Arvostelut
02.12.2010, 15:00
236
Galleria, PC, Seikkailu- ja roolipelit, Xbox 360

Two Worlds II (PC, Xbox 360)

Tekijä: Reality Pump
Julkaisija: SouthPeak Interactive
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, Xbox 360
Tulossa: PlayStation 3
Laitevaatimukset: 2GHz yksiydinprosessori, 1Gt RAM, Radeon 2900/nVidia 8800GT-näytönohjain, Windows Vista/XP/7
Pelaajia: 1, 2-8
Pelin kotisivu: http://www.twoworlds2.com
Arvostelija: Tero Lehtiniemi

Ensimmäinen Two Worlds tunnetaan pelinä, josta tykkäsi tasan yksi ihminen. Tämän ihailu oli ilmeisesti kuitenkin niin mairittelevaa, ettei jatko-osalta voitu välttyä.

Niin sanotusti terminaalisesti huonon pelin jatko-osa ei yleensä lupaa hyvää, koska pääsääntöisesti näiden pelien viat eivät ole ihan helpolla korjattavissa. Niinpä Two Worlds II:n suhteen odotukset eivät olleet järin korkealla. Mutta voisiko olla mahdollista, että joskus joku ihan oikeasti ottaisi opikseen?

Kuten Two Worlds, myös kakkososa sijoittuu Antaloorin fantasiamaailmaan. Juonen ytimessä on paikallisen ns. Pahan Keisarin ja nimettömän sankarin välinen mittelö. Keisari on kaapannut päähenkilön ja tämän sisaren, mutta vankilana toimivaan linnaan hyökkäävä pelastuspartio saa sankarimme mutkien kautta turvaan tai ainakin astetta turvallisimmille maille. Tästä alkaa tarina, jossa sankarimme agendana on sisaren pelastaminen, suurempana pottina taas koko maailman tulevaisuus. Kuinkas muutenkaan.

Edeltäjänsä tavoin Two Worlds II on epälineaarinen roolipeli hieman Elder Scrollsien ja Gothic 3:n tyyliin. Pääjuoni antaa odottaa itseään ja pelaajalla on suhteellisen suuri vapaus tutkia laajaa ulkomaailmaa asutuskeskuksineen, luolineen sun muineen. Tehtäviä piisaa, joskin melko suuri osa niistä on perinteistä tapa mökö x tai vie tavara y paikkaan z-tason matskua.

Avoimeen roolipeliin sopivasti peli myöskään pakota pelaajia valitsemaan mitään ennalta määrättyä hahmoluokkaa. Taitopisteitä voi vapaasti levitellä niin taikomisen, lähi- ja kaukotaistelun kuin erikoisempienkin taitoluokkien kesken. Käytännössä taitojärjestelmä toimii hyvin ja homma on kuta kuinkin tasapainossa, mikä oli ensimmäinen mukava yllätys.

Jos kuitenkin ollaan täysin rehellisiä, niin allekirjoittaneen ja Two Worlds II:n yhteinen taival ei alkanut kovin onnellisten tähtien alla. Meinasin repiä pelihousuni jo ensimmäisen puolen tunnin aikana, kun peli väen väkisin tunki terveys- ja manamittarit sekä esimerkiksi minitehtävien ohjeistukset televisioruutujen reunojen ulkopuolelle.

Ongelma ratkesi iskemällä asetusten graphics-alavalikon alta Safe Interface -niminen kilke päälle, jonka jälkeen peli pakotti pelaamisen kannalta nämä suhteellisen tärkeät ruudut näkyviin. Tämän jälkeen pelikokemus parani melkoisesti.

Vaikeuksien kautta… jonkinlaiseen voittoon

Ensimmäisen Two Worldsin ongelmat olivat monitasoisia. Tympeä tarina, lukuisat bugit, mielenkiinnoton pelimaailma ja muut möröt tekivät siitä pelin, jota ei yksinkertaisesti ollut kiva saati kiinnostava pelata.

Täysin yllättävästi ja ennalta arvaamatta kakkososaa on kuin onkin hiottu juuri oikeista paikoista. Tarina tempaisee hitaan alun jälkeen mukaansa, maailmaa tutkii ilokseen ja hahmonkehitys on saatu pidettyä kiinnostavana, jonka lisäksi esimerkiksi crafting-järjestelmä toimii todella hyvin.

Lähes tulkoon kaikki pelin esineet ovat hajotettavissa alkuperäismateriaaleihinsa, joita sitten voi käyttää kulloinkin käytössä olevien varusteiden parantamiseen. Lisää potkua voi antaa esimerkiksi erilaisilla taikakivillä.

Sää- ja vuorokausiefektit luovat laajaan pelimaailmaan hyvin tunnelmaa, jota kuitenkin latistaa hieman se, että vain harvoihin rakennuksiin pääsee sisälle, eikä läheskään kaikkien ihmisten kanssa pysty keskustelemaan.

Two Worlds II:n suurimmat ongelmat tuntuvatkin liittyvän 360-versioon. Riseniä tai Gothic 4:ää pelanneet tietävät homman jujun. Kontrolleissa tuntuu olevan omituista viivettä, eikä animaatio ole sieltä sulavimmasta päästä.

Muuten tekninen toteutus toimii. Graafisesti erityisesti maisemat ovat ihan nättejä, joskin esimerkiksi Oblivionille jäädään kyllä kakkoseksi. Musiikkia kuuntelee mielellään, mutta audiopuolella ongelmaksi muodostuu manner-eurooppalaisten roolipelien arkkisynti: surkea ääninäyttely. Gothic-tason rimanalituksesta ei puhuta, mutta kehuja ei tällä osastolla heru.

Pahemmanlaatuiseksi pettymykseksi osoittautuneen Gothic 4:n jälkeen Two Worlds II on suorastaan positiivinen yllätys. Lajityyppinsä edustajana se on tasaisen vahva edustaja, jossa kaikki olennainen on kunnossa.

Vaikka se ei millään tasolla mikään leuat loksauttava elämys olekaan, ja teknisellä tasolla petrattavaa vielä löytyy, Reality Pumpille on silti pakko ja ilo nostaa hattua siitä, että mokista on otettu oikeasti opikseen. Lopputuloksena on tällä kertaa ihan pelattava roolipeli. Liikoja ei kuitenkaan kannata odottaa, ja mahdollisuuksien mukaan kannattaa satsata PC-versioon.

 

Lisää aiheesta

Two Worlds (360)

Two Worlds on osuva nimi puolalaisen Reality Pumpin pelille. Ei sen sisällön vuoksi, vaan siksi että tekijät yrittävät epätoivoisesti matkia Bethesdan menestystarinaa The Elder Scrolls IV: Oblivionia. Pelit ovat nimittäin kuin eri maailmoista.

Toinen on sukunsa menestynyt jatko-opiskelija, toinen musta lammas, joka jätti opintonsa ensimmäisen haasteen tullessa vastaan.

Two Worlds (PC)

Two Worlds on eräs tämän vuoden suurimmista jeesuspeleistä, jota on odotettu niin Xbox 360 -pelaajien kuin PC-miestenkin toimesta kuin joulua. Valitettavasti jälleen kerran hype meni överiksi, eikä Two Worlds pääse lähellekään ennakkomainettaan.

Lue myös

Arcania: Gothic 4 (PC, Xbox 360)

Assassin’s Creed Brotherhood (PC, PS3, Xbox 360)

Dragon Age 2 -ennakko (PC, PS3, Xbox 360)

Fable III (PC, Xbox 360)

Farming Simulator 2011 (PC)

Mass Effect 2: Lair of the Shadow Broker DLC (PC, PS3, Xbox 360)

Tron: Evolution (PS3, Xbox 360)

 

Two Worlds II (PC, Xbox 360)
Genre:Seikkailu- ja roolipelit
Alustat:PC, Xbox 360
Teksti: Tero Lehtiniemi
Tagit: fantasia, Reality Pump, SouthPeak, Two Worlds 2

Kommentointi on suljettu.