Uusimmat

Testikokoonpano ja -metodit, Melumittausten tulokset ja subjektiivinen meluarviointi & Lämpötilamittausten tulokset

18.02.2013 20:33 Muropaketin toimitus

 

Testikokoonpano ja -metodit

Testialustaksi tähän vertailuun saatiin Intelin Core i5 3570K -prosessorilla ja kahdella Kingstonin HyperX-kammalla varustettu mini-ITX-kokoinen Asusin P8H77-I-emolevy, joka edustaa varsin tyypillistä matalien coolereiden kanssa käytettävää kokoonpanoa. 22 nm viivanleveydellä valmistettavan prosessorin kellotaajuus on 3,4 GHz (Max Turbo 3,8 GHz) ja TDP-arvo 77 wattia.

Kokoonpano koottiin Antecin ISK 310-150 -koteloon, joka edustaa 96 x 222 x 328 mm ulkomitoillaan melko tyypillistä pienikokoista mini-ITX-koteloa, jonka kanssa matalan coolerin käyttö on perusteltua. ISK 310-150 sisältää integroidun 150 watin virtalähteen, yhden optisen slim-aseman paikan, kaksi 2,5 tuuman levypaikkaa sekä kaksi 80 mm tuuletinpaikkaa. Testikokoonpanossa oikean kyljen toisessa tuuletinpaikassa oli asennettuna 80 mm Antec TriCool -tuuletin, joka pyöri keskimmäisellä kierrosnopeusasetuksellaan (2000 RPM) poistaen lämmintä ilmaa kotelosta.

Verrokiksi testikolmikolle valittiin matala Intelin Core i3/i5 -prosessoreiden mukana toimitettu vakiocooleri sekä syksyllä Muropaketin vertailussa itseään järeämmässä seurassa alakynteen jäänyt Noctua NH-L12. Käyttämämme Intelin vakiocooleri on rakenteeltaan täysalumiininen ja Foxconnin valmistama. Sen ulkomitat tuulettimen kanssa ovat noin 94 x 94 x 45 mm ja paino 180 grammaa. Testeissä jätimme NH-L12:sta ylemmän tuulettimen kokonaan pois, jolloin kokonaiskorkeudeksi muodostuu maltillisempi 66 mm. Vaikka NH-L12 on nykymittapuulla varsin kompaktin kokoinen cooleri, kai tämän vertailun coolerien kokoluokka hyvin selville vertailukuvan avulla. Lisäksi testikotelosta jouduttiin irrottamaan levykehikon runko sekä takapaneelin virtaliitäntä NH-L12:ta käytettäessä.

Huoneenlämpö liikkui mittausten aikana 21-22 asteessa. Lämpötahnana käytettiin OCZ FreeZeä. Kaikilla coolereilla testit ajettiin valmistajan ilmoittamilla tuulettimen maksimi- ja miniminopeuksilla. PWM-säätöisten tuulettimien kierrosnopeutta kontrolloitiin Asusin oman Fan Xpert -sovelluksen avulla, koska SpeedFan ei suostunut toimimaan testiemolevyn kanssa. Noctuan tuuletinta testattiin myös mukana toimitetun LNA-adapterin kanssa.

  • Intel Core i5 3570K @ 3,4 GHz
  • Asus P8H77-I (Intel H77 -piirisarja)
  • Kingston HyperX KHX1600C8D3K3/6GX 2 x 2 Gt
  • Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
  • Antec ISK 310-150
  • Noctua NH-L9, Phanteks PH-TC90LS, Scythe Kozuti, Noctua NH-L12, Intel-vakiocooleri
  • Windows 7 Professional 64bit
  • Prime95 27.9 (4 worker threads)
  • CPUID HWmonitor 1.21
  • Asus Fan Xpert 2

Prosessorin neljää ydintä kuormitettiin Prime 95 -rasitusohjelmalla neljän työsäikeen avulla ja lämpötilat mitattiin ohjelmallisesti suorittimen ytimien DTS-sensoreista (Digital Temperature Sensor) CPUID HWmonitor 1.21 -ohjelmalla. Lisäksi lämpötiloja seurattiin ulkoisella Meterman TMD90 -lämpömittarilla piirisarjan jäähdytysprofiilista sekä muistikampojen välistä. Melumittaukset toteutettiin tuttuun tapaan Velleman DVM805 -desibelimittarilla 50 cm etäisyydeltä hiljaisessa tilassa.

Melumittausten tulokset ja subjektiivinen meluarviointi

Melumittaukset toteutettiin tutun kaavan mukaisesti Velleman DVM805 -desibelimittarilla yöaikaan hiljaisessa testihuoneessa, hieman yläviistosta 50 cm:n etäisyydeltä pöydälle pehmusteen päälle asetetusta coolerista. Taustamelun arvoksi mitattiin 34 desibeliä.

Noctua NH-L9i:n tuulettimen maksimikierrosnopeudeksi mitattiin Muropaketin testeissä noin 2500 RPM ja tuolloin sen tuottama ääni koostuu lähinnä voimakkaasta ilmavirran suhinasta. Lisäksi läheltä kuunnellessa moottorista on havaittavissa vaimeaa ulinaa. L.N.A-adapterilla kierrosnopeus laskee noin 1800 RPM:ään ja tuolloin huminan voimakkuus vaimenee ja lähempää havaittavissa on lapojen ilmaa repivää ääntä. Testikokoonpanolla tuulettimen minimikierroksiksi mitattiin noin 1000 RPM ja tuolloin cooleri on lähes äänetön. Läheltä kuulostellessa on havaittavissa vaimea humina sekä ilmavirran väreily. Kokonaisuudessaan NH-L9i:n tuulettimen ääni on miellyttävän tasaista ja häiriötöntä.

Phanteksin tuulettimen maksimipyörimisnopeudeksi mitattiin Muropaketin testilaitteistolla noin 2600 RPM. Täydellä nopeudellaan tuuletin pitää melko voimakasta ujellusta, ilmavirran huminaa ja lähempää kuunneltuna lapojen ilmaa repivää ääntä. PWM-säädöllä tuulettimen miniminopeudeksi mitattiin puolestaan noin 1000 RPM, jolloin tuuletin oli varsin hiljainen ja siitä kantautui lähinnä matalaa vaimeaa ujellusta, pientä huminaa sekä pientä ilmaa repivää ääntä.

Scythen tuulettimen PWM-säätöalueeksi kirjattiin Muropaketin testeissä 1250-3200 RPM. Maksiminopeudella se pitää erittäin voimakasta korkeataajuista ulinaa sekä voimakasta ilmavirran suhinaa. Ääni on jo niin häiritsevää, ettei sitä kuuntele mieluusti pidempiä jaksoja. Pyörimisnopeushaarukan alapäässä jäljellä on lähinnä läheltä havaittavaa pientä hurinaa, vaimeaa rahinaa moottorista sekä pientä ilmavirran väreilyä. Hiljaisimmillaan Scythe lähentelee äänetöntä.

Tiivistettynä testikolmikon miellyttävimmän kuuloinen cooleri on Noctua, jonka tuuletin pitää varsin tasalaatuista ääntä. Kaikkien kolmen tuuletin on täydellä nopeudella melko meluisa, mutta toisaalta miniminopeudella varsin hiljainen tai jopa lähes äänetön.

 

Lämpötilamittausten tulokset

Suorittimen lämpötilat mitattiin siis CPUID HWmonitor 1.21 -ohjelmalla, joka näyttää erikseen kaikkien ytimien lämpötilatiedot. Koska suorittimelta oli tarjolla neljät lämpötila-arvot ja niiden kaikkien näyttäminen samassa kuvaajassa haittaisi luettavuutta selvästi, ovat kuvaajaan merkityt arvot mitattujen lämpötilatietojen keskiarvoja. Lämpötilaerot ytimien välillä olivat rasituksessa maksimissaan 2-5 astetta.

Lepotilassa coolereiden välille ei muodostunut kovinkaan suuria eroja, sillä kaikki kolme mahtuivat 1,5 asteen haarukkaan. Parhaimmat tulokset sekä maksimi- että minimikierrosnopeuksilla kirjattiin Noctualta, joka pisti kampoihin jopa verrokkina olleelle isoveljelleen. Verrokkina olleelle Intelin boxed-coolerille kirjattiin selvästi heikoin 36,5 asteen tulos.

Rasituksessa erot muodostuivat mielenkiintoisemmiksi, sillä haarukka venyi testikolmikon sisällä 11 asteeseen. Kärkitulos 75 astetta mitattiin Phanteksilta täydellä pyörimisnopeudella ja Noctua tuli niukasti puoli astetta perässä. Scythe jäi täydellä nopeudella Noctuasta 1,5 astetta. Miniminopeudella Noctua oli kolmikon tehokkain 83,5 asteen tuloksella – Scythe seurasi 1,5 astetta perässä ja Phanteks viimeisenä asteen Scytheä jäljessä. Verrokkina käytetty Noctua NH-L12 oli vertailukolmikon kärkeä noin viitisen astetta edellä ja Intelin vakiocooleri puolestaan hävisi kirkkaasti noin 15 asteella.

Emolevyn piirisarjan jäähdytysprofiilin sekä muistikampojen lämpötilaa seurattiin rasituksen aikana ulkoisella Meterman TMD90 -lämpömittarilla ja mittaustulokset pyöristettiin lähimpään puoleen asteeseen. Kumpaankin edellä mainittuun lämpötilaan vaikuttaa merkittävästi prosessoricoolerin tuulettimen aiheuttamat ilmavirrat prosessorikannan ympäristöön. Tulosten samankaltaisuuden vuoksi kuvaajassa esitetään vain rasituslämpötilat.

Muistikampojen välistä ylivoimaisesti matalin lämpötila (44 astetta) mitattiin Phanteksilta täysillä kierroksilla, joka ei ole täysin yllätys, sillä sen avoimen rakenteen tuulettimen havaittiin levittävän reilusti ilmaa myös sivuilleen. Sekä Noctualta että Scytheltä mitattiin täydellä kierrosnopeudella vajaa 10 asetetta korkeampi lukema (53 astetta). Verrokkina toiminut NH-L12 saavutti suunnilleen samat lukemat Phanteksin kanssa, kun taasen Intelin vakiocoolerin lämpötilat olivat samaa tasoa Noctuan ja Scythen kanssa.

Piirisarjan jäähdytysprofiilin jäähdytyksessä Phanteks sijoittui jälleen ykköseksi täydellä pyörimisnopeudella, mutta minimikierroksilla lukemat olivat hyvin lähellä Scythen vastaavia. Piirisarjan jäähdytyksessä kolmikon heikoimmaksi jäi Noctua, johon osasyynä saattaa olla jäähdytysrivaston käytännön sanelema asennussuunta testikokoonpanossa. Tästä syystä Noctuan ilmavirta ei päässyt liikkumaan suoraan piirisarjan suuntaan. Verrokkicoolerit sijoittuivat tämän osalta vertailujoukkion sekaan.

Tiivistettynä erot erityisesti prosessorin jäähdytystehossa ovat yllättävän pieniä, mutta parhaiten sen osalta suoriutui Noctua niukalla erolla Phanteksiin. Noctuan etuna on parempi suorituskyky matalammilla kierrosnopeuksilla. Kokoonpanon muiden komponenttien jäähdytyksessä parhaiten apuna toimii Phanteks, jonka avoin tuuletin liikuttaa tehokkaimmin ilmaa ympärilleen. Tästä saattaa olla merkittävääkin etua pienissä ja ahtaissa koteloissa, joissa lisätuuletus on vähäistä.

Melutaso ja äänen luonne huomioiden joukon parhaan melu-suorityskykysuhteen tarjoaa Noctua. Testin kaikki kolme cooleria on mahdollista säätää varsin hiljaisiksi ja siitäkin huolimatta niiden suorituskyky pysyy selvästi parempana, kuin Intelin matalassa vakiocoolerissa. Myös tuulettimen säätöalue on kaikissa kolmessa varsin laaja, joka lisää käyttömukavuutta. Kokonaisuudessaan testikolmikon suorituskykyeroja ei voi pitää merkittävän suurina.

Sisältö

  1. Matalat prosessoricoolerit: Noctua, Phanteks & Scythe
  2. Noctua NH-L9i
  3. Phanteks PH-TC90LS
  4. Scythe Kozuti
  5. Testikokoonpano ja -metodit, Melumittausten tulokset ja subjektiivinen meluarviointi & Lämpötilamittausten tulokset
  6. Yhteenveto