Uusimmat

Laitteen esittely ja ominaisuudet

27.08.2014 16:11 Muropaketin toimitus

Surface Pro 3:n näkyvin ja kouriintuntuvin uudistus lienee kuvasuhteeltaan uudistunut kosketusnäyttö, joka on samalla mullistanut laitteen fyysisen olemuksen. 2160×1440-resoluution näyttö on kooltaan 12 tuumaa ja on tuttuun tyyliin käytettävissä niin sormilla, kuin mukana tulevalla kynälläkin. Monikosketustoimintoja tukevan näytön IPS-paneelin kirkkaus ja väritoisto ovat vähintään yhtä hyvät kuin edellisessä Surface Pro 2:ssa, mutta valitettavasti erityisesti suurella kirkkaudella on havaittavissa valovuotoa. Tästä johtuen tummien sävyjen toisto ei ole laadukkaimmasta päästä. Suuresta resoluutiosta ja siitä seuraavasta pikselitiheydestä johtuen Windows 8.1 Pron skaalausasetus on vakiona 150 prosenttia. 8.1:n skaalaus toimii erinomaisesti suurimmassa osassa ohjelmia. Näytön poikkeavasta 3:2-kuvasuhteesta on iloa työpöydällä, jossa tehokasta työskentelypinta-alaa on tarjolla selvästi enemmän aiempien mallien 16:9-näyttöihin nähden. Leveydeltään ja korkeudeltaan kasvanut Pro 3 pysäyttää rullamitan lukemiin 292 x 201 x 9 millimetriä. Uudet ulkomitat tuntuvat huomattavasti aiempaa luonnollisemmilta erityisesti paksuuden osalta, joka on ohentunut peräti 4,5 millimetriä. Windows-logo- ja samalla myös näppäin on siirtynyt alhaalta näytön oikealle sivulle, jossa se on paremmassa kohdassa erityisesti Type Cover 3 -näppäimistöä käytettäessä.

Uudistunut Type Cover 3 -näppäimistö on nyt ainut näppäimistövaihtoehto Pro 3:n hankkijalle. Edellisessä testissä pelkäksi näytön suojaksi todettu Touch Cover on poistunut valikoimasta kokonaan ja taustavalaistu oikean näppäintuntuman antava Type Cover on saanut seurakseen aiempaa huomattavasti suurikokoisemman tasohiiren. 135 euron arvoinen näppäimistö on käytännössä pakkohankinta Surface Pro 3:n ostajalle. Microsoft on onnistunut parantamaan näppäimistöä myös muilta osin, joista mainostettuja ovat pitävämpi magneettikiinnitys, marginaalisesti ohuempi paksuus ja jäykempi rakenne. Näppäimistö on saatavilla viidessä eri värissä ja sen pystyy taittamaan Surface Pro 3:n taakse, jolloin näppäimet ja taustavalaistus kytkeytyvät pois käytöstä.

Magnesium-seoksesta erikoistekniikalla valmistetut kuoret ovat vankkumattoman jämäkät. Minkäänlaisia nitinöitä ja natinoita ei ollut mahdollista saada aikaan. Ohentuneen Surfacen omamassa on saatu puristettua 800 grammaan ja paria grammaa vajaan 300 grammaisen Type Cover 3 -näppäimistön kanssa kokonaispaino asettuu 1,1 kiloon. Vertailun vuoksi Surface Pro 2:n runko painaa noin 100 grammaa enemmän, mutta näppäimistö taas nykymallia 50 grammaa vähemmän. Muotokieli on säilynyt ennallaan ja ulkoisesti laitteen tunnistaa edelleen saman Surface-laitesarjan jäseneksi. Teknisesti pientä viilausta parempaan suuntaan on tehty kameroiden suhteen, jotka on päivitetty 1,2 megapikselistä 5 megapikseliin. Kuvanlaatu on kelvollinen videopuheluihin myös hämärässä huoneessa, joskin selfiet on edelleen parempi ottaa muilla laitteilla. Kameroiden lisäksi pienten, mutta iloisten uudistusten listaan kuuluu uusinta AC-standardia tukeva WLAN-kortti. Ei niin iloisista uudistuksista vastaavat puolestaan nyt jo heikoksi luonnehdittava äänentoisto ja heikentynyt jäähdytysteho, johon pureudutaan suorituskykyosiossa tarkemmin.

Yksi Surface Pro 3:n muista taulutietokoneista erottava ominaisuus on kahden edellisen generaation aikana kypsynyt mainio seisontatuki. Ensimmäisessä versiossa 22-asteen kulmaan lukittunut jalka sai toisen paremmin sylikäyttöön soveltuvan asennon kakkosversioon ja nyt säätöalue kattaa 22-asteen jälkeen portaattomasti peräti 150-asteen kulmaan jäävän välin. 150-asteen sylikulmassa laitteen käyttö taulutietokoneena on erityisen luontevaa istualtaan, kun taas näppäimistön kanssa sopiva asento löytyy hieman pystysuoremmasta. Pöydällä 22 astetta pystysuorasta poikkeava vakioasento on miellyttävimmästä päästä. Näppäimistön asennon voi säätää etukenon ja suoran väliltä Type Cover 3:n kaksiosaisen saranan ansiosta.

Surface-kynä ja tekniikka sen takana on täysin uudistunut. Wacomin induktioon perustuva passiivinen kynä ja sitä tukeva sähkömagneettisen kentän kehittävä kerros on saanut kyytiä. NTRigin tekniikka perustuu pattereilla toimivaan aktiiviseen kynään ja sitä lukevaan aiempaa ohuempaan kerrokseen näytön pinnassa. Wacomiin verrattuna itse kynäilyssä ei ole tapahtunut paljoakaan muutoksia, joskin kosketusvoimakkuuden tunnistus on nykymallissa vain 256 portainen aiemman 1024 portaan sijaan. Nappeja kynässä on kolme, joista päätynappi on erikseen varmennettu kahdella 1,5 voltin patterilla. Päätynapin painallus herättää koneen virransäästötilasta reilussa sekunnissa ja avaa One Note -muistiinpanosovelluksen. Uusi painallus avaa uuden sivun. Kaksi muuta nappia ovat käyttäjän muokattavissa, mutta oletuksena One Note:ssa alempi nappi toimii pyyhekumina ja ylempi nappi valitsimena. Viive kynän käytössä on selkeästi havaittavissa, mutta siedettävällä tasolla.

One Noten lisäksi Windows 8.1 Pro:n esiasennettuja ohjelmia ovat Skype, Flipboard, Fresh Paint ja muutama yksinkertainen peli. Office-paketti on esiasennettu ja rekisteröitymällä voi kokeilla Office 365 -versiota kuukauden ajan ilmaiseksi. Kuukauden maksuttoman jakson jälkeen Office maksaa 10 euroa kuukaudessa. Office 2013:n jo omistavien tarvitsee vain syöttää tuoteavain. Kynän käyttäminen Windowsissa sormien tai hiiren sijaan onnistuu, mutta ei tunnu Windows 8.1:n sormieleiden opettelun jälkeen järkevältä. Varsinaista hyötyä kynästä saa jos haluaa leputtaa kämmentä näytön päällä, jolloin näyttö tunnistaa vain kynän painallukset.

Pohjan magneetilla tarttuva liitin ei ole muuttunut miksikään edellisiin versioihin nähden, eli Surface Pro 3:seen liian pienet näppäimistöt kyllä toimivat, mutta eivät käännettynä suojaa koko näyttöä.

Hopeanvärisen ulkokuoren suojiin Microsoft on mallannut muutaman tarkoin valitun liittimen. Oikealla kyljellä yläreunassa pilkistävät Mini DisplayPort- ja USB 3.0 -liittimet. Alaraunassa sijaitsee täysin uusittu virta/oheisliitin, jonka läpi kulkee virran lisäksi ääni, kuva ja verkkoyhteys. Vasemmalta sivulta löytyvät fyysiset näppäimet äänenvoimakkuudelle ja 3,5 mm kuulokeliitin. MicroSD-muistikortinlukija on piilotettu ovelasti seisontatuen taakse. Virtanappi on tuttuun tyyliin laitteen päällä vasemmassa reunassa.

Yläreunaa kehystävä rei’itys on tehty ilmanvaihdon ja äänentoiston tarpeisiin. Kuten jo aiemmin todettiin, ovat molemmat ominaisuudet huonontuneet edellisistä sukupolvista. Ääni on edelleen tarjolla stereona Dolby-tehostein, mutta erityisesti yläpään sointi on tunkkainen ja alapäästä on jäljellä vain kevyesti leijailevat rippeet. Etu- ja takakameran kylkeen integroidut mikrofonit on päivitetty stereo-aikaan.

Kuvassa vasemmalla on varsin pienikokoinen 31 watin vakiolaturi, joka sisältää myös yhden ampeerin USB-latauspistokkeen. Vakiolaturilla Surface Pro 3:n 42 Wh:n akku latautuu tyhjästä täyteen vajaassa kolmessa tunnissa. Oikealla näkyvä 48 watin laturin liitin sopii puolestaan vain telakointiasemaan.

200 euron arvoinen telakka on toimistokäyttöä ajatellen pakkohankinta. Telakan avulla Surface Pro 3 muuntautuu täysin kelvolliseksi kevyeksi työasemaksi. Liitinmäärä lisääntyy telakan avulla merkittävästi, sillä tarjolle tulee peräti viisi USB-liitintä, RJ-45-verkkoliitin, 3,5 mm:n ääniliitin, Mini DisplayPort -näyttöliitin ja virtaliitin teholaturille. Telakan ulkonäkö noudattelee Surface Pro 3:n kulmikasta työkalumaista muotoilua.

Taulutietokone lupsahtaa telakan syleilyyn helposti ja lukitus tapahtuu painamalla telakan molemmat sivupaneelit vasten Surface Pro 3:n pintaa. Telakan ja Type Cover 3 -näppäimistön lisäksi Microsoft-kaupasta on saatavilla lisävarusteena Mini DisplayPort-VGA-, Mini DisplayPort-HDMI-adapterit, Ethernet-sovitin USB-porttiin ja vakiovirtalähde. Lisävarusteille annetaan vuoden takuu, itse päälaitteella takuu on kaksi vuotta.

Telakka ei estä Type Cover 3:n käyttöä, vaan tilaa on jätetty näppäimistön käyttöön ja sen kääntämiseen ylös. Kynää varten telakassa on tarralla merkitty magneettipidin.

Sisältö

  1. Microsoft Surface Pro 3
  2. Laitteen esittely ja ominaisuudet
  3. Suorituskykytestit
  4. Tehonkulutus- lämpötilamittaukset sekä meluanalyysi
  5. Loppuyhteenveto