Intel X25-M 80 Gt, testikokoonpano & suorituskyky

X25-M on suunnattu kuluttajille ja sen M-kirjain mallinimessä viittaa englanninkielen mainstream-sanaan. Kyseessä on 2,5-tuumainen SSD-asema, joka perustuu MLC-teknologiaan ja Intel lupaa lukunopeudeksi maksimissaan 250 Mt/s, kirjoitusnopeudeksi 70 Mt/s ja lukulatenssiksi 85 mikrosekuntia. Yrityksen julkaisemien spesifikaatioiden perusteella asema kuluttaa levossa tehoa 0,06 wattia ja rasituksessa 0,15 wattia.

Asema on päältäpäin hyvin yksinkertaisen näköinen ja mustan koteloinnin päällä on tarra, josta ilmenee malli, valmistusmaa, takuu ja muita tietoja. Aiemmin käsittelemämme OCZ:n 128 gigatavun SSD-asema maksaa Suomessa reilut 400 euroa ja 64 gigatavun mallilla on hintaa reilut 200 euroa, joten näitä tietoja puntaroidessa Intel X25-M -asemasta joutuu pulittamaan huomattavan paljon enemmän. 80 gigatavun X25-M -asemia on listattu Suomalaisten jälleenmyyjien sivuilla, mutta valitettavasti hintataso liikkuu 600 euron kalliimmalla puolella.

80 gigatavun X25-M-aseman ohella 160 gigatavun 2,5- ja 1,8-tuuman asemat ovat luvassa ensi vuoden alussa, joskin näiden hinnoittelu tullee olemaan huomattavan korkea ottaen huomioon nykyisen hintatason. Saatavilla on myös X25-E-malli, joka on suunnattu tehokäyttäjille ja palvelimiin, ja se on saatavilla toistaiseksi ainoastaan 32 gigatavun suuruisena. Extreme-malli perustuu SLC-teknologiaan ja sen hinta Suomessa on reilut 800 euroa, joten ensi vuoden alussa saataville tulevan 64 gigatavun mallin hinta tullee olemaan pöyristyttävän korkea.

Aseman alapuoli on yläpuoltakin ankeampi, eikä siitä löydy kuin neljä ruuvinkantaa ja Serial ATA -data- ja virtaliittimet. Asema tukee vanhemman 1,5 Gb/s SATA-standardin ohella nykypäivän 3,0 Gb/s:n SATA-standardia ja voidaan näin ollen asentaa mihin tahansa tietokoneeseen, josta löytyy jonkin sortin SATA-liitin. Asema tukee myös Native Command Queuing- ja S.M.A.R.T.-teknologioita.

Muropaketti päätti jättää avaamatta omakätisesti X25-M-aseman ja tyytyi tällä kertaa Intelin pressikuvan pällistelyyn. Kuvassa näkyy kahteen riviin sijoitetut Multi-Level Cell NAND-flash -muistipiirit, joita löytyy etupuolen 10 kappaleen tavoin vastaava määrä myös piirilevyn toiselta puolelta. Kuvasta näkyy myös etuosaan sijoitetun ohjainpiirin alapuolella olevat liitäntäreiät, mutta piirin malli ei selviä Intelin kuvista.

Intelin toisessa valitettavan huonolaatuisessa pressikuvassa verrataan 2,5-tuumaista SSD-asemaa perinteiseen 2,5-tuumaiseen HDD-asemaan. Kuten kuvasta näkyy, asemissa ei ole juuri muuta samaa kuin fyysinen koko. SSD-asemassa merkittävimmässä osassa ovat piirilevylle juotetut muistipiirit, kun taas HDD-asemasta suurimman osan peittää kiekko ja mekaaninen lukupää.

Mutta jotta artikkeli ei menisi pelkästään pressikuvien katselemiseen, tässä vaiheessa on syytä kaivaa esiin Muropaketin IDF-tapahtumasta (Intel Developer Forum) haalima 1,8-tuumainen X18-M-asema. Asema jaettiin lehdistön edustajille näytekappaleena, mutta siitä puuttuu käytön kannalta oleellinen ohjainpiiri. Toisin sanoen asema on käyttökelvoton, joten aseman voi hyvillä mielin purkaa ja katsoa, mitä se on kätkenyt sisuksiinsa.

Aseman purkaminen luonnistui ehkä turhankin helposti ja sen kuoret lähtivät irti, kun ensiksi sivuilta olevat klipsut oli painettu sisään. Valitettavasti emme näin ollen päässeet käyttämään operaatioon varattua porakonetta, viilaa, mattopuukkoa emmekä varsinkaan kirvestä.

X18-M:n piirilevyltä löytyy viisi NAND-flash-muistipiiriä, SDRAM-muistipiiri sekä paikka ohjainpiirille. Piirilevyn toiselle puolelle on sijoitettu toiset viisi NAND-flash-piiriä.

X18-M:ssä ja X25-M:ssä on käytössä samat piirit ja NAND-flash-muistipiirit ovat malliltaan 29F64G08FAMCI. Piirit ovat Intelin itsensä valmistamia ja ne on valotettu 55 nanometrin prosessilla MLC-menetelmällä. Kussakin piirissä on kapasiteettia kahdeksan gigatavun verran.

MLC:n yksi haittapuoli on SLC:tä lyhyempi elinikä ja siinä missä SLC kestää yleisesti 100 000 kirjoituskertaa, MLC:llä solun kestävyys on koetuksella jo 10 000 kirjoituskerran jälkeen. Lukua on kuitenkin turha pelästyä heti kättelyssä, sillä Intel arvio 80 gigatavun X25-M-aseman kestävän viisi vuotta, vaikka asemalla kirjoitettaisiin ja poistettaisiin päivittäin yli 100 gigatavua dataa.

Hieman erikoisesti piirilevyltä löytyy myös Intelin kilpailijan Samsungin piiri, mutta kyseessä ei ole NAND-flash-piiri, vaan K4S281632I-UC60-mallinen SDRAM-piiri. Kyseessä on 128-megabittinen eli 16-megatavuinen muistipiiri, joka toimii aseman välimuistina.

Testikokoonpano

Tässä artikkelissa käytettiin pohjana tuloksia, jotka ajettiin aiemmassa HDD- ja SSD-asemat testissä -artikkelissa. Vertailuna käytettiin OCZ:n Core OCZSSD2-1C128G -SSD-asemaa ja Western Digitalin VelociRaptor WD3000BLFS -HDD-asemaa.

Testikokoonpano pyrittiin pitämään mahdollisimman samana, mutta osaa komponenteista ei valitettavasti enää ollut saatavilla, joten jouduimme käyttämään korvaavia komponentteja. Prosessorina käytettiin Core 2 Quad Q9300:n sijaan Core 2 Extreme QX9770:tä, joka alikellotettiin vastaamaan Q9300-prosessoria, ja GeForce 9800 GTX+-näytönohjaimeen sijaan käytimme GeForce 9800 GTX:ää. Emolevynä molemmissa testikokoonpanoissa oli Asuksen P45-piirisarjaan perustuva Maximus II Formula, jossa on käytössä ICH10R-southbridge, sekä kaksi gigatavun Corsair TWIN2X2048-8500C5D -muistikampaa.

Testikokoonpano 1

• Intel Core 2 Extreme QX9770 (2,5 GHz)
• Asus Maximus II Formula (P45 + ICH10R)
• 2x 1 Gt Corsair TWIN2X2048-8500C5D (5-5-5-15-2T)
• Asus GeForce 9800 GTX
• Western Digital Caviar SE 320 Gt SATA II
• Intel X25-M
• Antec TruePower Quattro 850 W
• LG 52x CD-ROM
• Fujitsu-Siemens Scenicview P24 (1920×1200)

• Microsoft Windows Vista SP1 32-bit
• NVIDIA GeForce 178.13

Testikokoonpano 2

• Intel Core 2 Quad Q9300 (2,5 GHz)
• Asus Maximus II Formula (P45 + ICH10R)
• 2x 1 Gt Corsair TWIN2X2048-8500C5D (5-5-5-15-2T)
• NVIDIA GeForce 9800 GTX+
• Western Digital Caviar SE 320 Gt SATA II
• OCZ Core OCZSSD2-1C128G
• Western Digital VelociRaptor WD3000BLFS
• Antec TruePower Quattro 850 W
• LG 52x CD-ROM
• Fujitsu-Siemens Scenicview P24 (1920×1200)

• Microsoft Windows Vista SP1 32-bit
• NVIDIA GeForce 178.13

Suorituskyky

Suorituskykymittauksissa Windows Vista -käyttöjärjestelmä oli asennettu erilliselle Western Digitalin 320 gigatavun HDD-asemalle, sillä SiSoft Sandra 2009:n ja HDTune Pron kirjoitusnopeustestit vaativat, ettei testattavaa asemaa ole alustettu. Käyttöjärjestelmän latausta sekä sammutusta ja pelien latausaikoja puntaroidessa kiintolevyt olivat kiinni tietokoneessa yksitellen. Mittauksissa verrattiin keskenään Intel X25-M-, OCZ Core OCZSSD2-1C128G- ja Western Digital VelociRaptor WD3000BLFS -asemien suorituskykyä.

HD Tune Pro -ohjelmalla testattiin asemien luku- ja kirjoitusnopeutta sekä saantiaikaa ja prosessorin käyttöastetta. Lukunopeuden osalta X25-M pieksee kilpakumppaninsa suvereenisti, karkeasti laskettuna noin kaksinkertaisilla tuloksilla. Kirjoitusnopeudessa Intelin SSD-asema todistaa samaa asiaa kuin OCZ:n SSD-asema jo aiemmassa artikkelissa: vaikka X25-M pärjää OCZ:n asemaa paremmin, häviää se Western Digitalin huippusuorituskykyiselle HDD-asemalle. Saantiaika on OCZ:n tavoin 0,1 millisekuntia, mutta prosessorin käyttöaste on huomattavasti korkeampi.

HD Tachilla mitattiin purske- ja keskimääräistä lukunopeutta sekä saantiaikaa. Purskenopeudessa X25-M voittaa hiuksen hienosti WD:n VelociRaptor-HDD-aseman ja OCZ:n SSD-asema jää selvällä erolla taakse. Keskimääräinen lukunopeus on vastaavanlainen HDTune Prohon verrattuna ja saantiaika niin ikään 0,1 ms.

SiSoft Sandra 2009:n Physical Disks -testiohjelmalla mitattiin kirjoitus- ja lukunopeutta. Sandra ei tuota yllätyksiä ja kirjoitusnopeudessa Intel X25-M on joukon suorituskykyisin, mutta kirjoitusnopeudessa suorituskykyinen HDD-asema päihittää molemmat SSD-asemat.

Asemien nopeuksia testattiin myös käytännönläheisesti kopioimalla tiedosto/tiedostoja paikasta A samalla asemalla sijaitsevaan paikkaan B. Isossa tiedostossa käytössä oli 1,2 gigatavun suuruinen asennustiedosto, kun taas pienissä tiedostoissa 959 megatavun suuruinen kansio sisälsi musiikki-, video-, asennus- ja Guitar Pro -tabulatuuritiedostoja, joista suurimmat olivat muutaman megatavun kokoisia. Mittaukset suoritettiin sekuntikellolla käsivaraisesti ja tulokset pyöristettiin lähimpään tasasekuntiin. Isolla tiedostolla erot ovat kohtuullisen pienet, mutta X25-M voittaa jälleen muut verrokit. Pienillä tiedostoilla tilanne kuitenkin kääntyy ympäri ja WD:n VelociRaptor on SSD-asemia selvästi nopeampi.

Windows Vistan käynnistymistä mitattiin sekuntikellolla käsivaraisesti ja pysäytetty aika pyöristettiin kopiointitestin tavoin lähimpään tasasekuntiin. Sekuntikello lyötiin päälle tietokoneen virtanäppäimen painalluksesta ja kiinni, kun näyttöön vilahti käyttöjärjestelmän työpöytä. X25-M on nopein kummassakin mittauskohteessa ja voittaa käynnistyksessä OCZ:n SSD-aseman kuudella ja sammutuksessa kahdella sekunnilla.

Viimeisenä kohteena asemien suorituskykyä puntaroitiin Crysis- ja World in Conflict -peleillä, joilla mitattiin kenttien latausaikoja sekuntikellolla käsivaraisesti. Saadut latausajat pyöristettiin lähimpään tasasekuntiin. X25-M on jälleen kerran selvästi suorituskykyisin ja voittaa Crysiksessä toiseksi tulleen OCZ:n SSD-aseman kahdeksalla sekunnilla ja World in Conflictissa viidellä sekunnilla.