Lucidlogix Virtu & ylikellotus

Virtu on Lucidlogixin uusin teknologia ja sillä voidaan suorittaa automaattinen grafiikkalähdön vaihtaminen Intelin Sandy Bridge -prosessoriin perustuvassa tietokoneessa. Käytännössä teknologia vaihtaa automaattisesti käyttötarpeiden mukaan Sandy Bridgeen integroidun grafiikkaohjaimen ja erillisnäytönohjaimen välillä. Esimerkiksi kevyessä internetselaamisessa käytössä on prosessoriin integroitu grafiikkaohjain ja kun käyttäjä käynnistää raskaamman 3D-sovelluksen, Virtu kytkee käyttöön suorituskykyisemmän erillisnäytönohjaimen.

Virtu ei toimi kaikilla Sandy Bridge -emolevyillä, sillä se vaatii toimiakseen piirisarjan, joka tukee prosessorin integroitua grafiikkaohjainta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Virtua tullaan näkemään toistaiseksi pääasiallisesti Z68-piirisarjallisissa emolevyissä. Teknologian käyttö vaatii lisäksi Lucidlogixin ohjelman, joka toimii ainoastaan Windows 7 -käyttöjärjestelmässä.

Virtu käsittää kaksi erilaista tilaa, dGPU:n ja iGPU:n, ja käyttäjän tulee asentaa näytön kaapeli tilanteen mukaan joko emolevyn näyttöliittimeen (iGPU) tai erillisnäytönohjaimeen (dGPU). Jos käyttäjä haluaa hyödyntää Sandy Bridge -prosessoreiden Quick Sync -ominaisuutta, kaapeli tulee liittää emolevyn liittimiin. Useamman näytön tapauksessa Virtu osaa hyödyntää myös erillisnäytönohjaimeen liitettyjä näyttöjä, vaikka käyttäjän tarkoituksena onkin käyttää iGPU-tilaa.

Kumpaa tilaa käyttäjän sitten on suositeltavaa käyttää? Se riippuu siitä, mitä asioita painottaa tärkeimpinä. Lucidlogix suosittelee ensisijaisesti iGPU-tilaa ja markkinointipuheiden perusteella erillisnäytönohjaimen suorituskyky ei kärsi juuri lainkaan tilan käytöstä. Lisäksi käytössä ovat Sandy Bridge -prosessorin multimedia- ja virransäästöominaisuudet, kun erillisnäytönohjainta ei käytetä. Ilman 3D-rasitusta erillisnäytönohjain pysyy lepotilassa ja Lucidlogixin mukaan tehonkulutus on tällöin dGPU-tilaa alempi. dGPU-tilassa näytönohjaimen suorituskyky ei kärsi Virtun käytöstä.

Lucidlogixin Virtu-ohjelmassa voi valita, kumpaa tilaa käytetään ja sen säätäminen onnistuu myös BIOSista. Ohjelmasta on myös mahdollista asettaa näytölle ilmestyvä ilmoitus, kun Virtu ottaa erillisnäytönohjaimen käyttöön, ja Games-välilehden alta löytyy lista tuetuista ohjelmista sekä peleistä. Näytönohjainten osalta Virtu tukee AMD:n Radeon HD 6000/5000/4000- ja NVIDIAn GeForce 500/400/300 -tuoteperheiden malleja.

Virtu piilottaa erillisnäytönohjaimen Abstraction Layer -kerroksen alle, joten erillisnäytönohjainten ohjauspaneelit eivät ole käytössä, vaikka näytönohjainajureiden asentaminen onkin pakollista. Esimerkkitapauksessa yritimme avata NVIDIAn ohjauspaneelin, mutta koska näytön kaapeli oli asennettu emolevyn liittimelle ja käytössä oli iGPU-tila, näytölle ponnahti ilmoitusikkuna. dGPU-tilassa käyttäjä pääsee säätämään ohjauspaneelin asetuksia normaaliin tapaan.

Testeissä tutkittiin, miten iGPU- ja dGPU-tilan valitseminen vaikuttaa MediaEspresso 6.5:n ja 3DMark 11:n suorituskykyyn sekä koko testikokoonpanon tehonkulutukseen. MediaEspresso 6.5:ssä ON-tilassa käytettiin Hardware Decodingia, kun taas OFF-tilassa kiihdytys kytkettiin pois päältä. Tehonkulutus toteutettiin samaisella ohjelmalla ja ON- ja OFF-tilat kuvaavat edellä esitettyjä tilanteita.

MediaEspresso 6.5:ssä ei syntynyt eroja suuntaan tai toiseen ja 3DMark 11:ssäkin ero on minimaalisen pieni. Tehonkulutuksessa sen sijaan on eroa ja Virtua hyväksi käyttäen iGPU-tilassa testikokoonpanon kulutus pysyi alempana. Lepotilassa eroa syntyi viisi wattia ja MediaEspresso 6.5:ssä käyttämällä Hardware Decodingia neljä wattia ja ilman kolme wattia.

Ylikellotus

Seuraavaksi testasimme Base Clock -kellotaajuuden ylikellottamista Asuksen Z68-emolevyllä ja käyttöön otettiin Intelin toimittama kolmella kuparisella lämpöputkella varustettu XTS100H-cooleri, joka on optimoitu LGA 1155 -kantaisille K-mallisille prosessoreille. Tuulettimen voi asettaa toimimaan Quiet- (20 dBA) tai Performance-tilaan (45 dBA), joista ensimmäisenä mainittu on todella hiljainen, mutta jälkimmäinen selvästi kuultavissa. Suoritimme ylikellotustestit Performance-asetuksella, jolloin tuulettimen kierrosnopeus oli 2600 RPM. Ylikellottamisessa käytettiin apuna Asuksen Turbo EVO -ohjelmaa ja vakaus todettiin rasittamalla kaikkia prosessoriytimiä Prime95-ohjelmalla.

Ylikellotuksien ajan muistikerroin pidettiin 1333 MHz:ssä, muisteille syötettiin 1,7 ja prosessorille 1,35 voltin käyttöjännite.

Sandy Bridge -prosessoreiden kokonaiskellotaajuuden muodostamiseen käytettävä 100 MHz:n Base Clock -kellotaajuus on sidottu prosessoriytimien lisäksi myös DDR3-muistien, integroidun grafiikkapiirin sekä PCI Express-, DMI- ja FDI-väylien kellotaajuuteen. Base Clock -kellotaajuutta ei tästä syystä kyetä nostamaan kuin muutamalla megahertsillä, joten prosessorin ylikellottaminen on suoritettava ensisijaisesti kertoimien avulla.

Suurempi versio kuvaa klikkaamalla

Base Clock -kellotaajuutta saa nostettua 0,1 MHz:n pykälin ja Muropaketin testeissä Asuksen P8Z68-V Pro -emolevyllä raja tuli vastaan 105,0 MHz:ssä. Z68-emolevyllä ei päästy aivan samoihin lukemiin kuin alkuvuodesta testatulla P67-piirisarjallisella P8P67 Deluxella, jolla Base Clock saatiin nostettua 105,5 MHz:iin.

105,0 MHz:n Base Clockilla ja 34-kertoimella prosessorin kokonaiskellotaajuudeksi muodostui 3570 MHz eli vakiokellotaajuudesta se nousi 170 MHz:llä.

Suurempi versio kuvaa klikkaamalla

Ylikellotustestejä jatkettiin testaamalla prosessorin maksimikokonaiskellotaajuus. Käyttöjännite nostettiin 1,4 volttiin ja kerroin saatiin nostettua 48:aan. Viimeinen hiominen tapahtui Base Clock -kellotaajuudella, joka nostettiin 101,6 MHz:iin. Kokonaiskellotaajuudeksi muodostui näin ollen 4877 MHz ja prosessoriytimien lämpötila rasituksessa vaihteli 76-84 asteessa. P67-testeissä 1,43 voltin käyttöjännitteellä prosessori saatiin toimimaan 4,95 GHz:n kellotaajuudella.

Suurempi versio kuvaa klikkaamalla

Lopuksi testasimme Asuksen emolevyn tarjoamaan automaattista ylikellotustoimintoa, joka nosti prosessorin kellotaajuuden Prime95-rasituksessa 1,22 voltin käyttöjännitteellä, 43-kertoimella ja 103,0 MHz:n Base Clock -kellotaajuudella 4430 MHz:iin. Muistit toimivat 1,65 voltin käyttöjännitteellä 824,3 MHz:n kellotaajuudella ja 8-8-8-20 1T -asetuksilla. Prosessoriytimien lämpötila oli rasituksessa 65-72 astetta.