Intelin Larrabee-piiri ensikuvassa: 32 ydintä
12.5.2009
Intelin teknologiajohtaja Justin Rattner on esitellyt tänään Saarlandin yliopiston yhteyteen Saarbrückenissä Saksassa avatun Intel Visual Computing -instituutin avajaisissa kuvaa kehitteillä olevasta Larrabee-piiristä, jossa yhdistyvät prosessorin ja grafiikkapiirin ominaisuudet. Intel investoi 12 miljoonaa dollaria perustamaansa uuteen tutkimuskeskukseen, joka tutkii grafiikan ja visuaalisen tietojenkäsittelyn teknologioita.
Rattnerin esityksen dioissa vilahti kuva Larrabee-piiristä, josta pystytään laskemaan 32 kappaletta ytimiä. Larrabeen ytimet ovat ottaneet vaikutteita Pentium-arkkitehtuurista. Intel ei ole kuitenkaan vain tyytynyt yhdistämään Pentium-ytimiä yhdeksi isoksi kimpuksi, vaan on työstänyt muun muassa liukuluku- ja kokonaislukuyksiköt kokonaan uusiksi, lisännyt wide vector processing -yksikön (VPU), monisäikeisyyden, 64-bittiset laajennukset sekä kehittyneen esihaun (pre-fetch). Ytimet kommunikoivat keskenään ring-bus-väylän välityksellä, joka tarjoaa nopean pääsyn muistiin ja kiinteisiin toimintoihin. L2-välimuisti on osioitu ytimien kesken, joka tarjoaa korkean yhdistetyn kaistanleveyden sekä tiedon monistamisen ja jakamisen. Toistaiseksi Intel on ainoastaan esitellyt Larrabee-arkkitehtuuria ja simuloinut suorituskykyä, mutta ensimmäisiä tuotteita odotetaan markkinoille vuoden vaihteessa.
PC Games Hardware, Detailed Larrabee Die shot shown by Intel
Sampsa Kurri
- 1.
-
Fap Fap Fap.
- 2.
-
Nojaa, en usko, että pelikäytössä tämä hakkaisi systeemiä jossa on perus näyttökortti ja prossu.Ehkä jonkunlaisessa muussa käytössä.Intel ei ole muutenkaan ollut kovin hyvä kun on ollut kuvanlaatu kyseessä.
- 3.
-
http://software.intel.com/en-us/articles/prototype-primitives-guide/
Täälläkin viitataan 32-ytimeen:
32 - 512-bit vector registers (v0-v31) that hold either 16 32-bit values or 8 64-bit values
8 - 16-bit vector mask registers (k0-k7) that hold 16 bit masks - 4.
-
Intel on sen verran suuri firma jolla löytyy maailman parhaat insinöörit riveistään sekä pätäkkää aivan perkeleesti kyseiseen toimintaan, että taitaapi olla loppupelissä aika pitkälle heidän omasta halustaan lähtevätkö tosissaan panostamaan näyttis puolelle. Myyvät jo nyt eniten näyttiksiä, joten ei tiedä onko heidän laskelmiensa puolesta viisasta kuluttaa aikaa ja rahaa täyttääkseen sen vähemmistön tarpeet jotka tehokkaita näytönohjaimia tarvitsevat.
- 5.
-
toi vertailu vois olla ihan kiva mitähän 3d mark 99 sais pinnoja jollain intelin i7 tai guad corella jossa amd n näyttis tai x2
- 6.
-
Veikkaan että 32 ydin versio on high-end malli. 64 ydin simulaatiot on hypeä.
- 7.
-
Minun veikkaus on että kortti ei ole läheskään niin nopea kuin hypetetään jää nvidian ja amd:n tuotteiden jalkoihin. Erona toisiaan se että intelin resursseilla tullaan sitten toisen ja kolmannen sukupolven korteilla ja pyyhitään lattioita muiden tuotteilla.
Voin toki olla väärässä, mutta näin veikkaan. Toivon kuitenkin että intel ei tule pärjäämään niin vahvasti, kun silloin se tietäisi amd:n nvidian varmaan mutta hidasta kuolemaa.
- 8.
-
Eihän se mikään nopea ole jos samaan on ahdettu sekä prosessori että näytönohjain eikä sen ole tarkoituskaan pyörittää mitään uutta peliä 60 fps.
- 9.
-
Highend markkinoille suunnattu kortti on kuitenkin kyseessä, tuskinpa pärjää rasteroinnissa esimerkiksi ATI ja nVidian tuleville korteille.
- 10.
-
Ei ne rahat sieltä highendista tule vaan siitä keskiluokasta. Sitten kun tulee vaihtoehto, että käytä integroitua jolla pelit toimii ok, tai sitten osta erillinen kortti jossa pelit toimii kanssa ok (keskiluokka). Siinä vaiheessa alkaa rahaa tulemaan. Tuo highend luokka on niin marginaalinen (tosin kiskovat hulvatonta katetta, koska kustannukset on samat kuin keskiluokassa).
- 11.
-
Ei ne rahat sieltä highendista tule vaan siitä keskiluokasta. Sitten kun tulee vaihtoehto, että käytä integroitua jolla pelit toimii ok, tai sitten osta erillinen kortti jossa pelit toimii kanssa ok (keskiluokka). Siinä vaiheessa alkaa rahaa tulemaan. Tuo highend luokka on niin marginaalinen (tosin kiskovat hulvatonta katetta, koska kustannukset on samat kuin keskiluokassa).
- 12.
-
Frissyn kanssa täysin samaa mieltä!
Muistelen aikoja kun ohjelmoitavat yksiköt aka. shaderit tuli taloon, taisi olla GeForce3 kyseessä. Lueskelin hypetystä netistä, mutta kuluttajien vastaus hypelle oli pettymys suorituskykyyn. Monet huusivat täyttä kurkkua miten varjostimet ovat täysin paskaaaaaaaaRÖYHRÖYH. Itse olin ihan mehuissa, koska olen sovelluskehittäjä, tärkeintä oli että pääsi käytännössä kokeilemaan ja tekemään asioita. Takaraivossa tykytti ajatus: ”parin sukupolven päästä tämä on KUUMAA KAMAA!”, kunsuorituskyky saa fixed-function raudan kiinni.
Ja, yllättäen, fixed-function raudan suorituskyky saatiin kiinni - nykyäänhän fixed-function toiminnot tehdään varjostinyksiköillä! Larrabee arkkitehtuurina on todella joustava, sillä saa tehtyä paljon helpommin ja enemmän asioita. Suorituskyky on tosiaan heikompi, muistikaistaa ei ole LÄHESKÄÄN yhtä paljon ja niin edelleen, ja laskentayksikkö on suurempi kun mitä GPU:n tyypillinen joten niiden lisääminen on tosiaan kalliimpaa. Mutta jostain pitää lähteä liikkeelle eikä tämä ole ollenkaan paska ensimmäinen sukupolvi. Jos tämä on myön viimeinen Larrabee sukupolvi niin sitten joku muu tekee joskus myöhemmin, kun aika on kypsä, vastaavan arkkiktehtuurin ja se tulee jyräämään.
Itse idea tämän takana on ihan järkevä.
- 13.
-
Kaikki puhuu jostain kortista? Käsittääkseni ei kai tätä ole tarkoitettu erilliseksi näytönohjaimeksi, vaan multifunktiopiiriksi, mikä hoitaa sekä CPU:n, että GPU:n hommia. Eiköhän se ole todennäköisesti sijoitettu perinteisen CPU:n tilalle.
Jos olen erehtynyt, korjatkaa.
- 14.
-
Kävinpä lukaisemassa Wikipedian infot aiheesta. Tiedä tuosta nyt sitten, missä paketissa myydään..
- 15.
-
Nyt kun tuota uutista lukee niin tulee vaan mieleen, että mites tää idea eroaa Cell prosessorista?? Niin siis onhan siellä x86 teknologiaa, eikä powerpc vastaavaa, mutta periaatetasolla tässähän nyt ei ole mitään uutta eikä ole koskaan ollutkaan..?
- 16.
-
blackdawn, no oliko Cell prosessorissa paljon uutta? Meet jonnekin piilaaksoon ja nykäset jotain äijää hihasta jolla on kaksmetrinen parta niin se on varmaan tehnyt vastaavanlaisia koneita jo 60-luvulla, 70-luvulla, 80-luvulla jne.. uutuutena on että noita siruja voidaan myydä pikku roposilla köyhille kuluttajille.
- 17.
-
Cell:issä on yksi ”pääprossu” ja monta aliprosessoria. Larrabeessa kaikki ytimet on ilmeisesti ”samalla viivalla”.
- 18.
-
No mitä se tarkoittaa sitten että 'yksi pääprossu' ja 'monta aliprosessoria' jos ne kerta ei ole samalla viivalla. SPE ytimiä voi käskyttää suoraan ja ne pystyy laskemaan itsenäisesti laskuja ja hakemaan lisää dataa joko toiselta ytimeltä tai muistista.
Mikä niissä ei ole sitten 'samalla viivalla' ?
Onhan nää vanhoja systeemeitä kaikki larrabeet ja Cellit. Seitkyt luvulla oli jo vastaavia.
- 19.
-
Näimpä juuri, vanhaa shittiä. Uutisoinnissa uutuusarvon hehkutus on vaan nin vekkulia joskus. Joo, ihan kiva että tulee uusia tuotteita ja vieläpä siten, että köyhätkin niistä hyötyy mutta tässä sekoittuu nyt kaksi asiaa aika vahvasti: tyhjästä nyhjäisty teknologia hehku ja ison firman markkinointi strategia. Toki intelin tulee mainostaa omaa tuotettaan, siinähän ei ole mitään vikaa. Naurattaa vaan se uutisoinnin biasoituminen epäolennaiseen.
- 20.
-
Kuluttajapuoli laahaa oliko se nyt 21, vai 22 vuotta takanapäin siitä, kun labroissa oli jo toimivia protoja. Hyvä esimerkki on se, että silloin kun normaali CD-levy tuli ihquksi maailmaan, niin labroissa oli jo työn alla bluerayt.
Tekniikan keksiminen, tekniikan hiominen toimivaksi, sitten sen hiominen valmistettavaksi, ja sitten se hankalin…miten valmistaa se halvemmalla kuin 1mil/kpl.
Myynti se kaikista helpoin on. Sanot vain ”se on nopeampi, parempi jne.” Ihan sama vaikka olisi vain 1-2% nopeutta lisää niin myy kuin häkä.
- 21.
-
Käskykantaakin olennaisempi asia ohjelmoitavuuden ja yleiskäyttöisyyden suhteen on muistinosoittamismalli.
Cellissä jokaisella SPE:llä on oma 256 klotavun muisti, ja CELLillä ajattavat ohjelmat voivat suoraan käyttää VAIN tätä 256 kilotavun muistia; vain tänne muistiin voi kääntäjä sijoitella käyttäjän ohjelmissaan määrittelemää dataa.
Tiedonsiirto muihin, isompiin muisteihin pitää tehdä eksplisiittisillä datansiirtokäskyillä, joita C-kääntäjä ei osaa automaattisesti tehdä.
Tilanne on sama normaaleilla näytönohjaimilla.
Moniydinprosessoreilla (ja normaaleilla muutaman tai muutaman kymmenen prosessorin moniprosessorikoneilla) kaikki prosessorit näkevät saman muistin, ja voivat käyttää koko muistia. (tosin osa muistista voi olla joillekin prosessoreille hitaampaa käyttää kuin toisille, mutta sama ohjelmakoodi toimii riippumatta siitä, mihin muistiin data on sijoitettu)
- 22.
-
” CELLillä ajattavat ohjelmat ” - tarkoitin siis ”SPE:llä ajettavat ohjelmat”
