Corsair Obsidian 250D
Muistituotteista oheistarvikkeiden pariin aikanaan laajentanut Corsair on ollut mukana kotelomarkkinoilla runsaat viitisen vuotta (vuodesta 2009) ja on onnistunut luomaan itselleen harrastajien suurta kiinnostusta nauttivan laajan malliston. Ensimmäisen mini-ITX-kokoluokan kotelonsa Corsair esitteli viime tammikuussa Obsidian 250D -mallin muodossa ja viime vuoden loppupuolella se toi markkinoille toisen vaihtoehdon kalliimman Graphite 380T -mallin myötä. Tähän testiin valitsimme mukaan edullisemman Obsidian 250D -mallin, jonka suositushinta on 89,99 dollaria. Muropaketin hintavertailun mukaan 250D irtoaa edullisimmillaan 85 eurolla.
Obsidian 250D toimitetaan ruskeassa pahvipakkauksessa, joka on kuvitettu mustilla painatuksilla. pakkauksen pinnasta löytyy hahmotelmakuvia kotelosta sekä tiedot tärkeimmistä ominaisuuksista. Päädyistä löytyy roudaamista helpottavat kantoaukot. Pakkauksen sisällä kotelo on suojattu muovipussilla sekä vaahtomuovisovitteilla.
Kotelon oheistarvikkeet löytyvät tukevasti kotelon sisälle kiinnitetystä pahvirasiasta. Itse rasian sisältö on kuitenkin laihanlainen – saldona on ainoastaan muutama musta nippuside sekä kolme pussillista ruuveja. Ruuvit on pakattu pieniin uudelleensuljettaviin pusseihin, jotka ovat niin heikkotekoisia, että ne repeytyvät ennen varsinaisen sulkumekanismin avautumista. Testikappaleen sisältä löytyi lisäksi yksi irtonainen sormiruuvi, jolle emme keksineet paikkaa. Corsairin käyttöohje on testijoukon selkeimmin kuvitettu, joskin siitäkin löytyy vielä parantamisen varaa tekstien selkeyden suhteen.
250D noudattaa muista Obsidian-malliston koteloista tuttua karun suoraviivaista muotokieltä, joka ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaistettua, kuin tämän vertailun kahdessa muussa kotelossa. Etupaneelin reunoja kiertää syvennykset, joiden keskellä anodisoidusta harjatusta alumiinista valmistettu otsapinta ikään kuin kelluu ilmassa. Etupaneelin reunaosat ovat mattamustaa muovia ja kotelon muut rakenteet tukevan tuntuista karheaksi maalattua teräslevyä. 250D:stä on saatavilla ainoastaan musta värivaihtoehto kattoikkunalla varustettuna.
250D:n ulkomitat ovat 290 x 277 x 351 mm (L x K x S) ja vaaka värähtää tarkasti 4,42 kg:n lukemaan. Kotelo tarjoaa yhden ulkoisen 5,25 tuuman asemapaikan, kaksi 2,5/3,5 tuuman levypaikkaa sekä kaksi erillistä 2,5 tuuman levypaikkaa. Kotelon mukana toimitetaan 120 ja 140 mm tuulettimet, joiden lisäksi asennusmahdollisuus löytyy kolmelle lisätuulettimelle. Valmistaja lupaa tuotteelleen kahden vuoden takuun.
Obsidian 250D:n etupaneelin alumiinipinta on toteutettu muovipaneelin päälle. Yläosasta löytyy 5,25 tuuman asemapaikka sekä sen molemmin puolin sijoittuvat merkkivalot, painikkeet ja liitännät. Vasempaan yläkulmaan sijoittuvat valkoiset merkkivalot sekä niiden kanssa samaan yhteyteen integroitu virtapainike. Virtapainikkeen alapuolelle sijoitetun neliönmallisen paneelin alareunaan on sijoitettu pieni pyöreä reset-painike, jonka painamiseen tarvitaan terävä esine kuten kynä. Oikeassa yläkulmassa sijaitsevat puolestaan kaksi USB 3.0 -liitäntää sekä kuuloke- ja mikkiliitännät.
Koko etupaneelin alaosa ponnahtaa auki molemmista ylänurkista kevyesti painamalla. Paneeli on saranoitu alareunoistaan pienillä muovikynsillä ja irtoaa nostamalla irti kotelosta. Sen takaa paljastuu pölysuodattimella peitetty 140 mm etutuuletin, joka on malliltaan AF140L (1000 RPM). Pölysuodatin on kiinni yläreunastaan muoviväkäsillä ja alareunastaan kotelossa olevassa urassa, joten se on irrotettavissa kokonaan puhdistusta varten.
250D:n katto- ja kylkipaneelit ovat karhean mattapintaiseksi maalattua teräslevyä ja ne irtoavat kotelosta erikseen. Molemmista kylkipaneeleista löytyy identtiset suurikokoiset ilmanvaihtoaukot, jotka palvelevat oikeassa kyljessä poistoilmareittinä ja vasemmassa kyljessä näytönohjaimen ilmanottona. Kattopaneelin takapuolisko on puolestaan koristeltu akryylimuovisella ikkunalla, joka tarjoaa suoran näkymän emolevyyn.
Pohjan etu- ja takaosasta löytyy muovinen sokkeli, joka nostaa kotelon rungon runsaat kolme senttiä irti tasosta. Sokkelin nurkista löytyy neliskanttiset kumitassut pidon lisäämiseksi. Pohjan rakenne on hyvin umpinainen virtalähteen ilmanottoaukkoa lukuun ottamatta. Ilmanottoaukko on peitetty muovisella suodatinkasetilla, joka irtoaa takapaneelia kohti vetämällä puhdistustoimenpiteitä varten.
250D:n takapaneeli tarjoaa muutamia omalaatuisia yksityiskohtia, joita ei ole nähty muissa markkinoilta löytyvissä mini-ITX-koteloissa. Takapaneelin alaosassa sijaitsee ATX-virtalähdepaikka sekä levypaikkojen peiteritilä, joista kummassakin käytetään sormiruuveja. Virtalähteen kiinnitys tapahtuu asennuskehyksellä, joka on kotelon rungossa kiinni kahdella sormiruuvilla. Emolevyn I/O-paneelin aukko sijaitsee vaakatasossa keskellä ja sen oikealta puolelta löytyy kaksi lisäkorttipaikkaa, joiden lukitussormiruuvit sijaitsevat kotelon ulkopuolella. Keskellä takapaneelin yläosaa sijaitsevat paikat kahdelle 80 mm lisätuulettimelle, jotka ovat nykypäivänä hieman harvemmin käytettyä kokoluokkaa. Kylki- ja kattopaneelit ovat kukin kiinni kahdella sormiruuvilla ja kylkipaneelien irrottamista helpottaa pienet apukahvat.
Takapaneelin komponenttiasettelu ei tarjoa juurikaan yllätyksiä. Virtalähdepaikka on kotelon pohjalla ja takapaneelin tuplareiät mahdollistavat virtalähteen kiinnittämisen ylös- tai alassuin. Lisäkorttipaikkojen oikealta puolelta löytyy ilmanvaihtoaukko, jonka yhteydessä on kiinnitysreiät nestesäiliötä varten. I/O-paneelin vierestä löytyvät takatuuletinpaikka on varustettu tuulettimen pystysuuntaisen sijainnin säätömahdollisuudella.
Kylkipaneelit ovat paikalleen liu’utettavaa mallia ja sovitukseltaan mukavan täsmälliset. Paneelien sisäpinnasta ilmanvaihtoaukkojen kohdalta löytyy tiheä muovinen suodatinverkko, joka on tehty irrotettavaksi näppärien magneettireunojen avulla. Toteutus oli kuitenkin ainakin testikappaleessa hieman puutteellinen, sillä liimapinnalla suodatinverkossa kiinni ollut magneettinauha repesi verkosta irti suodatinta ensi kertaa irrottaessa. Verkon ja magneettinauhojen kiinnityksessä sopisikin olla käytetyn hieman voimakkaampaa liimaa tai verkko voisi olla esimerkiksi sulatettu kiinni magneettiin.
250D:n sisärakenteen perusajatus on tuttu useammasta kilpailevasta kotelomallista, mutta Corsair on onnistunut sujuttamaan mukaan monia omia yksityiskohtiaan. Sisäasettelussa emolevy sijaitsee omalla koroketasollaan kotelon takaosassa ja sen alle on sijoitettu virtalähde sekä levypaikat. 5,25 tuuman asemapaikka sijaitsee edessä ylhäällä ja etualaosa on jätetty vapaaksi tilaksi. Jäähdytyksestä vastaa etupaneelin raitista ilmaa puhaltava 140 mm tuuletin sekä oikean kylkipaneelin 120 mm poistotuuletin.
Oikean kyljen puolelta näkymä on hieman suljetumpi, sillä yläpuoliskossa edessä on kylkituulettimien asennuskehikko. Kehikon alempi puolisko on tarpeen vaatiessa irrotettavissa kotelosta, mutta yläpuolisko on kiinteä osa kotelon ylärakennetta. Kehikon taaemmassa paikassa on valmiiksi kiinnitettynä 120 mm AF120L-tuuletin (1300 RPM), joka puhaltaa ilmaa emolevyn alueelta kotelon ulkopuolelle. Kehikkoon on mahdollista asentaa myös toinen 120 mm tuuletin tai vaihtoehtoisesti 240 mm jäähdytinkenno.
Oikean kyljen puolella takana alhaalla sijaitseva kiinteä levykehikko on toteutettu erikoisesti takapaneelin kautta käytettäväksi. Ennen kuin levypaikkoihin pääsee käsiksi, on irrotettava takapaneelista neljällä sormiruuvilla kiinni oleva suojaritilä. Levykehikko sisältää kaksi muovista levykelkkaa 3,5 tuuman levyille sekä kaksi omaa kelkkaa 2,5 levykoolle. Levyt kiinnittyvät kelkkojen sisäkyljissä olevien tappien avulla ilman työkaluja tai ruuveja. 3,5 tuuman kelkkoihin on mahdollista kiinnittää myös 2,5 tuuman levy pohjasta ruuvaamalla. Havaitsimme kelkkojen pääsevän helisemään kehikossa tyhjänä ollessaan, joten tyhjät kelkat kannattaa poistaa kotelosta resonanssien estämiseksi.
Kattopaneeli irtoaa kylkipaneelien tapaan taaksepäin vetämällä ja paljastaa altaan avaran näkymän kotelon sisätiloihin. Ylhäältä kotelon etuosasta löytyy 5,25 tuuman asemakehikko, jonka oikeasta takareunasta löytyy pieni muovinen lukitusratkaisu asemalle. Jostain syystä Corsair ei ole laajentanut asemapaikan hyödyntämismahdollisuuksia sallimalla 2,5 tai 3,5 tuuman levyjen kiinnittämistä optisen aseman sijaan. Asemakehikko on kiinni kotelon rungossa kolmella ristikantaisella ruuvilla, jonka jälkeen sen voi nostaa ulos kotelosta.
Asemapaikan alta paljastuu kotelon etuosa koko komeudessaan. 140 mm kokoinen AF140L-etutuuletin on suojattu sisäpuolelta mustalla lankasormisuojalla, joka on fiksu ratkaisu virtalähteestä tulevien johtojen kannalta. Etupaneeliin on mahdollista kiinnittää vaihtoehtoisesti myös 120 tai jopa 200 mm:n kokoinen tuuletin.
Emolevypaikka sijaitsee ilmavasti kotelon takaosassa ja sen molemmilla reunoilla on mukavasti tyhjää tilaa. Emolevyn kiinnityskorokkeet ovat kiinteä osa kotelon runkorakennetta. Corsairin ilmoituksen mukaan prosessoricoolerin maksimikorkeus on ainoastaan 95 mm, mutta Muropaketin mittausten mukaan kattopaneelin alle mahtuu todellisuudessa mittaustemme mukaan jopa noin 140 mm korkea jäähdytysratkaisu. Oikean kyljen puolella vapaa tila on mitoitettu niin, että emolevyn rinnalle mahtuu 30 mm paksu jäähdytinkenno tuulettimineen. Kuten kuvasta voi päätellä, kylkituulettimen sijainti on varsin optimaalinen emolevyn ympäristön jäähdytyksen kannalta.
Takapaneelissa kahden lisäkorttipaikan peitelevyt ovat rei’itettyä mallia ja niihin asennettava näytönohjain saa olla maksimissaan 290 mm pitkä. Emolevyn I/O-paneelin yläpuolelle sijoittuvien 80 mm tuuletinpaikkojen kiinnitysreiät on varustettu kumisilla vaimennusholkeilla. Emolevyn alapuolelle jäävä ATX-virtalähteen paikka on siinä määrin suljettu, että virtalähteen asennus tapahtuu takapaneelin kautta asennuskehyksen avulla. Virtalähteen maksimipituudeksi ilmoitetaan 180 mm.
Tuoreen tapamme mukaisesti testasimme myös Obsidian 250D:n sopivuutta nestejäähdytyskäyttöä ajatellen ja sovitimme sen tuuletinpaikkoihin Alphacoolin 30 mm paksuja NexXxoS ST30 Full Copper -sarjan jäähdyttimiä. Etupaneeliin 140 mm kenno sopi ongelmitta ja jopa asemakehikko mahtui sen yläpuolelle paikalleen. Kotelon etupaneelista on emolevykorokkeen reunaan matkaa noin 125 mm, joten etupaneeliin on mahdollista asentaa jopa 80 mm paksu jäähdytin tai vaihtoehtoisesti 60 mm paksu jäähdytin molemminpuolisilla tuulettimilla. Silloin kannattaa kuitenkin ottaa huomioon rajoitukset virtalähteen pituudessa sekä sen kaapeleiden kulkureiteissä, sillä virtalähdekehikon sisään jäävä tila on noin 175 mm pitkä.
Oikean kylkipaneelin tuuletinkehykseen asensimme puolestaan ongelmitta 240 mm jäähdyttimen – suuremmalle 140 mm mallille ei valitettavasti löydy kiinnitysreikiä. Testisovitustemme perusteella kotelon oikeaan kylkeen mahtuu juuri sopivasti 30 mm paksu jäähdytin tuulettimineen ja myös asemakehikko mahtuu edelleen paikalleen, sillä tuuletinkehikon ja emolevyn reunan sekä asemakehikon väliin jää 55 mm leveä tila.
Kokoonpanon asennus Obsidian 250D:hen osoittautui jopa yllättävän vaivattomaksi toimenpiteeksi. Kotelon sisällä on hyvin tilaa komponenttien asentamiseksi ja esimerkiksi asemakehikkoa emme nähneet lainkaan tarpeelliseksi irrottaa. Emolevyn ympärillä on hyvin tilaa ja sen voi laskea koteloon suoraan yläkautta. Näytönohjaimen asentamiseen on myös runsaasti tilaa ja lukitus tapahtuu sormiruuvein. Kotelosta löytyvät sormiruuvit vaativat muutamalla ensimmäisellä käyttökerralla herkistelyä, sillä niitä on hankala saada auki näppivoimin.
Kotelon ahtain alue löytyy alakerrasta, sillä virtalähdepaikka on mitoitettu varsin tiukasti virtalähteen ulkomittojen mukaan ja myös levykehikossa levyjen sijoittelu on tiivistä. Takapaneelin kautta tapahtuvassa virtalähteen asennuksessa käytettävä kehys kiinnitetään runkoon sormiruuveilla hieman erikoisesti vain yläreunastaan. Levypaikoissa erityisesti 2,5 tuuman levyjen virtaliitinten kytkeminen saattaa olla hieman hankalaa tilanahtauden vuoksi ja levykelkoista huolimatta levyjen asentamisesta on tehty hieman turhan työlästä takapaneelin sormiruuvikiinnitteisen peitelevyn takia. Eteen kotelon alaosaan jää runsaasti vapaata tilaa, johon myös ylimääräiset kaapelit on helppo sijoittaa. Havaitsimme myös yleisesti kaapeleiden vetämisen 250D:ssä erittäin vaivattomaksi.
Päähuomiot kokoonpanon asennuksesta:
- Rajallinen korkeus rajoittaa prosessoricoolerin valintaa.
- Emolevyn ympärillä ja alhaalla kotelon etuosassa on mukavasti tilaa.
- Levyjen asennus takapaneelin kautta tuntuu hieman kömpelöltä ratkaisulta.
- Virtalähteen asennuskehys tuntuu hieman heppoiselta.
- Näytönohjaimen asennus on helppoa ja sille on hyvin tilaa.
