Intel Z170 -emolevyt (ASRock, Asus, Gigabyte & MSI)

15.09.2015 21:18 | | 491 | 15

Intel julkaisi elokuun alussa uuteen Skylake-arkkitehtuuriin perustuvat 6. sukupolven Core-prosessorit sekä niitä tukevat 100-sarjan piirisarjat. Prosessorit sopivat uuteen LGA 1151 -kantaan ja tukevat DDR4-muisteja. Emolevyvalmistajat lanseerasivat samalla runsaasti Z170-piirisarjaan perustuvia emolevyjä, joihin tutustumme tässä artikkelissa.

Testasimme Muropaketissa kerroinlukottomat Core i7-6700K- ja Core i5-6600K -prosessorit heti tuoreeltaan. Nyt vuorossa on katsaus Z170-piirisarjaan ja sen tuomiin muutoksiin ja uusiin ominaisuuksiin. Muropaketin testilaboratorioon saapuivat ASRockin Z170 Extreme4-, Asuksen Z170-A-, Gigabyten Z170X Gaming G1- sekä MSI:n Z170A Gaming M5 -emolevyt, joihin tutustumme tarkemmin sekä luomme yleiskatsauksen emolevyvalmistajien tarjontaan.

Muropaketin Hintavertailusta löytyy tällä hetkellä yli 50 erilaista Z170-piirisarjaan perustuvaa emolevyä ja hintataso on alkaen 120 eurosta (Asus Z170-P D3) aina 600 euroon asti (Gigabyte Z170X Gaming G1).

 

Piirisarjan ominaisuudet

Skylake-arkkitehtuuri ja Z170-piirisarja tuovat mukanaan paljon uudistuksia verrattuna edellisiin Haswell- ja Broadwell-arkkitehtuureihin ja Z97-piirisarjaan. Useamman aiemman sukupolven tavoin kyseessä ei ole niinkään piirisarja, vaan yhden piirin ratkaisu. Suurin osa uudistuksista riippuu paljolti emolevyvalmistajien ratkaisuista, näkyvätkö ne kuluttajille vai ei. Muutoksista suurimpia ovat muun muassa prosessorin ja piirisarjan välisen DMI-väylän (Direct Media Interface) päivittyminen 3.0-versioon, I/O-väylän laajentuminen sekä tuki DDR4-muisteille. Ylikellottamisen kannalta merkittävä muutos on piirisarjalta suoraan prosessorille tuleva 100 MHz:n Base Clock -taajuus (BCLK).

Eräs suuri muutos Haswell- ja Broadwell-arkkitehtuureihin aikoinaan siirryttäessä oli jänniteregulaattorin integroiminen emolevyltä prosessoriin (Fully Integrated Voltage Regulator, FIVR). Sen tarkoituksena oli vähentää emolevyjen virransyötön merkittävyyttä ja täten alentaa emolevyjen valmistuskustannuksia ja lisätä energiatehokkuutta. Tämän myötä kuitenkin kyseisen arkkitehtuurin prosessorien lämmöntuotto nousi merkittävästi suurilla taajuuksilla ja tämä edelleen vaikeutti prosessorien ylikellotusta. Skylake -arkkitehtuurissa jänniteregulointi on siirretty takaisin emolevyjen tehtäväksi.

Piirisarja on yhteydessä prosessoriin DMI-väylällä ja nyt 3.0 -versioon päivittynyt väylä tarjoaa siirtonopeuden noston 5 GT/s:tä 8 GT/s:ään. Prosessoriin integroitu PCI Express -ohjain tukee 3.0-standardia ja käytössä on 16 linjaa, jotka voi jakaa myös kahdeksi x8-väyläksi tai x8-väyläksi ja kahdeksi x4-väyläksi. Emolevyvalmistajat saattavat markkinoida esimerkiksi kahden näytönohjaimen toimivan x16-nopeudella, mutta käytännössä tämä on toteutettu esimerkiksi Z170-piisarjan tai erillisten siltapiirien avulla, eikä kyseessä ole todelliset 16 linjaa yhteydessä suoraan prosessoriin.

Itse piirisarjalta löytyy lisäksi tuki 20 PCI Express 3.0 -linjalle. Skylaken kaksikanavainen muistiohjain tukee DDR4- ja DDR3L-muististandardeja ja kumpaankin kanavaan voi asentaa kaksi muistikampaa, yhteensä 64 gigatavun verran. Näyttöjä Z170-piirisarjallisiin emolevyihin voi kytkeä maksimissaan kolme kappaletta.

SATA 3.0 -liitäntöjä on tuettuina kahdeksan ja USB-liitäntöjä 14 kappaletta, joista 10 voi olla USB 3.0 -standardin mukaisia. High-Speed I/O- eli HSIO-kaistoja on tuettuna 26 kappaletta. Tuettuina ovat myös gigabitin verkko- ja HD-ääniominaisuudet. Rapid Storage Technologyn myötä tuettuna on RAID-teknologia ja sen 0-, 1-, 5- sekä 10-tasot. Tuettuna on myös Rapid Storage Technology for PCI Express Storage, minkä myötä löytyy tuki jopa kolmelle PCI Express-väylää hyödyntävälle tallennusmuistille, kuten esimerkiksi M.2- tai PCI Express -liitäntää hyödyntävät SSD-asemat.

Osa tietotekniikkasivustoista on huomannut Skylake-prosessoreita testatessaan erillisnäytönohjainten suorituskyvyn laskeneen enemmän kuin virhemarginaali sallisi, kun suorituskykyä verrattiin Haswell- ja Broadwell-arkkitehtuureilla tehtyihin testeihin. Syyksi suorituskyvyn heikkenemiselle paljastui emolevyjen FCLK-kellotaajuus.

FCLK on sidottu BCLK-kellotaajuuteen ja sille tarjotaan vaihtoehdoiksi 400, 800 ja 1000 MHz. Vakioasetus Skylakelle on 800 MHz riippumatta alustasta, vaikka Intel suositteleekin työpöytäpuolelle 1000 MHz:n kellotaajuutta. 1000 MHz:n piti alun perin olla myös vakioasetus työpöytäpuolella, mutta 10x-asetus ei vielä toiminut prosessorin julkaisussa kuten piti.

Sittemmin Intel on julkaissut firmwarepäivityksen, jonka avulla emolevyvalmistajat voivat asettaa FCLK:n 1000 MHz:iin jo tietokoneen käynnistyksessä. Emolevystä riippuen asetuksen muutos 800 MHz:sta 1000 MHz:iin voi kuitenkin edelleen vaatia käyttäjän toimia emolevyn UEFI BIOSissa. FCLK-arvoa muutettaessa tulee muistaa, että se on sidottu BCLK-arvoon, eli BCLK:n kellotaajuuden nosto nostaa myös FCLK-kellotaajuutta.

Sisältö

  1. Intel Z170 -emolevyt (ASRock, Asus, Gigabyte & MSI)
  2. ASRockin emolevyvalikoima & Z170 Extreme4
  3. Asuksen emolevyvalikoima & Z170-A
  4. Gigabyten emolevyvalikoima & Z170X-Gaming G1
  5. MSI:n emolevyvalikoima & Z170A Gaming M5
  6. Loppuyhteenveto
Keskustelu

Nämä emo vertailut ovat aina yhtä mielenkiintoisia. Kiitti.
Ilmeisesti kaikki nuo UEFI BIOSsit ovat yhdenvertaisia, vai nousiko joukosta joku helpomman tai selkämmän käytettävyyden myötä tai toisteppäin? Ainakin MSIn ratkaisu näytti huonolta.

Näihin vertailuihin voisi myös laittaa muistutukseksi/varoitukseksi tiedon niistä valmistajista, jotka ovat käyttäneet laaduttomia komponentteja HC malleissaan. Eikös ainakin Gigabyte jäänyt siitä kiinni, vai oliko se MSI?
Noista tuo Asrock vaikuttaa houkuttelevalta. Silti vain yksi uuden mallinen C USB liitin joka emossa, niitä saisi olla enemmän etenkin kun niitä käyttäviä laitteita alkaa tulemaan markkinoille.
Hankala että noissa jokaisessa vissiin on erilainen äänipiiri, vertailu niiden välillä on hankalaa ja olen kyllästynyt suhiseviin ja bugisiin ratkaisuihin.

Nimeät merkkivalmistajat paskaksi ja ylistät halpisvalmistajaa :)

Jos meinaat että alkuvalmistuksessa käytetään parempia osia kuin halvemmissa eol malleissa, niin näinhän se on nykyään kaikilla.

Toki Asrock on nykyään aivan suurien valmistajien kannoilla. Etenki paremmilla malleilla.

Tuloksia katsomalla Asrock on pienen pudotusuhan alla. Siitä ei ole tietoa millainen rakenne yrityksillä on ja mitä sisältyy mihinki. Mielestäni Asuksella pitäisi olla huomattavasti suuremmat lukemat.
[​IMG]

Nyt kirjoittamaan loppuyhteenveto uusiksi! Siinä pitäisi olla kiteytettynä tulokset ja tulosten pohdintaa. Siinä oli yleistä johdanto jorinaa!

Itse nimenomaan usein luen vain yhteenvedon jos ei ole erityisen kiinnostava aihe.

Ei voi olla tuloksia jos ei ole tehty yhtään mittausta tai testiä. On vain avattu laatikko ja referoitu manuaalia ja markkinointimateriaalia. Häpeän…

Ei ole paljon tullut luettua skylake-emoista, mutta hardocp foorumilla(sff) pisti silmään, että Asrocking fatality itx emolla on voitu laittaa 16x gpulle(titanX) ja 4x m.2 ssd:lle(sm951).

Onpahan hulppea tuo Gigabyten G1. Löytyy peliä ja pessaaria, mutta herranjestas 600€ emolevystä?

Jotenkin nyt jäi niitä testejä tosiaan kaipaamaan…tällaisenaan tämä artikeli on kyllä lähes täysin turhake. :confused:

M.M.M

Jotenkin nyt jäi niitä testejä tosiaan kaipaamaan…tällaisenaan tämä artikeli on kyllä lähes täysin turhake. :confused:

Jep. Toisinaan vingutaan siitä kun artikkelissa ei ole testattu jotain tiettyä asiaa – nyt ei ole testattu mitään. OK, emolevyvertailuissa on usein aika paljon turhia mittauksia. Synteettisissä testeissä löydetään jotain 0-1 % suorituskykyeroja, onpa merkittävää ja ketä kiinnostaa. Ja kysehän on vain siitä mikä valmistaja fuskaa eniten biosissa. Mutta sitten on niitä konkreettisempia eroja, kuten vaikkapa lämpötilat ja tehonkulutus, ylikellotus, tuuletinohjaimen säädettävyys, oheissoftan laatu, suhinat ja pörinät kuulokelähdöstä. Näiden juttujen selvittäminen vaatii paneutumista vertailujoukkoon, eikä niitä löydä valmistajien tuotesivuilta. Testilaboratorio != valokuvastudio.

Sepander

Onpahan hulppea tuo Gigabyten G1. Löytyy peliä ja pessaaria, mutta herranjestas 600€ emolevystä?

No, onkos tuossa nyt mitään erikoista :) Applellakin jo ymmärretään laatutietoisten kuluttajien merkitys yhtiön taloudelle. Eli kuluttajat ymmärtävät, että hyvästä kannattaa maksaa ja mielellään paljon. :)

Markkinoilla +50 kpl erilaisia Z170-emolevyjä joissa kaikissa sama piirisarja, joten tämä artikkeli on tarkoituksella katsaus valmistajien emolevytarjontaan eikä mittaustesti. Seuraavaksi sitten testaillaan DDR4-muisteja eri nopeuksilla ja vaikutusta suorituskykyyn.

KRuusperi

No, onkos tuossa nyt mitään erikoista :) Applellakin jo ymmärretään laatutietoisten kuluttajien merkitys yhtiön taloudelle. Eli kuluttajat ymmärtävät, että hyvästä kannattaa maksaa ja mielellään paljon. :)

Liekö tuo vaan käytännössä normaalikuluttajan kannalta yhtään laadukkaampi kuin 200€ emokaan (tai halvempikin), epäilen. Eriasia ehkä jos harrastuksena kellottelee, ihan ilman mitään pyrkimystäkään mihinkään järkisyyhyn.

Aika marginaalituotteeksi kyllä jäänee. Jos tuollaisella budjetilla on muuten vaan liikkeellä niin eiköhän 2011v3 ole jo paljon järkevämpi.

Sampsa Kurri

Markkinoilla +50 kpl erilaisia Z170-emolevyjä joissa kaikissa sama piirisarja, joten tämä artikkeli on tarkoituksella katsaus valmistajien emolevytarjontaan eikä mittaustesti. Seuraavaksi sitten testaillaan DDR4-muisteja eri nopeuksilla ja vaikutusta suorituskykyyn.

Siitä tuleekin odotettu artikkeli. Juuri yritin etsiä netistä tietoutta, mutta heikoin tuloksin. Toivottavasti ei menee enää kauaa^^
Nyt kun noit muisteja on 32GB jaq 64GB aika hyvään hintaan tarjolla, niin olisiko mahdollista testiin saada vertailua muistin koon suhteen myös? 4-8-16-32-64

Sampsa Kurri

http://muropaketti.com/artikkelit/tekniikkakatsaus-ddr4-muistien-suorituskyky/

:comp:

Ai, se olikin jo, kiitos. Katsoin kyllä artikkeleista, mutta katsoin muisti osiosta enkä tekniikka.
Muuten, tuo uutisten haku juttuarkistosta ei vissiin vieläkään toimi. Se löytää viimevuodeltakin esim. vain kaksi nVidiaa koskevaa juttua. Sinänsä harmi, koska olisi tarve aina välillä selailla uutisia aiheittain.

Tuossa muisti artikkelissa sanotaan muuten "Intel Core i5-6600K-prosessori (4 ydintä/8 säiettä, 3.5GHz, Turbo Boost 2.0: maks. 3.9Ghz)" mutta eihän i5t koskaan ole tukeneet säikeistystä?

Ramones

Ai, se olikin jo, kiitos. Katsoin kyllä artikkeleista, mutta katsoin muisti osiosta enkä tekniikka.
Muuten, tuo uutisten haku juttuarkistosta ei vissiin vieläkään toimi. Se löytää viimevuodeltakin esim. vain kaksi nVidiaa koskevaa juttua. Sinänsä harmi, koska olisi tarve aina välillä selailla uutisia aiheittain.

Tuossa muisti artikkelissa sanotaan muuten "Intel Core i5-6600K-prosessori (4 ydintä/8 säiettä, 3.5GHz, Turbo Boost 2.0: maks. 3.9Ghz)" mutta eihän i5t koskaan ole tukeneet säikeistystä?

Kappas, lisäsin sen myös tuonne Muistit ja tallennus -osioon. Tekstistä tuo i5:n säikeiden lukumäärä korjattu.

Muropaketin uusimmat