Uusimmat

Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset

27.02.2015 00:40 Muropaketin toimitus

 

Numeroiden mukaan

Tässä kappaleessa asetamme vertailukotelot paremmuusjärjestykseen eri ominaisuuksien osalta. Mukana on niin puhtaisiin numeroihin perustuvia yksityiskohtia kuin Muropaketin toimituksenkin tekemiä huomioita.

Leveys: Testikolmikon kotelot ovat leveydeltään hyvin samaa luokkaa. Fractal Design on levein (445 mm) ja Cooltek sekä Silverstone ovat tasan 440 mm:n levyisiä. Tässä koteloluokassa leveys määrittyy pitkälti ns. täyden hifileveyden (44 cm) ja käytettyjen komponenttien mukaan.

Korkeus: Myös korkeuden osalta kotelot ovat hyvin samaa luokkaa, mutta pieniä eroja kuitenkin löytyy. Korkein on Silverstone 170 mm mitalla ja matalin Cooltek 151 mm:n korkuisena. Näiden kahden välimaastoon sijoittuu 164 mm korkuinen Fractal Design. Todellisuudessa testikolmikon sisäkorkeudessa ei ole juurikaan merkittäviä eroja ja suuri osa korkeuserosta syntyykin korokejalkojen korkeuden kautta. Kaikissa kolmessa testikotelossa korkeuden määrittelee pitkälti ATX-virtalähteen leveys. Hyvänä puolena kaikkiin kolmeen koteloon mahtuu varsin mukavan kokoinen prosessoricooleri, mutta toisaalta turhan korkea HTPC-kotelo aiheuttaa ongelmia laitetasoon mahtumisen kanssa.

Syvyys Testijoukon syvin (mitta etupaneelista takapaneeliin) kotelo on 358 mm syvyinen Silverstone. 351 mm syvyinen Cooltek sekä 349 mm syvyinen Fractal Design sijoittuvat vain parin millin päähän toisistaan, eikä ihme sillä molemmat perustuvat samaan runkoon. HTPC-kotelo ei voi olla erityisen syvä, sillä sen on mahduttava ongelmitta olohuoneen laitetasolle.

Paino: Testijoukon painavin kotelo on tasan kuuden kilon painoinen Fractal Design, jonka rakenteesta löytyy paksu alumiininen etupaneeli sekä bitumipohjaista äänenvaimennusmateriaalia. Keskijoukkoon sijoittuu 5,25 kg:n painoinen Cooltek ja selvästi kevyin on 4,2 kg painoinen Silverstone. Keveys riippuu paljon käytetyistä materiaaleista, mutta myös kertoo joissain tapauksissa rakenteen laadusta ja tukevuudesta. Tämän vertailun koteloissa painoerot muodostuvat lähinnä etupaneelin materiaalista sekä mahdollisesta äänenvaimennusmateriaalista.

3,5 tuuman levypaikat: 3,5 tuuman levypaikkoja löytyy eniten Fractal Designistä, jossa niitä on neljä kappaletta. Silverstoneen ja Cooltekiin 3,5 tuuman levyjä on mahdollista mahduttaa kolme kappaletta, jos optisen aseman jättää asentamatta. Kyseinen määrä riittää useimpiin tarpeisiin, mutta vieläkin tärkeämpää tällaisessa koteloluokassa on levyjen sijoitus ja riittävä jäähdytys. Myös levypaikkojen mukautettavuus on tilojen tehokkaan hyödyntämisen kannalta tärkeää.

2,5 tuuman levypaikat: Pienemmille 2,5 tuuman levyille tarkoitettuja asennuspaikkoja löytyy eniten (4 kpl) Fractal Designista, mutta ne ovat vaihtoehtoisia 3,5 tuuman levyjen kanssa. Silverstonessa paikkoja on kolme, mutta niistä kaksi vaatii optisen aseman asentamatta jättämisen. Cooltekissä paikkoja on vain yksi ja se löytyy 5,25 tuuman asemakehikon alapinnasta. Kaikissa koteloissa levyjen kiinnitys tapahtuu perinteisesti ruuveilla. Viime vuosina 2,5 tuuman levypaikkojen merkitys on kasvanut selvästi SSD-levyjen yleistymisen sekä 2,5-tuumaisten kiintolevyjen kokojen kasvamisen ja hintojen tippumisen myötä.

Optisten asemien paikat: Ulkoisia 5,25 tuuman asemapaikkoja on Silverstonessa ja Cooltekissä yksi kappale – Fractal Design on päätynyt käyttämään pienempää slim-kokoista optisen aseman paikkaa, joka ei kuitenkaan ole käytettävissä ATX-emolevyjen kanssa. Optisten asemien merkitys tietokoneissa on vähentynyt huomattavasti vuosien mittaan, mutta HTPC-koteloissa ne puolustavat edelleen paikkaansa, sillä moni haluaa edelleen ainakin silloin tällöin toistaa levyltä DVD- tai Bluray-elokuvia. Siihen tarkoitukseen käy yhtä hyvin niin 5,25-tuumainen kuin slim-kokoinenkin asema, joista jälkimmäinen on tilankäytöltään parempi ratkaisu.

Prosessoricoolerin maksimikorkeus: Testiryhmän parhaat korkeussuuntaiset tilat prosessoricoolereille tarjoaa Silverstone, johon mahtuu jopa 138 mm korkea cooleri. Cooltekissä ilmoitettu maksimikorkeus on vain aavistuksen pienempi (135 mm), kun taasen Fractal Designissä valmistaja on pelannut varman päälle ja ilmoittaa korkeusvaraksi 125 mm. 120 ja 140 mm tuulettimia käyttäville coolereille testikolmikon tilat eivät joka tapauksessa aivan riitä, sillä matalimmatkin kyseisen kokoluokan tornimallit ovat yli 140 mm korkeita. HTPC-käyttäjän onkin tyydyttävä joko 92 mm tuuletinta käyttävään tornimalliin tai vaakamalliseen cooleriin.

Näytönohjaimen pituus: Näytönohjaimien sopivuuden kannalta tämän vertailun kotelot tarjoavat varsin hyvät tilat, sillä lähes kaikki markkinoilta löytyvät kuluttajanäytönohjaimet mahtuvat kaikkien kolmen sisään. Paras tältä osin on Cooltek, jossa pituusrajoitus on 315 mm. Seuraavana tulee Silverstone 310 mm maksimipituudella ja viimeiseksi jää Fractal Design 280 mm:n mitalla. Käytännössä mittasimme kuitenkin kaikkiin koteloihin mahtuvan ainakin 310 mm pitkän kortin. Markkinoiden pisimmät kuluttajanäytönohjaimet ovat tällä hetkellä juurikin 310 mm pitkiä.

Tuulettimien määrä: Testikolmikosta Node 605 on ainoa, jonka mukana toimitetaan kaksi tuuletinta. Silverstonen ja Cooltekin ostajan on tyydyttävä yhteen tuulettimeen. Myös tuulettimien sijoittelussa ja puhallussuunnissa on eroja, vaikka kaikissa koteloissa tuuletinpaikat ovat identtiset. Kaikkien kolmen kotelon mukana toimitettavat tuulettimet ovat kooltaan 120 mm. Node 605 on ainoa, jonka ominaisuuksiin kuuluu myös tuuletinsäädin. Kotelon mukana toimitettavien tuulettimien merkitys on aina hieman kaksijakoinen, sillä jos tuulettimet eivät ole käyttäjän mieleen, ne tulevat joka tapauksessa vaihdetuiksi. Useimmiten mitä enemmän kotelo on suunnattu harrastajille, sitä vähemmän merkitystä mukana toimitettavilla tuulettimilla saattaa olla loppukäyttäjälle.

Tuuletinpaikkojen määrä: Tuuletinpaikkoja löytyy kaikista kolmesta testikotelosta yhtä monta, eli viisi kappaletta. Myös paikkojen koot ja sijoittelut ovat täysin identtisiä. Oikeassa kyljessä on kaksi 120 mm paikkaa, vasemmassa yksi 120 mm paikka ja takapaneelissa kaksi 80 mm paikkaa. HTPC-kotelossa tuuletinpaikkojen määrä on hieman kaksipiippuinen juttu. Toisaalta monipuoliset jäähdytysmahdollisuudet matalassa kotelossa ovat hyväksi, mutta taas toisaalta monet toivovat HTPC:ltään hiljaisuutta, jota useat tuuletusaukot eivät ainakaan edistä.

Jäähdytinpaikat: Nestejäähdytyksessä käytettävien jäähdytinkennojen asennusmahdollisuudet ovat tämän vertailujoukon koteloissa melko heikot, vaikka 120 mm tuuletinpaikkoja löytyykin useita. Kaikissa kolmessa kotelossa kahden rinnakkaisen 120 mm tuuletinpaikan sisäpuolella on niin vähän tilaa, että kenno yhdessä tuulettimien kanssa ei mahdu sisään joutumatta törmäyskurssille emolevyn kanssa. Ainoa järkevä jäähdyttimen asennusmahdollisuus löytyykin pienelle 120 mm kennolle koteloiden vasemmasta kylkipaneelista. Cooltekissä ja Fractal Designissä se vaatii kuitenkin levykehikon irrottamista. Nestejäähdytys on HTPC-koteloihin sinällään hyvä jäähdytysratkaisu, että sen avulla lämpö saadaan johdettua tehokkaasti ulos kotelon sisältä.

 

Testikokoonpano

Testialustana käytettiin tälläkin kertaa lukuisista aiemmista coolerivertailusta tuttua Asus P6T Deluxe -emolevyyn (Intel X58) pohjautuvaa laitteistoa. Vaikka kokoonpano ei edustakaan tuoreinta tekniikkaa, on prosessorin lämmöntuotto korkeampi (TDP 130 W), kuin useimmilla nykysuorittimilla. 45 nm prosessilla valmistettua neliytimistä Intel Core i7 950 -prosessoria käytettiin tällä kertaa 3,07 GHz:n vakiokellotaajuudella ja vakiojännitteellä. Lisäksi laitteistoon kuului kolme Qimondan gigatavun DDR3-muistikampaa, SSD- ja kiintolevy sekä GeForce GTX 580 -näytönohjain, jonka pituus on 267 mm ja lämmöntuotto maksimissaan noin 240 wattia. GTX 580 puhaltaa jäähdytysilmansa suoraan ulos korttipaikkojen kautta.

Koska emme halunneet tyytyä jäähdyttämään testikokoonpanon prosessoria pienellä vakiocoolerilla, tehtävään valittiin Noctuan uudehko NH-U9S-cooleri, joka tornimallisuudestaan huolimatta mahtuu korkeussuunnassa kaikkiin testiryhmän koteloihin. NH-U9S:n ulkomitat ovat tuulettimen kera 125 x 95 x 95 mm (K x L x S) ja se painaa 618 grammaa. Tornimallinen rakenne koostuu nikkelöidystä alumiinirivastosta sekä kuparisista lämpöputkista ja pohjasta. NH-U9S:n tuulettimena toimii NF-A9 PWM, jonka maksiminopeus on 2000 RPM ja valmistajan ilmoittama melutaso 22,8 dBA. Käytimme tuuletinta testeissä maksiminopeudellaan. Muropaketin hintavertailun mukaan NH-U9S maksaa edullisimmillaan 57 euroa.

Kotelot testattiin myös kolmella lisätuulettimella varustettuna, jotta saatiin havainnollistettua parannetun jäähdytyksen vaikutus komponenttien lämpötilaan. Lisäjäähdytys toteutettiin tällä kertaa Silverstonen 120 mm:n FQ121- sekä 80 mm:n FQ81-tuulettimilla. Innovatiivisesti muotoillulla 11-lapaisella roottorilla varustettu FQ121 käyttää PCF-laakerointia (Powder Copper Fluid Bearing) sekä PWM-ohjausta. Sen speksit ovat 1000-1800 RPM, 16,4 – 24 dBA sekä 67,5 CFM (max). Myös pienempi FQ81 käyttää erikoista yhdeksänlapaista roottoria, jonka lavat ovat kolmea eri kokoa. Myös FQ81 on PWM-ohjattava ja sen speksit ovat 1200 – 2800 RPM, 12 – 27,5 CFM ja 15 – 28,5 dBA.

Virtalähteenä käytimme Silverstonen 600 wattista Strider Plus -mallia, joka sopii lyhyytensä (140 mm) puolesta hyvin ahtaampiinkin koteloihin. Modulaarinen ST60F-PS täyttää hyötysuhteen osalta 80Plus Silver -vaatimukset ja se tarjoaa 12 voltin linjaan 49 ampeeria virtaa. Jäähdytys on toteutettu 120 mm tuulettimella, joka pyörii 50 % rasitustasoon asti 800 RPM nopeudella.

  • Intel Core i7-950 3,07 GHz (vakio)
  • Asus P6T Deluxe (Intel X58 -piirisarja)
  • Qimonda PC3-8500U-7-XX-A0 DDR3 1 Gt x 3
  • Asus GeForce GTX 580
  • Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
  • WD Caviar SE16 320 Gt SATA
  • Silverstone Strider Plus 600W ST60F-PS
  • Cooltek G3, Fractal Design Node 605, Silverstone Grandia GD09
  • Noctua NH-U9S -prosessoricooleri
  • Silverstone FQ81 ja FQ121 -tuulettimet
  • Windows 7 Professional 64bit
  • Prime95 27.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
  • Furmark 1.15.0 (Burn-in mode)
  • CrystalDiskMark 3.0.3b
  • Intel Extreme Tuning Utility 4.3
  • CPUID HWmonitor 1.21

Prosessorin, näytönohjaimen ja kiintolevyn lämpötiloja seurattiin ohjelmallisesti Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor -ohjelmien avulla. Lisäksi piirisarjan jäähdytysprofiilin sekä muistipaikkojen välin lämpötilaa mitattiin ulkoisen Meterman TMD90 -lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien avulla. Kuvaajaan suorittimen lämpötilaksi on merkitty neljän ytimen keskiarvo. Fractal Designin kotelolla mittaustulokset kirjattiin tuuletinsäätimen minimi- ja maksiminopeudella, josta johtuen kuvaajasta löytyy merkinnät ”L” ja ”H”. Kokoonpanoa rasitettiin Prime 95-, FurMark sekä CrystalDiskMark-testiohjelmien avulla. Testiympäristön lämpötila liikkui noin 23 asteen tuntumassa. Melumittaukset toteutettiin tuttuun tapaan Velleman DVM805 -desibelimittarilla.

 

Melumittaukset ja subjektiivinen meluarviointi

Tuttuun tapaan kotelon jäähdytysratkaisun meluntuottoa mitattiin Velleman DVM805 -desibelimittarilla kolmesta eri suunnasta: kotelon edestä, vasemmalta sivulta sekä takaa. Desibelimittari asennettiin kiinni kamerajalkaan ja sijoitettiin niin, että mittapää osoitti koteloa kohti noin 50 cm etäisyydellä ja 70 cm korkeudella 20 astetta vaakatasosta alaviistoon suunnattuna. Mittaustulokset ovat suuntaa-antavia ja keskenään vertailukelpoisia, mutta eivät verrattavissa valmistajien ilmoittamiin arvoihin.

Mittaukset suoritettiin öisessä hiljaisessa huoneistossa, jolloin taustameluksi mitattiin 34 desibeliä. Mittaustulokset on pyöristetty lähimpään täyteen desibeliin. Tuulettimille virtaa antamassa käytettiin Silverstonen täyspassiivijäähdytteistä NightJar 520W -virtalähdettä, joka oli asetettu toimimaan itsenäisesti ilman tietokonekokoonpanoa ATX-liittimeen kytketyllä diagnostiikkayksiköllä.

Cooltekin jäähdytyksestä vastaavan yhden tuulettimen tuottama melu on testiryhmän häiritsevintä ja mittarin mukaan myös sen äänenpainetaso on ryhmän korkein. Cooltekin tuuletin pitää ”teollista” tasaisen ujeltavaa ääntä sekä hiljaisessa huoneessa selvästi havaittavaa huminaa. Läheltä kuulosteltaessa havaittavissa on myös sirinää tuulettimen moottorista.

Fractal Design on joukon ainoa kotelo, joka mahdollistaa tuulettimien kierrosnopeuden säätämisen. Täydellä nopeudella kotelon kaksi 120 mm Silent Series R2 -tuuletinta pitävät tasaista selvästi kuultavissa olevaa huminaa sekä lähempää havaittavissa olevaa suojaverkon aiheuttamaa suhinaa. Ääni on poikkeuksellisen tasaista ja häiriöäänetöntä. Miniminopeudella tuulettimet muuttuvat lähes äänettömiksi ja desibelimittarikin pystyy havaitsemaan ne vain vaivoin. Aivan läheltä kuulosteltaessa havaittavissa on pientä hurinaa, rahinaa ja ilman väreilyn ääntä.

Silverstonen jäähdytyksestä vastaava yksi 120 mm tuuletin pitää melko hiljaista ja laadultaan miellyttävän tasaista huminaa. Tuulettimesta ei ole havaittavissa sivuääniä edes läheltä kuunneltaessa. Äänen perusteella tuuletin vaikuttaa laadukkaalta ja onkin harmi, että GD09:n mukana niitä toimitetaan vain yksi kappale.

Meluerojen havainnollistamiseksi taulukossa näkyy myös lämpötilatesteissä käytettyjen lisätuulettimien aiheuttama äänenpainetaso koteloon asennettuina.

 

Lämpötilamittaukset

Lämpötilamittauksissa huomioitiin tälläkin kertaa vain rasituslämpötilat, jolloin kotelon ilmankierrolla on hallittavaan suurin lämpökuorma. Suurimmalla lämpökuormalla jäähdytyksen todelliset kyvyt ja mahdolliset rajat tulevat luonnollisesti parhaiten esiin.

Prosessorilta mitatut keskiarvoiset lämpötilat liikkuivat koteloiden välillä runsaan 10 asteen jakaumassa. Matalin 76 asteen lämpötila mitattiin Node 605:ltä tuulettimien maksiminopeudella. 84 asteen tuloksella keskijoukon muodostivat Silverstone ja Node 605 tuulettimien miniminopeudella. Peränpitäjäksi tällä osa-alueella jäi Cooltek 88 asteen tuloksella.

Näytönohjaimen grafiikkapiirin lämpötila liikkui testikoteloilla melko pienessä neljän asteen haarukassa. Paras tulos mitattiin Silverstonelta, joka kykeni pitämään suorittimen 87 asteen lämpötilassa. Fractal Design täydellä tuuletinnopeudella jäi asteen päähän ykkössijasta ja tuulettimien nopeuden tiputtaminen minimiin aiheutti lämpötilaan parin asteen nousun. Perää jäi pitämään Cooltek 91 asteen tuloksella

Piirisarjan jäähdytyssiilen pintalämpötila pysytteli kaikilla kolmella kotelolla 50 ja 60 asteen välimaastossa. Selvästi matalin 53,5 asteen lukema saavutettiin Fractal Designilla. Cooltek sijoittui 57,5 asteen lämpötilalla joukon kakkoseksi. Häntäpäähän jäivät tällä osa-alueella Silverstone sekä Fractal Design tuulettimien miniminopeudella.

Muistipaikkojen väliin sijoitettu toinen lämpötila-anturi mittasi varsin vaihtelevia arvoja. Kärkipää (Fractal H ja Silverstone) pysyttelivät hyvin maltillisissa noin 33 asteen lämpötilalukemissa, mutta häntäjoukko (Fractal L ja Cooltek) saivat lämmöt nousemaan lähes 50 asteeseen. Yksi syy kärjen hyviin tuloksiin oli muistipaikkojen vieressä tehokkaasti puhaltanut tuuletin, jota puolestaan Cooltekistä ei löytynyt laisinkaan.

Kiintolevyn lämpötilaan oli jo ennakkoon odotettavissa jonkin verran vaihtelua, sillä kaikissa koteloissa käytetään hieman erilaista levyjen asennusratkaisua. Kaikissa koteloissa levyt sijaitsevat kuitenkin enemmän tai vähemmän tuulettimen välittömässä läheisyydessä. Matalin 35 asteen levylämpötila mitattiin Fractalilta tuulettimien pyöriessä täydellä teholla. Silverstone jäi kärkipaikasta vain asteen verran. Tuuletinnopeuden pudottaminen minimiin vaikutti Fractalin levylämpötilaan pari astetta, mutta perää pitämään jäänyt Cooltek on joukon selvästi heikoin 44 asteen lukemalla. Osasyy selkeään viimeiseen sijaan saattaa olla aivan kiintolevyn vieressä melko kuumana käyneessä näytönohjaimessa.

Lämpötilamittaukset suoritettiin myös tilanteessa, jossa koteloihin oli asennettuna lisäjäähdytystä kahden Silverstone FQ121- ja yhden Silverstone FQ81-tuulettimen voimin. Tuulettimien sijoittelussa noudatettiin mahdollisia kunkin kotelovalmistajan antamia suosituksia puhallussuunnan suhteen. Käytännössä kaikissa koteloissa 80 mm:n FQ81-tuuletin asennettiin takapaneeliin puhaltamaan ilmaa ulos kotelosta. Silverstonessa 120 mm:n kokoiset FQ121-lisätuulettimet asetettiin puhaltamaan ilmaa kotelon sisään ylipaineperiaatteen mukaan. Fractal Designissä oikean kyljen taaempaan paikkaan asennettu tuuletin laitettiin puhaltamaan ilmaa ulos kotelosta valmistajan suosituksen mukaan. Cooltekissä oikeaan kylkeen asennetut lisätuulettimet puolestaan asetettiin puhaltamaan ilmaa kotelon sisään.

Kuten kuvaajasta voi nähdä, erot koteloiden välillä pienentyivät tuulettimien määrän muuttuessa identtiseksi. Suurin ero mitattiin näytönohjaimen lämpötilassa Silverstonen eduksi. Ainakin osasyynä voidaan pitää Fractal Designin näytönohjaimelle suuntautuvaa ilmavirtaa estävää kiintolevykehikkoa sekä Cooltekin ulospuhaltavaa tuuletinta, joka ei aja parhaalla tavalla näytönohjaimen etua. Prosessorin osalta tulokset olivat varsin tasaisia, eikä edes Fractal Designin ulos puhaltava oikean kyljen taaempi tuuletin tuonut merkittävää eroa lukemiin. Piirisarjan, muistien ja kiintolevyn osalta erot eivät olleet radikaaleja, vaikka eroavaisuuksia suuntaan ja toiseen löytyikin.

Yhteenvetona koteloiden jäähdytystehossa havaittiin yllättävän suuria eroavaisuuksia, ottaen huomioon että kaikki kolme koteloa perustuvat hyvin samanlaisiin rakenneratkaisuihin. Suurimmat erot jäähdytyksen kannalta löytyvät tuulettimien määrästä ja sijoituspaikasta sekä levypaikkojen asemoinnista. Tuulettimien sijainnilla ja puhallussuunnilla on hyvinkin suuri merkitys matalarakenteisen kotelon jäähdytyksessä, etenkin kun ne on mietitty oikein käytettyjen komponenttien suhteen. Testit osoittivat kuitenkin selvästi, että yksi 120 mm tuuletin ei riitä tehokkaan kokoonpanon jäähdyttämiseen näissä koteloissa. Vakiojäähdytysratkaisua ajatellen Fractal Design tarjoaa parhaan yhdistelmän hiljaisuutta ja suorituskykyä. Myös Silverstonen tuuletin on melutasoltaan varsin miellyttävä. Cooltekin tuuletin ei sen sijaan vakuuta niin mittarin lukemien kuin ujeltavan sävelensäkään puolesta.

 

Sisältö

  1. HTPC-kotelot testissä - Talvi 2015
  2. Cooltek (powered by Jonsbo) G3
  3. Fractal Design Node 605
  4. Silverstone Grandia GD09
  5. Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset
  6. Loppuyhteenveto