Uusimmat

Toimituksen suosikkipelit 2015: Miika Halmela

28.12.2015 16:00 Miika Halmela

Vuosi 2015 lähestyy loppuaan ja Dome hiljentyy joulun ajaksi miltei kokonaan. Ei kuitenkaan täysin, sillä välipäivinä juhlimme vuoden parhaita pelejä.

Pyysimme jokaista Domen kirjoittajaa listamaan vuoden viisi suosikkipeliään yksinkertaisilla kriteereillä: kaikki pelit, jotka julkaistiin Euroopassa vuonna 2015, olivat kelvollisia. Sillä ei ollut mitään väliä, oliko kyseessä digipeli tai vaikka lautapeli. Myöskään pelin yleisellä arvostuksella tai Domen sille antamilla pisteillä ei ollut mitään merkitystä: nämä ovat henkilökohtaisia listoja.

Viiden suosikkipelin lisäksi jokainen sai nimetä vuoden 2015 suurimman yllätyksen — positiivisen tai negatiivisen — sekä kertoa, mitä odottaa eniten seuraavalta pelivuodelta. Sen suuremmitta puheitta päästetään ääneen Miika Halmela oman suosikkilistansa kera.

 

Fallout 4 (PC, PlayStation 4, Xbox One)

fallout4-mrbean

Helppo valinta. Eihän tämä toki maailman parhaan pelin, eli Fallout 2:n, veroinen ole, mutta nykysuhteet huomioon ottaen parempaa modernia postapokalyptista roolipeliseikkailua saa hakea. Käsittämätön määrä tekemistä ja puuhastelua – sopii mainiosti eri pelityyleistä nauttiville pelaajille.

Vaikka Fallout 4 ei olekaan teknisesti niin massiivinen harppaus kuin kakkosen ja kolmosen välillä otettu loikka, on kyseessä kaikin puolin erinomainen tapaus ja allekirjoittaneen mielestä vuoden paras peli. Minecraft-henkinen rakentelu saattaa houkutella mukaan uutta yleisöä.

 

Batman: Arkham Knight (PC, PlayStation 4, Xbox One)

batmanarkhamknightdlctumbler_uut20150923-galleria (3)

Rocksteadyn Arkham-trilogia (mikä Origins?) sai arvoisensa lopun. Aiempaakin isompi, kauniimpi ja laajempi peli onnistui pitämään paketin kasassa ilman turhaa rönsyilyä. Tutut peruselementit olivat edelleen vahvasti läsnä, mutta mausteeksi oli heitetty myös Lepakkomobiilia liikkumista ja taistelua helpottamaan.

Leppis-fani tietysti toivoo, että Batmanin erinomaiset videopeliseikkailut jatkuvat vielä joskus muodossa tai toisessa jonkun kykenevän studion käsissä.

 

Wasteland 2 Director’s Cut (PC, PlayStation 4, Xbox One)

wasteland2_dc_uut201510_3

Teknisesti ottaen Wasteland 2 julkaistiin jo viime vuonna, mutta tänä vuonna päivänvalon näkivät sekä ehostettu ohjaajan versio että sen konsolipainos. Lisäksi sain ensikosketukseni peliin vasta tänä syksynä. Siinä syyt sille, miksi tungin kakkos-joutomaan mukaan listalle.

Jos Fallout 4 on moderni näkymys postapokalyptisesta roolipelaamisesta, Wasteland 2 edustaa perinteisempää muottia. Se on tuulahdus menneisyydestä ja iskee suoraan makuhermoon meille, jotka aikoinaan tuhlasimme satoja tunteja isometrisiin vuoropohjaisiin seikkailuihin. On mahtavaa, että tällaisia pelejä tehdään edelleen.

 

Super Mario Maker (Wii U)

mario-maker-kolikot

Nintendo toi klassiset Mario-tasoloikinnat jälleen ajan hermolle mitä nerokkaimmalla tavalla: pelaajat saavat itse suunnitella kentät alusta loppuun. Monien lapsuushaaveet toteutuivat siis vihdoinkin, kun omat visionsa pääsee tekemään todeksi intuitiivisella kenttäeditorilla.

Myös sosiaalinen puoli toimii, sillä yksi Super Mario Makerin tärkeimmistä ominaisuuksista on mahdollisuus sekä jakaa omia kenttiään muille että läpäistä toisten tuotoksia. Voin muuten kertoa, että pelattava ei lopu ihan heti kesken.

 

Metal Gear Solid V: The Phantom Pain (PC, PlayStation 4, Xbox One)

MetalGearSolid5ThePhantomPain_arv_galleria2- (27)

Kärmeksen luultavasti viimeisissä seikkailuissa ote on mukavan hiekkalaatikkomainen. Vihollispesäkkeitä voi nyt valloittaa joko Rambona tai ninjana oman makunsa mukaan, sillä puitteet mahdollistavat erilaiset lähestymistavat pelaajan oman pelityylin pohjalta. Lisäksi peli uskaltaa käsitellä aikuismaisia – kipeitäkin – aiheita, kuten lapsisotilaita.

Mutta kyllä se silti väärältä tuntuu kuunnella Jack Baueria murisemassa Snaken roolissa, vaikka sinänsä hyvästä näyttelijästä onkin kyse. Ei auta, Hayter olisi tehnyt pelistä vieläkin paremman.

 

Vuoden yllättäjä: Transformers: Devastation (PC, PlayStation 4, Xbox One)

PlatinumGamesin Transformers: Devastation oli yllättäen varsin pätevä lisenssipeli. Alkuperäisestä animaatiosarjasta tutut ääninäyttelijät ja G1-henkeä mallintava ulkoasu toivat takavuosien lauantaiaamuiset piirrossarjahetket elävästi mieleen – sillä erolla, että tällä kertaa pystyy itse ohjaamaan hahmoja ruudulla – huikeeta!

Ainoana miinuspuolena on mainittava taistelu, joka sinänsä viihdyttävästä turpakäräjöinnistään huolimatta muuttuu ennen pitkää itseään toistavaksi. Myös kenttäsuunnittelussa on menty välillä helpoimman kautta. Silti kyseessä on paras koskaan julkaistu Transformers-aiheinen peli (ei hirveän korkea rima – toim. huom.).

 

Ensi vuodelta odotan: Nintendo NX

Jospa sieltä vihdoinkin tulisi jotain aidosti uutta ja ihmeellistä. Sellaista, joka saisi myös massat kiinnostumaan pitkästä aikaa legendan tekemisistä.