettinen esimerkki on vaikkapa Lappeenrannan uusi asuinalue. Kurssilla suunnitellaan tämän alueen energiajärjestelmät, lämpö-, sähkö-, vesi- ja ilmanvaihtoinfra. Suunnittelussa otetaan huomioon ympäristönäkökulmat ja energiatehokkuus ynnä muut vastaavat seikat.

Mikko korostaakin, että tällaisilla kursseilla opettajan rooli poikkeaa perinteisestä luento-opetuksesta paljonkin. Projektikurssilla opettaja ohjaa oikeille urille ja on ikään kuin urheiluvalmentaja.

– Nykymaailmassa on tärkeää itse etsiä ja tuottaa tietoa sekä arvioida tiedon luotettavuutta. Myös verkostot ovat tärkeitä eli kavereilta kannattaa kysyä. Ennen annettiin suuri painoarvo tiedon muistamiselle ja opiskelijat suljettiin tenteissä ulkomaailmalta. Yliopisto-opetuksessa on siirrytty kohti tiedon jalostamisen ja ryhmätyön taitoja.

Uudet tuulet näkyvät myös opetusmenetelmissä. Opettajienkin täytyy nyt hallita projektioppimisen ja ongelmalähtöisen opetuksen keinot.

– Omilla kursseillani tenteistä onkin luovuttu kokonaan ja kurssin arvosana perustuu tehtyyn työhön – tekemällä oppii, Mikko toteaa.

Mistä motivaatio opiskeluun?

Motivaatiota tarvitaan monessa, mutta erityisen tarpeen se on pitkäjänteisessä opiskelussa.

– Oma väitöstutkimukseni liittyy hyvin vahvasti Sustainable Innovation and system transition -kurssin aiheeseen. Se tukee hyvin opetusta, mutta saan välillä myös opetustilanteesta uusia ideoita tutkimukseen. Suhde on hyvin vastavuoroinen. Kurssi pakottaa myös seuraamaan tiukasti alan tutkimusta ja innovaatioita, koska kehitystä tapahtuu jatkuvasti, valottaa Anna tohtoriopintojaan.

Opettaja puolestaan innostuu opiskelijoiden innostuksesta.

– Opiskelijoiden innostus motivoi. On erityisen jännittävää nähdä, miten tekemällä oppiminen vaikuttaa toisaalta itseeni opettajana, toisaalta opiskelijoihin sanoo Mikko.

Toisen vuosikurssin Jaakko katsoo asioita varsin laajasti.

– Minun motivaattorinani on oikeastaan melkein niin kuin maailman pelastaminen. Tosin kyllä tuleva ura energia-alalla myös innostaa opiskelemaan. 

Diplomityötään tekevä Aino-Mari oli vaihdossa Tanskan teknillisessä yliopistossa.

– Pitkä vaihto-opiskelu DTU:ssa motivoi. Nyt vaihdosta palattuani olen käynyt innolla diplomityön kimppuun professori Satu Viljaisen ohjauksessa.

Lukio vs. yliopisto – mikä muuttui?

Tapa opiskella muuttuu varmasti, kun siirrytään lukiosta yliopistoon.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Aino-Mari KeskinenKuvassa Aino-Mari Keskinen

– Itsenäisen opiskelun määrä on tosiaan huomattavasti suurempi ja tietysti myös vastuu omasta edistymisestä. Opetuksen taso myös vaihtelee tosi paljon. Lukiossa oli paljon tasaisempaa, vaikka toki lukiossakin opettajilla oli erilaisia tyylejä opettaa, pohtii Aino-Mari eroja.

– Tietoa ei välttämättä jaeta täällä ihan niin helpossa muodossa kuin koulussa. Asioiden selvittäminen on enemmän omalla vastuulla. Koska monet luennoitsijat tekevät samalla myös tutkimustyötä tai ovat ainakin perillä uusista tutkimuksista, niin opetettu tieto on ajantasaista ja päivittyvää.

Yliopisto-opiskelua pidettiin ainakin ennen hyvinkin vapaana. Kursseille ei ollut pakko osallistua, jos tiedot sai hankittua muutoin ja tentissä pärjäsi. Vallitseeko yliopistossa samanlainen osallistumispakko kuin lukiossa?

– Kyllä itse saa päättää, mille luennoille menee, vakuuttaa Jaakko.

– Ryhmätöitä on yliopistossa paljon enemmän ja tehdään muutenkin asioita enemmän yhdessä. Pidän sitä erittäin hyvänä.

Diplomityötään tekevä Jasin muistelee, että lukiossa syventyminen opetettavaan asiaan oli kevyempää.

– Oma työpanos on muuttunut. Lukio meni hengaillessa, mutta täällä on päässyt esimerkiksi fysiikassa pintaa syvemmälle. Sähkössä minua kiinnostavat tapahtumaketjut. Omien kykyjen ja jaksamisen mukaan voi rytmittää opintoja.

Sekä opettajat että opiskelijat korostavat motivaation merkitystä

– Opiskelurytmi on eri. Motivaatio on tärkeä asia, mutta sitä saa muun muassa siitä, että on vapaus tehdä asioita omaan tahtiin. Se puolestaan vaatii itsekuria ja intoa. Kun kiinnostuu asioista, se saa lähtemään luennoille. Täällä voi rakentaa omannäköisen opintokokonaisuuden, kuvaa Heikki.

Urasuunnitelmia: tekijä vai näkijä?

Ovatko urasuunnitelmat olemassa jo ennen opintojen alkua vai syntyvätkö ne matkan varrella?

– Jossain vaiheessa opintoja kyllä kirkastuu, mitä haluaa tehdä. Olin itse suunnitellut vaihtoon lähtöä pitkään, mutta vaihtopaikka ja maisteriopinnot DTU:ssa olivat silti sattuman kauppaa. Vaihtoon lähteminen LUT:sta on helppoa, tukea ja apua saa joka tilanteessa. Sain vaihdossa kielitaitoa, kansainvälisen kaveriverkoston ja ammatillisesti opin paljon. Sähköverkoista löytyy tulevaisuuden haasteita. Olen varma, että valmistuttuani löydän koulutustani vastaavaa työtä joko Suomesta tai ulkomailta, tuumii Aino-Mari.

Toisen vuosikurssin Nooralla tulevaisuus on vielä avoin.

– Ympäristötekniikka on koko ajan kasvava ja kehittyvä ala. Ympäristöä pitää alkaa joka saralla ottaa huomioon yhä enemmän. Koulutus antaa valmiuksia työskennellä tosi erilaisissa ammateissa ja paikoissa työelämässä. Tuntuu, että monia ovia on auki, ja että varmaan vasta työelämässä tulee enemmän oppineeksi spesifejä asioita, minkä kautta oma osaamisalue syvenee ja kapenee.

Jaakko muistaa sentään mainita myös rahan, sillä onhan sekin tärkeää.

– Ura energia-alalla, hyvä palkka ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin maailma menee, innostavat.

Haastatellut:

Noora Oikarinen, 2. vuosikurssi, ympäristötekniikka, ympäristö ja liiketoiminta
Anna Kuokkanen, diplomi-insinööri, tohtoriopiskelija, ympäristötekniikka, ympäristöjohtaminen
Aino-Mari Keskinen, diplomityöntekijä, sähkötekniikka, sähköverkot ja sähkökauppa
Mikko Kuisma, tutkijaopettaja, sähkötekniikka, sovellettu elektroniikka
Heikki Järvisalo, diplomi-insinööri, sähkötekniikka, sovellettu elektroniikka
Jasin Khabbal, diplomityöntekijä, sähkötekniikka
Jaakko Leino, 2. Vuosikurssi, energiatekniikka, energiatalous

Linkkivinkit:

Hae LUT:n energia-, sähkö- tai ympäristötekniikkaan

LUT Energian yhteishakukohteet

Abitiimin blogi, tarinoita opiskelijaelämästä

 

 

 

 

TIETORUUTU: LUT Energia

Maailma ympärillämme mullistuu ennennäkemättömällä tavalla. Elintapamme on mietittävä uusiksi: miten syömme, liikumme, asumme, harrastamme, kulutamme.

Myös energiatalous muuttuu täysin. Jo alkaneesta muutoksesta kertovat muun muassa lisääntyvä uusiutuvan energian hyödyntäminen (aurinko- ja tuulivoima) sekä sähkön varastointiin ja kysynnän joustoon liittyvät tutkimus- ja kehitystoimet. Energia-alalla on uusille tekijöille paljon haasteita ja töitä!

Lappeenrannan teknillinen yliopisto kouluttaa energia-alalle uusia asiantuntijoita. LUT Energian energia-, sähkö- ja ympäristötekniikka kulkevat tutkimuksen ja koulutuksen eturivissä. Hallitsemme energia-alan kattavasti. Toimintamme on luonut pohjan useille maailmanlaajuisille menestystuotteille ja uudelle yritystoiminnalle. Osaamisestamme kertovat myös kymmenet myönnetyt patentit. Vuosittain energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmistamme valmistuu yli 100 diplomi-insinööriä ja viitisentoista tekniikan tohtoria, jotka sijoittuvat laajasti eri tehtäviin yliopistoista yrityksiin.

Tutkimus- ja koulutusaiheitamme ovat esimerkiksi uusiutuva energia, tuuli- ja aurinkoenergia, bioenergia, ydinturvallisuus, sähkövarastot, älykkäät sähköverkot, ajoneuvojen hybridisointi, elinkaarimallinnus, talotekniikka. Näitä tarvitaan työkaluksi energiamurroksen tiellä. Kaikilla koulutusohjelmillamme on kansainvälinen laatuleima.

Energia-alan diplomi-insinööriksi?

LUT Energian Koulutusohjelmat ovat energiatekniikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka. Diplomi-insinööriksi voit hakea valtakunnallisen tekniikan yhteisvalinnan kautta.

 Seuraava yliopistojen yhteishakuaika on 3.3.-1.4.2014 klo 16.15.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat