Muropaketti.com

SSD vs HDD: Kiintolevytekniikat pikaisessa testissä

22.7.2008

HotHardware-sivusto on ajanut pikaiset testit OCZ:n 64 gigatavun Core Series SATA II 2.5” SSD -kiintolevyllä ja perinteisellä Western Digitalin 300 gigatavun VelociRaptor HDD -kiintolevyllä. Suorituskykymittauksissa on käytetty ATTO Disk Benchmark -ohjelmaa ja PCMark Vantagen kiintolevytestiä.

ATTO Disk Benchmarkin mukaan kiintolevyjen lukunopeus on melko tasoissa 64 kilotavun kokoisista blokeista ylöspäin, OCZ:n SSD-kiintolevyn suoriutuessa noin 143 MB/s nopeudella hieman VelociRaptoria paremmin. Kirjoitusnopeudessa SSD-kiintolevyllä jäädään 87 megatavuun sekunnissa, kun VelociRaptorilla kirjoitusnopeus on suurin piirtein sama kuin lukunopeus eli noin 134 MB/s.

PCMark Vantagen käytännön sovellustesteissä SSD-kiintolevy tykittää tauluun 9856 pistettä verrattuna VelociRaptorin 3690 pisteen tulokseen. Eroa syntyy SSD-kiintolevyn hyväksi testikohteesta riippuen noin viisinkertaisesti. Syynä parempiin tuloksiin on pääasiassa nopea hajasaanti sekä hieman parempi lukunopeus.

OCZ:n Core Series SATA II 64GB SSD -kiintolevy maksaa Yhdysvalloissa tällä hetkellä noin 250 dollaria ja 128 gigatavun malli 399 - 449 dollaria. Western Digitalin 300 gigatavun Velociraptorin hinta Suomessa on noin 240 euroa, joten vielä tällä hetkellä SSD-kiintolevyjen hinta on kapasiteettiin nähden reilusti huippusuorituskykyistä HDD-kiintolevyä korkeampi.

HotHardware, OCZ Core Series SSD Vs VelociRaptor, Sneak Peek!

Sampsa Kurri

 
1.

Olen erittäin tyytyväinen omaan Velociraptoriini. Jimmssin myyjä tosin totesi, että onpa kallis kovalevy. :)

2.

Onko tuo SSD-levy huipputasoa omassa sarjassaan, vai perustasoa? Vai onko ”halpis”-SSD-levyjä vielä olemassakaan…? Koska tuo levy antaa, ilmeisesti, HDD-levyjen kuninkuusluokalle noinkin kovasti turpiin, niin minkälainen ero onkaan kuluttajaluokan kovalevyllä ja SSD-levyllä.

3.

Olikos se just tää OCZ jonka SSD:t on halvimmasta päästä?

Kunnon vertailu joka hinta-/nopeusluokan SSD ja HDD levyillä olis kyllä kiva nähdä. Jos tollasen toistasataa gigaa imevän SSD:n sais alle kahteensataan niin vois olla ihan kiva hankinta…. Viimestään kun saavat euro/giga hintaan painettua… :)

4.

mites 0 raid suoriutuis molemmista rupeis oleen suorituskyky kohdallaan

5.

raid0 ei auta hakuaikoihin yhtään, eli ei auta sitä kovalevyä juuri yhtään(koska käytännön tilanteissa kovalevyllä pullonkaula on käytännössä hakunopeudessa), mutta SSDtä auttaa, koska SSDllä siirtonopeuksista tulee enemmän pullonkaula kuin hakuajoista.

6.

raid 0 minimi keskimääräinen hakuaika on puolet yksittäisestä levystä ja maksimi sama kuin yhdellä. Riippuu täysin levy I/O:n jakautumisesta puoiskojen välillä.

7.

Lisää:
http://benchmarkreviews.com/index.php?option=com_content&task=view&id=200&Itemid=60&limit=1&limitstart=1

8.

Ostoon lähtee jahka suomeen saapuvat. Vistan levynkäsittely on luvattoman hidasta.

9.

Jep, käyttikselle ssd ja varastolevyksi wd. Ei paha.

10.

Kuun lopulla lupailivat suomeen tuota OCZ:taan. Kiva ”windows levy” kyllä, tuollanen pieninkin 32GB riittää hyvin windowssille + muutamalle softalle.

11.

Eikös noi OCZ:n ”coret” ole myös niitä jotka kestää vaan sen 10 000 kertaa/kohta
OCZ:n jotka ei ole nimetty coreiksi kestää pidempään ellen nyt väärin ole ymmärtänyt. Kannattaa odottaa että slc joka kestää enemmän kirjoituksia yleistyy tai sitte jotain ihan uutta.

4kpl raid0:n vois vähä piristää wintendon käynnistys aikoja, mutta ehkä ei ihan vielä näillä hinnoilla viitti. Sinäänsä kyl ihan hyvä tuote, kun tuota hdd tilaa nyt ei kovin moni tarvii sitä puolta teraa ellei haluu pitää kaikkea warettamaansa koneella.

@2 Halppis käsite on suhteellinen mutta esim 172€ saa verkkokaupasta transendin 64gb ssd levyn (löytyy nro 33663) . Jää varmaan aika pahasti suorityskyvyssä näille malleille, mut varmaa ihan pätevä jos haluu vaa turvata omat työnsä tms jota ei netistä saa.

12.

Mitenköhän on lämpöjen kanssa?

Ajattelin että kun tässä kannettavassa on kovo ikävästi juuri ranteen alla polttelemassa niin tuollainen 32GB SSD voisi tuoda lievitystä.

13.

Itsellä ollut jo pari viikkoa tilauksessa tuo ocz 64gigan versio, kyllästyin raptorin räksytykseen ja tuo on paljon nopeampikin vielä :)

14.

niin ja ps. oli täysin ennalta-arvattava tulos, mekaanisten levyjen hakunopeuksien hitaus jopa tuola raptortasolla on niin etanatasoa vrt. ssdhin :P

15.

Aihetta sivuten, [url=http://www.digitoday.fi/data/2008/07/22/sandisk-vista-ei-ole-optimoitu-ssd-muisteille/200819063/66?rss=6]Sandisk: Vista ei ole optimoitu ssd-muisteille[/url]

16.

Jeh tottahan se on että vistassa on vakiona päällä levycache ja automaattinen defraggi, ne toki saa pois päältä. itsellä tulee ssdlle käyttis ja softat ja ultrasilentille wd greenille levy cache niin ei pitäisi olla probleemaa.

17.

@15
”Aihetta sivuten, http://www.digitoday.fi/data/2008/07/22/sandisk-vista-ei-ole-optimoitu-ssd-muisteille/200819063/66?rss=6]Sandisk: Vista ei ole optimoitu ssd-muisteille”

Onpas kerrassaan mitään sanomaton uutinen. Mistä optimoimattomuuden huomaa?
Ainoaksi optimoimattomuudeksi linkin uutisessa kai sanotaan tallennuskapasiteetti…

18.

Eletään jänniä aikoja. Uutisia seuranneet tietävät, että tällä hetkellä odotellaan kuin kuuta nousevaa, että Intelin SSD-kovot julkistetaan. OCZ on ensi rintamassa lähtenyt agressiivisesti tuomaan hitoja alas SSD-kiintolevyjen markkinoilla. Intelin SSD-kovoista odotellaan varsinaista jättipottia, kyseiset levyt tulevat olemaan sata 3.0 levyjä, ja hintojenkin pitäisi olla erittäin agressiviiset. Jos huhut käyvät toteen, intelin levyissä ei ainakana pitäisi jäädä nopeudesta kiinni.

19.

@17 jep eli artikkelin mukaan vista vie niin paljon tilaa ettei se mahdu ”pienelle” ssd levylle…

20.

Mahtuu ainakin minun 37 gigan raptorille lisäohjelmineen ja muutaman pelin kanssa niin miksei sitten 64 gigan ssdlle.. hienoa vista bäshäystä taas ilman minkäälaista pohjaa. Kuitenkin mikkisoftan paras käyttis tähänasti, ja se ei ole paljoa se tiedän, mutta paras kuitenkin :P

21.

Varmaan kestää viellä noin 4 vuotta kunnes standardi on SSD ja kiintolevyt ovat legacy.

22.

Vai turvata datat… En luottaisin yhteen SSD-”laikkaan” tuossa, ei naurata yhtään kun muistisolut rappeutuu ja jotain arvokasta dataa särkyy. Mikäli edes haluaa elätellä minkäänlaisia kuvitelmia turvallisuudesta tarvitaan raid 1/3/4/5/6 tms.

Tosin nuo kiekot voisivat olla raid5 tai raid6 arrayssa ihan mukavia, kun yleensä ko. raideissa hakuajat kasvavat levyjen lisääntyessä, mutta bonuksena levyhukan määrä kokonaistilasta vähenee.

@20

Verrokiksi oma vista ja softat syövät käyttis partitiolta reippaat 60 gigaa (swappi siirretty muualle), eli ei riitä tuollainen 64gb ssd laikka sellaiselle, joka tarvii lajaan kirjon softaa ihan työskentelyyn. Pelaamiseen kyllä.

23.

Voisko joku heittää linkin tai pari joillekin HYVILLE jenkki nettikaupoille jotka toimittaa myös tänne rapakon tälle puolelle tavaraa… Vois tehdä pientä hinta vertailua.

24.

@23

tullimaksut pilaavat yleensä tuon idean

25.

verkkokauppa.comista pistää vaan tilaukseen, voi kylläkin kestää tuhottoman kauan mutta sille taas ei voida mitään.

26.

Ei se tullimaksu niin kauhean suuri osa siinä ole. Enemmänkin maksaa postikulut ja alv.

27.

ongelma on se, että pelit ja ohjelmat pitäisi saada mahtumaan käyttiksen kanssa samalle SSD levylle, että nopeudestä hyötyy

pitää odotella isompia vaan =(

muuten, eihän noiden osiointi vaikuta nopeuteen niinkuin normaaleissa levyissä?

28.

Pari 64 GB levyä RAID0:aan niin toimii mukavan nopeasti. Mahtuu lisäksi hyvin käyttis + softat.

29.

SSD levyt on kyllä kapasiteeltaan onnettomia. Puhumattakaan €/gt suhteesta.

30.

Vain köyhiä kiinnostaa €/gt suhde ja ei nuo missään nimessä ole varastokovoiksi tarkoitettukkaan, muutama teranen normilevy varastoksi ja SSD käyttikselle.

Itselleni ssd on ainakin paras vaihtoehto käyttislevyksi kun raptorien armoton meteli vier hermoromahduksen partaalle ja muut kovalevyt ovat liian hitaita ja vievät sitäkautta hermoromahduksen partaalle…..

31.

Mitenkä linux muka sitten pärjää noiden pienien levyjen kanssa? Siinähän ei edes voi asentaa ohjelmia muuta kuin sille yhdelle osiolle, kun ne on hajautettu /bin /etc /usr tms. kansioihin.

Siinähän pitää jo asentaessa tehdä joku raid 0 tyyppinen ratkaisu että voi laittaa lisää tilaa sitten myöhemmin.

Vai voiko siinä asentaa ohjelmia helposti toiselle osiolle toiselle kovalevylle niin ettei sitä tarvi naittaa sen alkuperäisen jatkoksi?

32.

@31

En nyt tiedä ymmärsinkö mitä hait takaa, mutta Linuxissa osio otetaan käyttöön mounttaamalla se tyhjään hakemistoon. Eli voit tehdä oman osion mille tahansa hakemistolle.

Esim. Ubuntussa sovellusten jaetut kirjastot menevät /usr/lib ja ohjelmien binäärit /usr/bin. Tavallisesti ainoastaan /usr:lle tehdään oma osio, mutta voit tietysti mikromanageroida libeille ja bineille omat osionsa.

LVM (logical volume management) mahdollistaa sit tilan lisäämisen jälkikäteen uusien medioiden muodossa.

33.

nr.30: Velociraptor ei ole kyllä mielestäni ollenkaan äänekäs verrattuna aiempiin.

34.

@33

omnomnomnom

35.

@32.

Ilmeisesti ei voi tehdä niinkuin tarkoitin. Windowsissa ei tuota ongelmaa asentaa peliä ”D:/Peli”-hakemistoon. Ohjelma kirjoittaa vain rekisterimerkinnän ”olen täällä” ja hakee tiedostonsa sen perusteella, tai käyttöjärjestelmä kertoo sille mistä sen binääri on käynnistetty.

Linuxissa taas ohjelman täytyy olla tietyssä kansiossa eli sitä ei voi asentaa ”/mnt/uusiasema/ohjelma”-kansioon koska se ei sitten enää löydä itseään eikä päivitykset toimi jne. Kaikki hakemistopolut on koodattu suoraan siihen binääriin sisään, koska Linuxissa ohjelma ei virallisesti voi kysyä että ”missä minä olen?”, eikä Linuxissa käytetä yhteistä rekisteriä, joten sen täytyy olettaa olevansa jossain tietyssä paikassa.

Siksi, jos levyä ei ole alustettu LVM:llä niin järjestelmään ei voi asentaa enempää ohjelmia kun levy tulee täyteen, ellei siirrä koko paskaa uudelle isommalle levylle. LVM:n kanssa taas homma toimii niinkuin RAID 0 eli uusi levy tulee vanhan jatkoksi, jolloin mahdolinen levyrikko hajottaa molemmat, etkä pysty määräämään mitkä tiedostot menevät millekin levylle.

Eli kaiken järjen mukaan Linuxin pitäisi olla enemmän kusessa pienien kovalevyjen kanssa kuin Windowsin, koska ohjelmien asennuspolku on tehty niin jäykäksi. Jos Windowsissa loppuu tila kesken, voit aina asentaa vaikka USB tikulle eikä se vaadi mitään erikoisia toimenpiteitä.

36.

@31. ja @35.

Linuxissa ei tarvitse välittää levyjen kankeudesta kuten windowsissa. Voit milloin tahansa kopioida esim /usr sisällön uudelle levylle ja mountata sen levyn hakemistoksi /usr.

37.

ssd raid kookkelihaku ja nopeus löytyy

38.

@36
Mutta voitko lohkaista /usr kansion kahdelle eri fyysiselle levylle niin että tietyt ohjelmat sijaitsevat yhdellä ja toiset toisella?

Et voi.

Tai teknisesti ottaen voit, mutta joudut kikkailemaan valtavasti että saat ensinnäkin paketinhallinnan asentamaan ohjelmat ja päivitykset sille tietylle levylle, ja sitten yhdistettyä nämä kaksi tiedostorakennetta keskenään unioniksi että ohjelmatkin toimivat oikein, eli se on käytännöllisesti katsoen mahdotonta.

39.

@36

Tuo /usr kansion irroittaminen uudelle levylle mitätöi esimerkiksi sen, että olet ostanut 32 GB SSD levyn ja asentanut sille ohjelmia, ja sitten joudut ostamaan isomman tavallisen levyn kun tila loppuu kesken. Yhtäkkiä onkin pakko siirtää kaikki ohjelmat sille isolle mutta hitaalle levylle ja se SSD lätty jää tyhjän pantiksi.

Kansioon mounttaaminen tosin onnistuu windowsissakin, jos keksit jonkun syyn miksi joku haluaisi sen tehdä kun ohjelmat saa asennettua haluamalleen levylle ilman kikkailua.

40.

@38:

No eihän tuo onnistu windowsillakaan, sen jälkeen kun on kansio taikka levyasemakirjain luotu niin et voi sitä pidentää toisella kiintolevyllä?

Toki paketinhallintajärjestelmät ovat hieman kankeita kun ne asentavat aina tiettyyn kansioon, mutta se on feature. Windowsilla vastaavaa järjestelmää ei ole, ja kaiken joutuu asentamaan manuaalisesti; asenna ohjelmat linuxilla manuaalisesti niin voit sielläkin ajaa softia vaikka kotihakemistosta jos siltä tuntuu.

41.

@2: Tämä core on halpissarjaa. SLC-levyt ovat sitten niitä oikeasti nopeita ja hyviä.

42.

@40

Onnistuuhan. On windowsissakin dynaamiset osiot jos sellaisia haluaa tehdä. Pointti on vaan, että windowsissa ei ole pakko asentaa ohjelmia siihen tiettyyn paikkaan, koska jokainen ohjelma tietää muutenkin missä sen omat tiedostot ovat. Se on vaan linuxin puute että sen on pakko olla niin jäykkä, eikä mikään feature.

Linuxissa softien asentaminen manuaalisesti on turhaa, kun sitten ei toimi päivitykset tai mikään muukaan. Ja windowsissa käytännössä mitään ohjelmaa ei asenneta manuaalisesti, vaan se installeri toimittaa paketinhallinnan virkaa.

43.

@ite

Linuksissa kansiorakennetta ei yleensä ole kovakoodattu minnekkään, ei ainakaan hyvin koodatuissa ohjelmissa. Kaikki on kiinni ympäristömuuttujista. Hakemistorakenne myös seuraa POSIX standardia minkä takia ohjelmien porttaaminen eri unixien välillä on helppoa, ei tarvitse arvailla missä tavarat on vaan ne löytyy aina samasta paikasta.

Se että miksi windows maailmassa tapana on asentaa ohjelmat aina omaan paikkaansa johtuu siitä että kaikki wintoosa ohjelmat aina sisältävät kaikki tarvitsemansa kirjastot ja asentavat ne omaan kansioonsa. Eli jos 2 ohjelmaa haluaa x.dll tiedoston niin sitten se löytyy koneelta kahteen kertaan vaikka olisi täysin sama tiedosto koska ohjelmat etsivät kirjastoja vain omasta kansiostaan. Linuksissa ja muissa unix yhteensopivissa filosofia on erilainen, eli kaikki jaetut kirjastot asennetaan samaan paikkaan mikä eliminoi kirjastojen duplikoinnin ja helpottaa järjestelmän ylläpidettävyyttä. Jos esim kirjastossa x.so on kriittinen bugi mikä pitää korjata, tarvitsee se korjata vian yhdessä paikassa sen sijaan että pitää kaikki mahdolliset kirjaston kopiot metsästää mistä sattuu. Tämä siis säästää kovalevy tilaa huomattavasti.

Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö Linuxillakin voisi tehdä ohjelmien kanssa samoin kuin wintoosassa. Jotkin ohjelmat, ja varsinkin kaupalliset ohjelmat, asentuvat Linuxillakin yhteen määrättyyn paikkaan kirjastoineen kuten wintoosassa. Esim. Eclipse, Quaket, UT2k4, yms. Kyse vain on yksinkertaisesti käytännöstä ja standardeista minkä takia tätä ei yleensä tehdä.

44.

@22

Kannattaa muistaa ettei RAID ole varmuuskopio.

Kovasti kyllä odotetaan äänettömiä kovoja. Alkaa tuo raksutus tekemään hiljalleen päähän reikää.

45.

Noi Ite:n Linux-kommentit on kyllä täysin käsittämättömiä. Linuxissa kun hakemistopuut voi olla mountattuina ihan vaikka jokainen omalla levyllänsä, partiotiollensa, LVM:n volumelle, softraidin levyille, verkko NFS:aan, iSCSI:n läpi, jne, vaikka SSH:n läpi toiselta koneelta, jne. Lisäksi (symbolinen) linkitys mahdollistaa että ne binaarit voi olla vaikka jokainen binaarinsa omalla levyllänsä, eli hakemistossa puolet ohjelmista voipi olla vaikka levyllä 1 ja kolmasosa levyllä 2 ja loput levyllä 3 jos niin tahtoo todellakin tehdä jne. Linuxin VFS siis mahdollistaa aika paljon enemmän mahdollisuuksia jakaa levypuun sisällön kuin Windows maailmassa on tyypillisestä mahdollista.

Lisäksi yleensä Linuxissa ohjelmat noudattaa pitkälle LSB:n standardeja että ohjelmat on tietyissä hakemistoissa, vaikka mikään ei pakota että ne pitää juuri sen haluamiin polkuihin asentaa, on kohtuu sama mihin ne asentaa, tämä tekee hommasta todella vapaata, ei ole mitään C-asemaa joka on vain se tietty kovalevyn eka partitio.

46.

saksasta noitaki kannattaa tilata on halpaa ja paremmat varaastot

47.

@45

Mikä siinä on nyt niin vaikeaa ymmärtää?

Miten asennat linuxissa ohjelman A yhdelle kovalevylle ja ohjelman B toiselle kovalevylle?

Et mitenkään. Pakettimanageri ei sitä tee, ja kukaan ei ala vääntämään symbolisia linkkejä kaikille niille tiedostoille koska siinä on yksinkertaisesti niin paljon työtä ja se on aina sellainen haksorointi että saa olla melko mestari jos aikoo sen jälkeen esim. päivittää sen softan pakettihallinnan kautta. Liian monta asiaa menee rikki jos lähtee kikkailemaan mitään sen perus hakemistopuun ympärillä.

Kaikkihan on aina mahdollista jos koodaa itse. Eri asia kuka sitä alkaa tekemään.

48.

Ohjelmien binäärejä on ihan turha alkaa eri levyille jakamaan, kun ne vievät joka tapauksessa niin vähän tilaa. Se, mitä kannattaa joskus jakaa, on datatiedostot. Esim. /usr/share/games omalle hitaalle levylleen niin toimii desktop edelleen nopeasti ja pelitkin varsin nopeasti, mutta isot datatiedostot eivät ole viemässä tilaa SSD:ltä. Toisaalta Windowsilta portatut pelit eivät yleensä tuota käytä, vaan toimivat epäkäytännölliseen Windows-tyyliin, laittaen itsensä kokonaan samaan kansioon /opt alle. Tälläisten pelien kanssa voi toki asennella niitä ”eri asemille” (vaikka /opt-C ja /opt-D), mutta mukavampana pidän lajittelua eri tiedostotyyppien eikä eri softien mukaan.

49.

Lisättäköön vielä tähän käyttisten väliseen levyjen kopelointiin se, että wintöötissä voi myös mounttailla levyjä miten haluaa. Ainut rajoite on se alkuperäinen ”C:\”

Sen alle voit vaikka mountata toisen fyysisen kovalevyn omaksi kansioksi. Esim ”C:\Program Files\” . Tämän saa myös käytännössä onnistumaan ja siirrettyä softansa sinne, tosin ei onnistu aivan wysiwyg periaatteen mukaan pelkästään explorerista raahailemalla.

Samoin onnistuu linuxissa, vieläpä helpommin. Eri asia on, jos haluaa sitten ruveta kikkailemana ja linkittelemään erikseen.

Mitä .dll tiedostoihin tulee, niin ohjelman oman polun lisäksi niitä etsitään myös system / system32 alta… Vistasta en ole vielä jaksanut etsiä, joten on osittian ihan softan kehittäjän syytä, että sama dll tiedosto monistuu järjestelmässä sen 20 kertaa, kun ei niitä sioiteta ko. kansioiden alle. Wintööt jopa osaa itse varoittaa, jos yrität korvata ko. kansioissa olevaa dll tiedostoa vanhemmalla.

Mutta kuten moni sanoi, ei nuo SSD levyt sovi varastoksi hintansa puolesta.

@34

Tuo huojuva resonanssi löytyy myös western digitalin 7200 rpm levyistä, eli ihan valmistajakohtainen ”ominaisuus”. Seagaten kiekoissa en ole törmännyt resonanssiin enää pitkään aikaan (7200 rpm), en törmännyt myöskään 10/15krpm kiekoissa, mutta ovat scsi levyjä, joten voidaan ruveta taas puhumaan €/gt suhteen heikkenemisestä.

50.

Älkää nörtit vaahdotko :D Tämä uutinen käsitteli HDD- ja SSD-levyjä, ei linuksia saatika windowsia.

@41. Thänks föör teh info.

Näkyvissa kommentit 1-50. Yhteensä 54 kommenttia.

Tämän jutun kommentointi on suljettu.

Takaisin ylös