Intel Haswell -ylikellotusta Asuksen ROG Z87 -emolevyillä

30.09.2013 22:26 | | 227 | 21

Saimme Asukselta testiin kolme erityisesti pelaajille ja ylikellottajille suunnatun Republic of Gamers- -tuoteperheen Z87-piirisarjallista emolevyä: Maximus VI Extreme, Maximus VI Formula ja Maximus VI Impact.

Testasimme Muropaketin testilabrassa emolevyn merkitystä Intelin kesäkuussa julkaistujen Haswell-koodinimellisten 4. sukupolven Core-prosessoreiden ylikellottamisessa ja vertasimme edellä mainittuja emolevyjä toisiinsa ylikellottajan näkökulmasta. Lisäksi perehdyimme tarkemmin Intel Core i7-4770K -prosessorin ja DDR3-muistien ylikellottamiseen Maximus VI Extreme -emolevyllä.

Asus Maximus VI Heroon on tutustuttu Muropaketissa jo aikaisemmin Z87-emolevykatsauksemme yhteydessä. Lisäksi Asuksen Z87 ROG -tuoteperheeseen kuuluu vielä mATX-kokoinen Maximus VI Gene, mutta sitä ei tässä artikkelissa ollut mukana.

Hintatiedot 30.9.2013

 

Sisältö

  1. Intel Haswell -ylikellotusta Asuksen ROG Z87 -emolevyillä
  2. Testikokoonpano ja testausmetodit
  3. Asus Maximus VI Impact
  4. Asus Maximus VI Formula
  5. Asus Maximus VI Extreme
  6. Prosessorin ja muistien ylikellottaminen Maximus VI Extremellä
  7. Loppuyhteenveto
Keskustelu

Johdanto aktiivissa ja loppuartikkeli passiivissa. Joku(Sambba) meni sörkkimään johdantoa!
Jpjantille pisteet toisesta artikkelista, joka ei ollut niin kauhea kuin odotimme :comp:

Ylikellotustesteissä haettiin prosessorin korkein vakaa kellotaajuus jatkuvaa käyttöä ajatellen.

Prosessoriytimien lämpötila oli IntelBurnTest-rasitustestissä maksimissaan 95 astetta.

ei täsmää.

Miten niin ei täsmää? Vaikka se IBT:ssä menee 95c asti, ei se tarkoita sitä, että se menee sinne kun pelaat tai dataat netissä.

Aika hyvä kivi ku oma meni tolla 1.3v 4.7ghz vakaasti, tosin oli korkattu :o

Tulemme suorittamaan Muropaketin testilabrassa seuraavaksi Core i7-4770K:n lämmönlevittäjän irrottamiseen ja Intelin vakiotahnan vaihtoon ja sen vaikutuksiin perehdytään myöhemmin julkaistavassa artikkelissa.

Lämmöt alas.

Voisitte korkata prossun käyttäen nopeampaa sekä turvallisempaa vasara-ja-ruuvipenkki -metodia, hitaan ja vaarallisen partaterän sijasta, jota jo käsiteltiinkin Ivyn korkkauksen yhteydessä.

JST

Voisitte korkata prossun käyttäen nopeampaa sekä turvallisempaa vasara-ja-ruuvipenkki -metodia, hitaan ja vaarallisen partaterän sijasta, jota jo käsiteltiinkin Ivyn korkkauksen yhteydessä.

Pikkulinnut kertoivat, että näin tulee tapahtumaan. :D

Tuo vasara ja ruuvipenkki vaan kuulostaa ja näyttää suht brutaalilta mitä katellu videoita :D vaikkakin toki siinähän prossu lennähtää huit helvettiin kerrasta, ja suht pieni mahdollisuus että mitään ikävää käy. Mattopuukolla/partaterällä aina mahdollista viiltää naarmut prossun kotelointiin, jolla saa prossun pimeäksi liiankin helpolla. Järkyttävän kuumana nuo hassuvellit käy kyllä pienilläkin kelloilla, kiitos ihanan kuivatahnan.

jpjantille pisteet hyvästä testistä :)

Kun testissä sanottiin emolevyn merkityksen olevan häviävän pieni, niin olisi siinä voinut olla verrokkina yksi oikeasti halpa emo.

Ihan halvimmissa ei taida olla kumoisia ylikellotusominaisuuksia, mutta joku 150 euron emo edes.

Tosin kun maksimikellotuksilla saadaan jotain 11% lisää nopeutta, niin voisi varmaan todeta ylikellotuksen merkityksen olevan häviävän pieni eikä kenenkään kannata moista tehdä kuin korkeintaan harrastuksen ja säätämisen ilosta.

lallijuoppo

Kun testissä sanottiin emolevyn merkityksen olevan häviävän pieni, niin olisi siinä voinut olla verrokkina yksi oikeasti halpa emo.

Ihan halvimmissa ei taida olla kumoisia ylikellotusominaisuuksia, mutta joku 150 euron emo edes.

Siinähän tarkoitettiin että näiden testattujen emojen välillä ero oli merkityksetön, eikä sitä, että kaupasta voisi ottaa minkä tahansa emon ja lopputulos olisi kellotuksen suhteen aina sama.

9700 Pro

Tuo vasara ja ruuvipenkki vaan kuulostaa ja näyttää suht brutaalilta mitä katellu videoita [​IMG] vaikkakin toki siinähän prossu lennähtää huit helvettiin kerrasta, ja suht pieni mahdollisuus että mitään ikävää käy. Mattopuukolla/partaterällä aina mahdollista viiltää naarmut prossun kotelointiin, jolla saa prossun pimeäksi liiankin helpolla. Järkyttävän kuumana nuo hassuvellit käy kyllä pienilläkin kelloilla, kiitos ihanan kuivatahnan.

Aika käsi pitää olla jo lähtökohtaisesti, jos ruuvipenkki-vasara-menetelmällä saa jotain rikki. Siihen ruuvipenkin taakse voi tarvittaessa laittaa pehmustetta ja suojan, jolloin ei ole pelkoa siitäkään, että prossu lentää die edellä johonkin terävään.

Youtuben esimerkkivideoissa tuntuu olevan järjestään sellaisia nörttihenkisiä karikatyyrejä, jotka kyllä tietävät koneista kaiken, mutta joiden kädentaidot rajoittuvat lähinnä runkkaamiseen, joten eipä ole ihmekään että porukalla prossut lentelevät minne sattuu. :D

"Load-Line Calibration -asetuksen avulla voidaan varmistaa, että rasituksessa prosessorin käyttöjännite on mahdollisimman lähellä BIOS:sta asetettua arvoa."

Load-Line Calibration vaikuttaa prosessorin integroidun jänniteregulaattorin sisääntulojännitteeseen (CPU Input Voltage), eikä suoraan prosessorin käyttöjännitteeseen (CPU Core Voltage).

Tulitko seuranneeksi millään tavalla, kuinka paljon emon virransyötön taajuuden nosto vaikutti virransyötön lämpötilaan? Saatan jossain vaiheessa siirtyä Haswelliin, mutta en tiedä, onko mitään järkeä maksaa mahdollisuudesta kytkeä emo vesikiertoon. Nykysettiä virittäessä (Asus CHIV + 1055T @ 4GHz) virransyötön taajuuden nosto oli liian tuima rasitus ja prossu throttlasi.

Korkattua prossua testatessa olisi kiva, jos saisitte kokeiltua, mitä eroa on takaisin prossun päälle laitetulla hiomattomalla / hiotulla IHS:llä. Ilman IHS:ää voisi myös kokeilla, jos mahdollista. Tahnoja voisi myös testata pari kappaletta, jokin hyvä "perustahna" ja sitten CLU/CLP tai jokin vastaava. En pistäisi ollenkaan pahakseni sitäkään, jos testiin saisi samalla 4670K:n. Olisi mahtavaa saada noista kaikista vaihtoehdoista vertailukelpoisia tuloksia, mutta en tiedä riittääkö teillä aika ja resurssit :)

Asmola

"Load-Line Calibration -asetuksen avulla voidaan varmistaa, että rasituksessa prosessorin käyttöjännite on mahdollisimman lähellä BIOS:sta asetettua arvoa."

Load-Line Calibration vaikuttaa prosessorin integroidun jänniteregulaattorin sisääntulojännitteeseen (CPU Input Voltage), eikä suoraan prosessorin käyttöjännitteeseen (CPU Core Voltage).

Asuksen mukaan LLC:n käyttö vaikuttaa juurikin prosessorin käyttöjännitteeseen: "in all cases it is effectively the cpu voltage" ja "it will compensate for cpu vcore droop during different types of load"

Lopputulema on siis se, että xeon + halvin mahdollinen emo (300e posteineen saksasta) on pelikoneessa noin suunnilleen yhtä hyvä kuin tuollainen yli tuplahintainen setti. Xeon kun on vakiona hitusen hitaampi kuin i7, eikä kellotuksella saavuteta enää kuin 10% hyöty. Näin olleen prossurajoitteisissa peleissä jäädään sen verran fps:ssä jälkeen ja näyttisrajoitteisissa peleissä (=suurin osa peleistä) saadaan tasan sama tulos. Rankkoja aikoja kellittäjille, kun pitää maksaa törkyhinta pienestä lisästä

Sire84

Tulitko seuranneeksi millään tavalla, kuinka paljon emon virransyötön taajuuden nosto vaikutti virransyötön lämpötilaan? Saatan jossain vaiheessa siirtyä Haswelliin, mutta en tiedä, onko mitään järkeä maksaa mahdollisuudesta kytkeä emo vesikiertoon. Nykysettiä virittäessä (Asus CHIV + 1055T @ 4GHz) virransyötön taajuuden nosto oli liian tuima rasitus ja prossu throttlasi.

Korkattua prossua testatessa olisi kiva, jos saisitte kokeiltua, mitä eroa on takaisin prossun päälle laitetulla hiomattomalla / hiotulla IHS:llä. Ilman IHS:ää voisi myös kokeilla, jos mahdollista. Tahnoja voisi myös testata pari kappaletta, jokin hyvä "perustahna" ja sitten CLU/CLP tai jokin vastaava. En pistäisi ollenkaan pahakseni sitäkään, jos testiin saisi samalla 4670K:n. Olisi mahtavaa saada noista kaikista vaihtoehdoista vertailukelpoisia tuloksia, mutta en tiedä riittääkö teillä aika ja resurssit :)

En sen kummemmin mittaillut virransyötön lämpötilaa. Voin tänään kokeilla paljonko lämpötila nousee 500 KHz vrt. 300 KHz Maximus VI Formulalla. Virransyötön siilit kuumenevat kuitenkin aika paljon, joten ainakin kotelotuuletus on syytä olla kunnossa vesijäähyn kanssa.

IHS vaikutti aika suoralta ja kontakti coolerin pohjaan on hyvä. Sitä tuskin tullaan hiomaan. Ilman IHS testaaminen vaatii vähän askartelua coolerin kiinnikkeisiin, joten se on vähän hankala tapaus.

Alustavasti tahnana IHS ja die välissä tulee olemaan hyväksi havaittu perustahna MX-4 ja Coollaboratory Liquid Pro, mikäli sitä saan hommattua (saatavuus huono)

PS. Vasara & ruuvipenkki. :kippis:

Sampsa Kurri

Asuksen mukaan LLC:n käyttö vaikuttaa juurikin prosessorin käyttöjännitteeseen: "in all cases it is effectively the cpu voltage" ja "it will compensate for cpu vcore droop during different types of load"

Haswellinkin virransyötöllä hyöty silti hieman kaksipiippuinen, vai onko jokin oikeasti muuttunut näistä ajoista?
AnandTech | Overclocking Intel's New 45nm QX9650: The Rules Have Changed

Tuon käytön ymmärrän, jos disabloi aluksi ihan kaikki virransäästöt (ml. linuxilla idle=poll) ja sitten pitää tuota päällä vähänkään agressiivisempana.

Sargo

Haswellinkin virransyötöllä hyöty silti hieman kaksipiippuinen, vai onko jokin oikeasti muuttunut näistä ajoista?
AnandTech | Overclocking Intel's New 45nm QX9650: The Rules Have Changed

Tuon käytön ymmärrän, jos disabloi aluksi ihan kaikki virransäästöt (ml. linuxilla idle=poll) ja sitten pitää tuota päällä vähänkään agressiivisempana.

Testasin myös ilman LLC ja ennemmin tai myöhemmin Vcore droppaa vähän ja kokoonpano kaatuu rasitustestissä. Vcorea pitäisi nostaa selvästi korkeammalle, jotta se kestäisi tuon Intelin speksaamaan vdroopin pahimmassa tapauksessa. Sanoisin siis, että ihan hyödyllinen ominaisuus se on.

Se on totta, että LLC vaikuttaa ilmeisesti vähän Input Voltageen, mutta kyllä se vaikuttaaa suoraan Vcoreenkin. Välissä on jänniteregulaattori, jonka tehtävä on tuottaa sama vakiojännite ulostuloon ilman, että sisääntulo siihen vaikuttaa suuremmin. Tästä syystä olisi todella kummallista, jos pelkkä sisääntulojännitteen korottaminen nostaisi ytimien käyttöjännitettä (regulaattorin ulostuloa), kuten LLC tekee. Kuten jo mainittu, myös Asus kertoo sen vaikuttavan Core Voltageen.

"Yhtä tai kahta näytönohjainta käytettäessä siltapiiri ohitetaan latenssien minimoimiseksi, mikäli käytetään ylintä punaista ja mustaa PCI Express 3.0 x16 -liitintä."

Omaa kokoonpanoa kasatessani huomasin, että mustaa PCI-E liitintä ei voi käyttää toisen näytönohjaimen liittimenä, jos käytössä on erillinen äänikortti, joka on kytketty johonkin punaisista x16 liittimistä. Alunperin siis laitoin yhden näytönohjaimen siihen ylimpään punaiseen pci-e liittimeen ja toisen mustaan pci-e liittimeen. Sen jälkeen lisäsin äänikortin alimpaan pci-e liittimeen ja mustassa liittimessä ollut näytönohjain ei enää tunnistunut. Jouduin siirtämään näytönohjainta tästä mustasta liittimestä pykälää alemmas punaiseen liittimeen.

Ihan vinkkinä niille, jotka harkitsevat Maximus VI Extremeä kahdella näytönohjaimella ja erillisellä äänikortilla…

Sampsa Kurri

Asuksen mukaan LLC:n käyttö vaikuttaa juurikin prosessorin käyttöjännitteeseen: "in all cases it is effectively the cpu voltage" ja "it will compensate for cpu vcore droop during different types of load"

Ainakin Maximus VI Genessä LLC vaikuttaa vain ja ainoastaan sisääntulo jännitteeseen (Input Voltage). Prosessorin jännitteeseen (CPU Voltage) en havainnut mitään vaikutusta. jpjantti, yleismittari käteen ja testaamaan. :)

Spoiler

Edit: Tässä vielä lainaus Asuksen ylikellotusoppaasta:

CPU Load-Line Calibration can to be set to the highest Level 8 to ensure the CPU Input Voltage, i.e. the power going into the integrated voltage regulator is not to drop below the configured level for optimal OC results. This option can be lowered to reduce the amount of power consumption of the system when is under load.

http://rog.asus.com/254052013/maxim…ngs-for-overclocking-maximus-vi-motherboards/

Asmola

Ainakin Maximus VI Genessä LLC vaikuttaa vain ja ainoastaan sisääntulo jännitteeseen (Input Voltage). Prosessorin jännitteeseen (CPU Voltage) en havainnut mitään vaikutusta. jpjantti, yleismittari käteen ja testaamaan. :)

Maximus VI Formula: LLC 1 -> 4

Rasituksessa marginaalinen +0.0025V nousu VCORE:ssa maksimikuormalla. VCCIN ja VCORE heittelee vähemmän idle/rasitus välillä. VCCIN on myös selvästi BIOS arvoa korkeampi rasituksen aikana.

Aika pienet muutokset siis yleismittarilla mitattuna ja suurempi vaikutus tosiaan VCCIN.

Mitä haluaisin nähdä on transientit VCORE:ssa, kun kuorma muuttuu. Yleismittari ei pysy mukana 500 KHz virransyötön kanssa ja kuorman muuttuessa näkee vain pienen notkahduksen. Tähän tarvitsisi nopean skoopin tarkempaa analyysiä varten. Jotain mielenkiintoista tapahtuu käyttöjännitteessä ilman LLC, sillä kokoonpano on epävakaa ja kaatuu kun rasitus muuttuu rajusti, vaikka tasaisella kuormalla VCORE:ssa ei suuria eroja ole. Pelkkä VCCIN korotus ei tähän mielestäni auttanut, mutta vaatinee lisätestausta.

Alkaa mennä aika työlääksi hommaksi tämä testailu. Pitäisi siirtyä pikkuhiljaa seuraaviin aiheisiin, mutta lupaan, että mikäli tulee hetki, jolloin ei ole muutakaan tekemistä niin käyn scopettamassa jotain Asus Z87 lankkua. :D

Tietenkin tuohon artikkelin kohtaan voisi lisätä maininnan LLC vaikutuksesta VCCIN, koska se on ihan selvä homma ja hyvä huomio (mitä itse en huomannut testatessa tarkistaa), mutta en vielä lähtisi kyseenalaistamaan vaikutusta VCORE:een ilman huomattavan tarkkoja testejä. :)

Näytä kaikki kommentit
jpjantti

Alustavasti tahnana IHS ja die välissä tulee olemaan hyväksi havaittu perustahna MX-4 ja Coollaboratory Liquid Pro, mikäli sitä saan hommattua (saatavuus huono)

PS. Vasara & ruuvipenkki. :kippis:

Periaatteessa voisin pistää oman ruiskuni tulemaan jos et onnistu sitä saamaan mistään. Mihinkäs minä sen ruiskun olenkaan tuupannu :think:

Muropaketin uusimmat