Uusimmat

Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset

16.01.2015 00:42 Muropaketin toimitus

 

Pala palalta ja numeroiden mukaan

Tässä kappaleessa asetamme vertailukotelot paremmuusjärjestykseen eri ominaisuuksien osalta. Mukana on niin puhtaisiin numeroihin perustuvia yksityiskohtia kuin Muropaketin toimituksen tekemiä huomioita.

Leveys: Testikolmikon levein kotelo on 277 mm levyinen Corsair. Toisena tulee 260 mm leveä Antec ja perää pitää 242 mm levyinen Cooltek. Leveyden tuomat edut riippuvat paljon kotelon sisustan rakenneratkaisuista, mutta pienikokoisissa koteloissa lisäsentit saattavat nopeasti tuoda merkittävänkin parannuksen käytettävyyteen. Toisaalta pienelle mutta leveälle kotelolle saattaa olla hankala löytää järkevää sijoituspaikkaa.

Korkeus: Selvästi testijoukon korkein kotelo on 356 mm korkea Cooltek. 290 mm korkea Corsair asettuu keskijoukkoon ja Antec on selvästi kolmikon matalin 195 mm korkuisena. Mini-ITX-kokoluokan kotelosta on mahdollista tehdä hyvinkin kompakti, joten korkeus on niissä kaksiteräinen miekka. Cooltekin kaltainen korkea kotelo pystyy tarjoamaan hulppeat sisätilat mini-ITX-kokoonpanon tarpeisiin, mutta toisaalta moni pienen emolevyn omistaja ei välttämättä halua hankkia micro-ATX-kotelon korkuista tornia.

Syvyys: Kolmikon välillä erot syvyydessä (mitta etupaneelista takapaneeliin) ovat poikkeuksellisen pieniä, sillä syvin on Antec 369 mm mitalla ja lyhin Corsair 351 mm lukemalla. Niiden väliin sijoittuu Cooltek 362 mm syvyisenä. Syvyys on yleensä kotelon mitoista se, jonka kasvattamisesta on vähiten haittaa, joten se on helppo tapa saada aikaan lisätilaa pienen mini-ITX-kotelon sisään.

Paino: Testijoukon painavin kotelo on 5,8 kiloinen Cooltek. Corsair heilauttaa vaakaa 4,42 kg:n lukemaan ja Antec selvästi köykäisin 2,95 kilogramman painoisena. Keveys riippuu paljon käytetyistä materiaaleista, mutta myös kertoo omaa kieltään rakenteen laadusta ja tukevuudesta. Tämän vertailun koteloissa paino on melko suoraan verrannollinen koteloiden ulkomittoihin.

3,5 tuuman levypaikat: 3,5 tuuman sisäisiä levypaikkoja on Cooltekissa joukon suurin määrä – neljä kappaletta. Antecissa paikkoja on kolme ja Corsairissa kaksi kappaletta. Kaikissa kolmessa kotelossa määrää voi pitää riittävänä tähän kokoluokkaan. Vaikka riittävä levypaikkojen määrä on tärkeä asia, on nykypäivänä entistä tärkeämmässä roolissa tarjolla olevien levypaikkojen mukautettavuus omiin käyttötarpeisiin sopivaksi. Mini-ITX-koteloista paikkoja ei luonnollisestikaan voi odottaa löytyvän yhtä paljon, kuin tavallisista tornikoteloista.

2,5 tuuman levypaikat: Erityisesti pienemmille 2,5 tuuman levyille tarkoitettuja asennuspaikkoja löytyy kaikista kolmesta testikotelosta kaksi kappaletta. Vain Corsairissa levyille on tarjolla pikakiinnitys. Lisäksi ainoastaan Corsairiin voi asentaa 2,5 tuuman levyt myös 3,5 tuuman levypaikkoihin (2 kpl). Viime vuosina 2,5 tuuman levypaikkojen merkitys on kasvanut selvästi SSD-levyjen yleistymisen ja kiintolevyjen kokojen kasvamisen myötä.

5,25 tuuman asemapaikat: Ulkoisia 5,25 tuuman asemapaikkoja löytyy yksi kappale ainoastaan Corsairista. Antec ja Cooltek eivät kuitenkaan joudu pärjäämään täysin ilman optista asemaa, sillä niihin on mahdollista asentaa pienempi slim-kokoinen asema. Ulkoisten asemapaikkojen merkitys on vähentynyt nykyiselle vuosikymmenelle siirryttäessä ja harrastajille suurin niistä saatava hyöty liittyy nykypäivänä erilaisten säätöpaneeleiden sijoittamiseen. Toisekseen suurehko 5,25 tuuman asemapaikka vie kompakteista mini-ITX-kokoonpanoista suhteessa varsin suuren tilan, joten valmistajien on syytä olla miettinyt toteutusta hyvin tarkkaan sellaiseen päätyessään.

Prosessoricoolerin maksimikorkeus: Testikolmikko sijoittuu prosessoricoolerin korkeusrajoitusten suhteen selvästi kolmeen eri kategoriaan. Parhaat tilat korkeussuunnassa löytyy Cooltekistä, jonka hulppeaan 215 mm korkuiseen tilaan mahtuvat kaikki markkinoiden coolerit. Myös Antecin 170 mm korkeusrajoitus riittää lähes kaikille suurimmillekin coolereille. Corsairin 95 mm maksimikorkeus sen sijaan rajoittaa coolerin valintaa jo varsin rankasti, joskin todellisuudessa mittasimme lukeman olevan noin 130 mm luokkaa. Yleisesti ottaen mini-ITX-koteloissa kaikkien coolerien yhteensopivuus ei ole missään nimessä itsestäänselvyys, sillä tila on kortilla ja nykypäivän suuret tornicoolerit vaativat useimmiten paljon tilaa juuri korkeussuunnassa.

Näytönohjaimen pituus: Näytönohjaimien sopivuuden kannalta tämän vertailun kotelot edustavat varsin hyvää tasoa, sillä useimmat tehokkaatkin näytönohjaimet mahtuvat kaikkien kolmen sisään. Paras tältä osin on Cooltek, jossa pituusrajoitus on 320 mm. Antec seuraa vain niukasti perässä 317,5 mm lukemalla. Corsairissa maksimiraja on 290 mm, joka ei enää aivan riitä markkinoiden pisimmille korttimalleille. Markkinoiden pisimmät kuluttajanäytönohjaimet ovat tällä hetkellä 310 mm pitkiä.

Tuulettimien määrä: Mukana toimitettavien coolereiden määrä vaihtelee testikolmikon sisällä yhden ja kahden välillä. Cooltekissä ja Corsairissa tuulettimia on kaksi ja Antecissa vain yksi. Cooltekin molemmat tuulettimet ovat kooltaan 140 mm, kun taasen Corsairissa pienempi tuuletin on kooltaan 120 mm. Antecin ainokainen on 120 mm:n kokoinen. Cooltekissä tuulettimien kierrosnopeuden voi valita kolmesta vaihtoehdosta, Antecissa asetuksia on kaksi. Corsairin varustukseen ei kuulu lainkaan tuuletinsäädintä. Kotelon mukana toimitettavien tuulettimien merkitys on aina hieman kaksijakoinen, sillä jos tuulettimet eivät ole käyttäjän mieleen, ne tulevat joka tapauksessa vaihdetuiksi. Useimmiten mitä enemmän kotelo on suunnattu harrastajille, sitä vähemmän merkitystä mukana toimitettavilla tuulettimilla saattaa olla loppukäyttäjälle.

Tuuletinpaikkojen määrä: Tuuletinpaikkojen määrässä ykkönen on Corsair, johon on mahdollista kiinnittää jopa viisi tuuletinta. Toisena tulee Cooltek neljällä tuuletinpaikalla ja perää pitää Antec vain yhdellä tuuletinpaikallaan. Ahtaissa mini-ITX-koteloissa merkittävässä osassa ovat myös ilmanottoaukkojen määrä ja sijainti. Suuri tuuletinpaikkojen määrä mahdollistaa ainakin teoriassa tehokkaamman jäähdytyksen sekä antaa käyttäjälle vapaammat kädet tuulettimien sijoittelun suhteen. Toisaalta se tarkoittaa myös suurempaa aukkojen määrää kotelon ulkopinnassa, jos melunhallintaan ei ole kiinnitetty kotelossa erityistä huomiota.

Jäähdytinpaikat: Jäähdytinkennojen yhteensopivuuden kannalta parhaat tilat löytyvät Cooltekistä ja Corsairista. Cooltekiin mahtuu 240/280 mm kenno kattoon sekä 120 mm kenno takapaneeliin. Corsairiin mahtuu puolestaan 240 mm kenno kylkeen ja 120/140 mm kenno etupaneeliin. Antecissa asennusvaihtoehdot rajoittuvat 120 mm kennon asentamiseen takapaneeliin. Pienissä mini-ITX-koteloissa nestejäähdytysmahdollisuudet ovat luonnollisesti tilojen puolesta rajallisempia kuin normaaleissa tornikoteloissa, mutta toisaalta nestejäähdytyksellä saattaa olla helpompi saada aikaan merkittäviä parannuksia kokoonpanon lämpötiloihin, sillä lämmön tehokas poistaminen pienestä kotelosta näyttelee tarvallist tärkeämpää roolia.

 

Testikokoonpano

testikokoonpanoAiemmin mini-ITX-kotelotesteissä käyttämämme Core i5-3570K -prosessorin menehdyttyä viallisen emolevyn mukana viime syksynä päädyimme käyttämään micro-ATX-kotelotesteistä tuttua Intelin Core i7-2600K -prosessoria yhdessä aiemmista mini-ITX-kotelotesteistämme tuttujen kahden Kingstonin HyperX DDR3-muistin ja mini-ITX-kokoisen Asus P8H77-I-emolevyn kanssa. 32 nm viivanleveydellä valmistetun prosessorin kellotaajuus on 3,4 GHz (Max Turbo 3,8 GHz) ja TDP-arvo 95 wattia. Näytönohjaimena kokoonpanossa käytettiin GeForce GTX 580 -korttia, jonka pituus on 267 mm ja lämmöntuotto maksimissaan noin 240 wattia.

Prosessorin jäähdytyksessä halusimme käyttää mahdollisimman tehokasta cooleria, jonka oli kuitenkin oltava yhteensopiva sekä testikokoonpanon emolevyn että kaikkien testikoteloiden kanssa. Emme halunneet tyytyä aiemmassa mini-ITX-kotelovertailussa käyttämäämme pienikokoiseen Noctua NH-L9i-cooleriin, joten Noctua toimitti meille ystävällisesti uuden tornimallisen NH-D9L-coolerin. NH-D9L on suunniteltu yhteensopivaksi juuri SFF- ja HTPC-kokoonpanojen kanssa, joten sen asentaminen onnistui ongelmitta niin Asus P8H77-I -emolevyllemme kuin Corsairin koteloonkin. NH-D9L:n ulkomitat ovat 110 x 95 x 95 mm (K x L x S) ja paino 531 grammaa (tuulettimen kanssa). Cooleriin kuuluvan NF-A9 PWM -tuulettimen speksit ovat maksiminopeudella 2000 RPM, 22,8 dBA ja 46,4 CFM. Muropaketin hintavertailun mukaan NH-D9L maksaa edullisimmillaan 52 euroa.

Testikokoonpanon virtalähteenä käytimme tällä kertaa Antecin High Current Gamer -malliston 520 wattista modulaarista versiota. HCG-520M on pituudeltaan standardimittaa suurempi (160 mm), mutta siitä huolimatta se mahtui ongelmitta kaikkiin testikoteloihin. Virtalähde täyttää 80PLUS Bronze -sertifikaatin vaatimukset hyötysuhteen osalta ja se tarjoaa 40 ampeeria (480 W) yhden 12 voltin linjan kautta. Jäähdytyksestä vastaava 135 mm kokoinen tuuletin pyörii kierrosalueella 600-1700 RPM. Muropaketin hintavertailun mukaan HCG-520M maksaa edullisimmillaan vajaa 80 euroa.

  • Intel Core i7-2600K @ 3,4 GHz
  • Asus P8H77-I (Intel H77 -piirisarja)
  • Kingston HyperX KHX1600C8D3K3/6GX 2 x 2 Gt
  • Asus NVIDIA GeForce GTX 580
  • Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
  • WD Caviar SE16 320 Gt SATA
  • Antec HCG-520M 520W
  • Fractal Design Node 304 (verrokki), Antec ISK600, Cooltek W1, Corsair Obsidian 250D
  • Noctua NH-D9L
  • Windows 7 Professional 64bit
  • Prime95 27.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
  • Furmark 1.15.0 (Burn-in mode)
  • CrystalDiskMark 3.0.3b
  • Intel Extreme Tuning Utility 4.3
  • CPUID HWmonitor 1.21

Verrokkikoteloksi mittauksiin valitsimme Muropaketin edellisessä mini-ITX-vertailussa hyvin pärjänneen ja toimituksen suositukset saaneen Fractal Design Node 304 -kotelon. Node 304:n ulkomitat ovat 250 x 210 x 374 mm ja se painaa 4,9 kg. Kotelossa on kuusi 2,5/3,5 tuuman levypaikkaa ja jäähdytys on toteutettu kolmella tuulettimella (2×92 mm ja 1×140 mm). Muropaketin hintavertailun mukaan Node 304 on saatavilla edullisimmillaan noin 80 euron hintaan.

Prosessorin, näytönohjaimen ja kiintolevyn lämpötiloja seurattiin ohjelmallisesti Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor -ohjelmien avulla. Lisäksi piirisarjan jäähdytysprofiilin sekä muistikampojen välin lämpötilaa mitattiin ulkoisen Meterman TMD90 -lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien avulla. Kuvaajaan suorittimen lämpötilaksi on merkitty neljän ytimen keskiarvo. Antecin ja Cooltekin koteloilla mittaustulokset kirjattiin tuuletinsäätimen minimi- ja maksiminopeudella, josta johtuen kuvaajasta löytyy merkinnät ”L” ja ”H”. Kokoonpanoa rasitettiin Prime 95-, FurMark sekä CrystalDiskMark-testiohjelmien avulla. Testiympäristön lämpötila liikkui noin 23 asteen tuntumassa. Melumittaukset toteutettiin tuttuun tapaan Velleman DVM805 -desibelimittarilla.

 

Melumittaukset ja subjektiivinen meluarviointi

Tuttuun tapaan kotelon jäähdytysratkaisun meluntuottoa mitattiin Velleman DVM805 -desibelimittarilla kolmesta eri suunnasta: kotelon edestä, vasemmalta sivulta sekä takaa. Desibelimittari asennettiin kiinni kamerajalkaan ja sijoitettiin niin, että mittapää osoitti koteloa kohti noin 50 cm etäisyydellä ja 70 cm korkeudella 20 astetta vaakatasosta alaviistoon suunnattuna.

Tällä kertaa emme tehneet edellisessä koteloartikkelissa ensimmäistä kertaa toteuttamaamme kotelon vaimennuskyvyn mittausta, koska kaikkien testikoteloiden rakenne oli kohtalaisen avoin eikä yhdessäkään ollut käytetty äänenvaimennusmateriaalia.

Mittaukset suoritettiin öisessä hiljaisessa huoneistossa, jolloin taustameluksi mitattiin 34 desibeliä. Mittaustulokset on pyöristetty lähimpään puoleen desibeliin. Tuulettimille virtaa antamassa käytettiin Silverstonen täyspassiivijäähdytteistä NightJar 520W -virtalähdettä, joka oli asetettu ATX-liittimeen kytketyllä diagnostiikkayksiköllä toimimaan itsenäisesti ilman tietokonekokoonpanoa.

Antecin ainoa tuuletin on kytkettävissä kahteen eri toimintatilaan, joista nopeammalla se pyörii 1200 RPM ja hitaammalla 600 RPM. Täydellä nopeudella ISK600:n jäähdytys pitää selvästi hiljaisemmassa ympäristössä erottuvaa huminaa sekä alle metrin päästä havaittavaa pientä säksätystä. Kun nopeus pudotetaan minimiin, tippuu melutaso lähes äänettömäksi. Läheltä koteloa kuunneltaessa havaittavissa on kuitenkin hiljaista huminaa ja tuulettimen navan suunnalta pientä tikitystä. Kokonaisuudessaan Antecin tuuletin ei äänensä puolesta jätä erityisen laadukasta kuvaa itsestään.

Cooltekin tuulettimet ovat kytkettävissä kahdelle eri nopeudelle takapaneelin säätimestä. Maksiminopeudella se lukeutuu korvakuulolta vertailun äänekkäimpien joukkoon, vaikka mittarin mukaan Antec lyökin tauluun korkeammat lukemat. Cooltekin jäähdytys pitää selvästi kuultavaa hurinaa, ilman huminaa, lapojen ilmaa repivää ääntä sekä pientä rahinaa tuulettimien keskiöstä. Miniminopeudella Cooltek on hyvin lähellä äänetöntä ja samalla tämän testijoukon hiljaisin kotelo. Hyvin läheltä tuulettimia kuunneltuna havaittavissa on pientä laahaavaa rahinaa sekä ilmavirran väreilyä.

Corsair on testikolmikon ainoa kotelo, jossa ei ole tuuletinsäätöä. Sen 140 mm etutuuletin pyörii jatkuvasti 1000 RPM ja 120 mm kylkituuletin vastaavasti 1300 RPM. Ääneltään Corsairin jäähdytysratkaisu on varsin miellyttävä, vaikkakaan ei huippuhiljainen. Tuulettimet pitävät tasaista vaimeahkoa huminaa ja lähempää kuunneltuna lapojen ilmaa repivää ääntä. Etutuulettimesta on lisäksi havaittavissa lähietäisyydeltä pientä raksutusta. Korkein melutaso mitattiin poikkeuksellisti takapaneelin sijaan kyljen suunnalta, sillä 250D:ssä ei ole takatuulettimia.

 

Lämpötilamittaukset

Lämpötilamittauksissa huomioitiin tälläkin kertaa vain rasituslämpötilat, sillä tällöin kotelon ilmankierrolla on hallittavaan suurin lämpökuorma. Suurimmalla lämpökuormalla jäähdytyksen todelliset kyvyt ja mahdolliset rajat tulevat luonnollisesti parhaiten esiin.

Prosessorin lämpötila asettui tämänkertaisella testikokoonpanolla ja koteloilla 60 ja 70 asteen välimaastoon. Matalimpaan 61 asteen lukemaan venyi Cooltek tuulettimien maksiminopeudella ja vain asteen huonommaksi jäi Corsair. Myöskään Antec ei jäänyt tuulettimen maksiminopeudella merkittävästi kärjestä jälkeen, sillä siltä kirjattiin 63 asteen suoritinlämpötila. Kooltaan selvästi suurempi Cooltek kykeni samaan lukemaan tuulettimien miniminopeudella, kun taasen Antec jäi miniminopeudell apitämään selvästi perää 68 asteen tuloksella.

Näytönohjaimen lämmöt liikkuivat noin 80 ja 90 asteen välissä. Matalin 82 asteen lämpötila mitattiin Corsairilta sekä Cooltekiltä täydellä tuuletinnopeudella. 86 asteella keskijoukon muodostivat Antec täydellä tuuletinnopeudella sekä Cooltek tuulettimien miniminopeudella. Huomionarvoisena seikkana joukon parhaat lämpötilat ovat alhaisempia, kuin mitä Muropaketissa on mitattu tavallisten tornikoteloiden yhteydessä. Syynä tähän on testikoteloiden näytönohjaimen ilmanotto, joka pääsee tapahtumaan suoraan kotelon ulkopuolelta kylkipaneelin läpi.

Piirisarjan jäähdytyssiilen lämpötila pysytteli testikoteloilla pääosin 50 asteen alapuolella. Tästä poikkeuksena hännänhuipuksi jäänyt Antec tuulettimen miniminopeudella, jolta mitattiin 52,5 asteen lämpötila. Matalin 45 asteen lämpötila mitattiin Corsairilta ja Antec sekä Cooltek täydellä tuuletinnopeudella seurasivat asteen perässä. Cooltekin tuuletinnopeuden laskeminen minimiasentoon vaikutti piirisarjan lämpötilaan vain asteen verran.

Muistikampojen väliin sijoitetun lämpöanturin mittaamat lukemat olivat matalimmillaan Corsairissa (44 astetta). Keskijoukkoon 47,5 asteen lämpötilalukemalla sijoittuivat Antec ja Cooltek tuulettimien maksiminopeudella. Seuraavalle kymmenluvulle jäivät Cooltek (50,5 astetta) ja Antec (55 astetta) tuulettimien toimiessa miniminopeudella.

Viimeisenä osa-alueena kiintolevyn lämpötila vaihteli testikoteloiden välillä yllättävänkin suurella skaalalla. Matalimmat 30 ja 32 asteen lämpötilat kirjattiin Cooltekiltä, jonka sisältä löytyykin kiintolevyille paljon tilaa ja hyvä jäähdytys. 35 asteen lämpötilalla Corsair sijoittui hieman kärjen taakse ja Antec puolestaan jäi pitämään perää yli 40 asteen lämpötiloillaan. Antecissa 3,5 tuuman levypaikka sijaitsee katonrajassa ilman suoraa jäähdytystä, joten tulokset ovat varsin ymmärrettäviä.

Yhteenvetona testikoteloiden jäähdytysteho noudattaa samaa linjaa, mitä niiden ulkomittojen ja käytettyjen rakenneratkaisujen pohjalta saattoi etukäteen päätellä. Cooltek on jäähdytyshommissa niukasti joukon tehokkain, eikä siltä suuren koon vuoksi juuri vähempää voisikaan odottaa. Varsin hiljaisella miniminopeudella Cooltekin jäähdytys ei ole merkittävästi heikompi maksiminopeuteen nähden. Corsairin jäähdytyspuoli toimii lähes yhtä hyvin (kuin Cooltekissä) ja onkin harmi, ettei sen tuulettimissa ole säätömahdollisuutta. Myös Antec pärjää kokoonsa nähden kohtalaisen hyvin, mutta kiintolevylle saattaa tulla pidemmässä juoksussa tukalat ajat, jos sen sijoittaa kotelon yläosan levypaikkaan.

 

Sisältö

  1. Mini-ITX-kotelot testissä - talvi 2015
  2. Antec ISK600
  3. Cooltek W1
  4. Corsair Obsidian 250D
  5. Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset
  6. Loppuyhteenveto