Uusimmat

Ubisoft 30 vuotta – kuinka pienestä maahantuojasta kasvoi huippupelien tekijä

24.11.2016 16:33 Jukka O. Kauppinen

Ubisoft on pelitalo, joka jakaa mielipiteitä. Yhtiöllä on ollut nousunsa ja laskunsa, mutta sitä ei voi kiistää, etteikö firma ole 30-vuotisen olemassaolonsa mittaan vaikuttanut pelialaan ja pelaamiseen monilla merkittävillä pelisarjoilla.

Kauas on tultu siitä, kun viisi ranskalaisveljestä päätti perustaa Ubi Soft -peliyhtiön vuonna 1986. Christian, Claude, Gérard, Michel ja Yves Guillemot loivat yhtiönsä tuodakseen maahan ja jakaakseen suurimpien britti- ja jenkkijulkaisijoiden tuotteita. Sopimukset muun muassa MicroProsen, EA:n ja Sierra On-Linen pelien levityksestä Ranskaan toivat firmalle kassavirtaa jopa vuosikymmenien ajan.

Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä, joten yhtiö levittäytyi uusille markkinoille ja aloitti ennen pitkää myös julkaisutoiminnan. Näin Ubi Soft sekä edusti muiden pelejä Ranskassa, että vei itse ranskalaisia pelejä ulkomaille.

1990-luvun alussa Guillemotit halusivat kasvattaa Ubi Softin pelituotantoa, joten ensimmäiset varsinaiset kehitysstudiot avattiin sekä Pariisissa että Romanian Bukarestissa vuonna 1992. Kaksi vuotta myöhemmin, 1994, perustettiin firman monen tulevan pelisarjan kulmakiveksi kasvava Ubisoft Montpellier.

Ubi Softin laajeneminen ja maailmanvalloitus eteni 1990-luvulla hyvään tahtiin. Pelikehitykseen panostettiin ja yksiköitä perustettiin sitä varten tiuhaan tahtiin. Ubi Annecy avautui vuonna 1996, Shanghai 1997, Montreal 1997, Barcelona 1998 ja Milan 1998. Bulgaria avasi ovensa 2006, Japaniin askellettiin 2008 eikä edes Ukrainaa (2008), Intiaa (2008) tai Singaporea (2008) vierastettu.

Ubisoft levisi vuosikymmenessä ympäri maailmaa kyvykkäiden pelikehittäjien perässä.

Ubisoft

Ubisoftin pääjehu Yves Guillemot

Hyvä isäntä

Uusien studioiden perustamisen lisäksi Ubisoft on myös ostanut useita kyvykkäitä pelitaloja. Se on ollut kilpailijoihinsa verrattuna ostetuille studioille poikkeuksellisen ymmärtäväinen isäntä. Esimerkiksi Activision ja EA ovat sulkeneet studioita heti, jos pelit floppaavat tai välittömässä näköpiirissä ei ole luvassa hittejä. Perheyrityksen tavoin toiminut Ubisoft sen sijaan ei ole taipunut kvartaalitalouden pikavoittovaatimuksiin, vaan jokainen firman ostama, aiemmin itsenäinen studio on yhä toiminnassa.

Yhtiö myös antaa studioidensa operoida verrattain vapaasti ja omalla identiteetillään, mikä pitkäjänteisen panostuksen lomassa on omiaan nostamaan työmoraalia ja pelien laatua.

Tietenkään kaupallisuuden vaatimuksilta ei voida yritysostoissa kokonaan välttyä. Vuonna 2000 ostettu Red Storm Entertainment oli alkujaan teknotrilleristi Tom Clancyn perustama pelitalo, joka loi verrattain laadukkaita sota- ja strategiapelejä. Red Stormin pelit eivät kuitenkaan olleet suuria kaupallisia menestyksiä, ainakaan ennen Tom Clancy’s Rainbow Sixiä (1998).

Rainbow Six löi läpi myös moninpelirintamalla, mutta yksi hitti ei vielä riittänyt nostamaan taloudellisiin vaikeuksiin ajautunutta firmaa suosta. Ubisoft löi pätäkät pöytään ja osti niin Red Stormin pelisarjoineen kuin Clancyn nimen pelilisenssin. Sitten Red Storm sai luvan keskittyä ainoaan hittiinsä. Muut pelisarjat jäivät pölyttymään, ja Red Storm takoi viimeisen toistakymmentä vuotta lähes pelkästään Rainbow-pelejä eri muodoissaan.

Vasta aivan viime vuosina porukka on päässyt tuoreemmille laitumille muun muassa Far Cry -pelien, The Divisionin ja Star Trek: Bridge Crewin myötä.

Red Stormin hankinta oli Ubisoftille loistoveto, sillä Rainbow Six on ollut yksi firman tärkeistä tukijaloista toistakymmentä vuotta.

Hyviä studiohankintoja ovat olleet myös saksalainen Blue Byte, brittiläinen Reflections, ruotsalainen Massive Entertainment ja ranskalainen Nadeo. Meikäläisittäin tärkein on tietenkin Redlynx. Jokaisen studiohankinnan myötä Ubi on saanut sekä hyvän, osaavan tiimin sekä näiden ennestään suosittuja pelisarjoja, joita on kehitetty sittemminkin.

Esimerkiksi Blue Byten Settlers-pelit ovat viehättäneet pelaajia Amiga-ajoista saakka. Reflectionsin myötä Ubisoft sai riveihinsä autopeliguruja, Nadeon myötäjäisinä taasen aina vain suositummaksi kasvavan kahjon Trackmania-nettiautoilun. Redlynxillä Ubin sai riveihinsä aimo annoksen suomalaista hulluutta ja Trials-pelisarjan.

Massiven Ubisoft pelasti 2009 tuhon kynsistä. Alkujaan itsenäisenä puotina aloittanut Massive oli päätynyt Vivendin käsiin, joka pisti lappuja studioiden luukuille minkä ehti, heti kun myyntikäyrät laskivat. Ubisoft kuitenkin ehätti ostamaan studion aivan loppumetreillä, nahkoineen päivineen. Firma pysyi pystyssä ja teki alkuun alihankintoja isännän suurempiin peleihin, kuten Assassin’s Creedeihin ja Far Cry 3:een. Ruotsalaispuodista löytyi erityisen paljon moninpeliosaamista, joten Massive teki monen isomman pelin moninpeliosiot omin nokkineen.

Uuteen kukoistukseen noussut studio sai sittemmin myös päävastuuta, joista viimeisimpänä Tom Clancy’s The Division on pitänyt nettisoturit melko hyvin otteessaan.

Ubisoftin 30 vuoden historiaa pinkeänä tiivistelmänä.

Ubisoftin 30 vuoden historiaa tiivistelmänä.

Nykyisellään Ubisoftilla on 29 studiota, joissa työskentelee noin 8000 pelikehittäjää. Sen myötä firman isoimmat peliprojektit ovat melkoisia tilkkutäkkejä, sillä yhtä ainoaa peliä saattaa työstää väkeä jopa seitsemässä studiossa, jotka sijaitsevat ympäri maapalloa. Tiimit kuitenkin käyttävät yhtenäistä tekniikkaa, samoja resursseja ja viestivät tiiviisti keskenään, joten vaikka työtapa saattaa kuulostaa mahdottomalta, on se kuitenkin saatu toimivaan ilmeisen hyvin.

Mainiona pikku yksityiskohtana mainittakoon, että samaa projektia työstävien studioiden välille on tehty reaaliaikaiset videolinkit. Seinillä olevilta isoilta näytöiöltä voi katsella miten kollegat maapallon toisella puolella puuhaavat.

Ei pelkkiä hymysuita

Ubisoftikaan ole aina selvinnyt puhtain paperein. Firman maine on hehkutuksesta huolimatta aika ristiriitainen esimerkiksi jakelukanavien myötä.

Digitaalisten jakelukanavien kasvamisen myötä pelien digimyyntien osuus on kasvanut merkittävästi, mutta jos jakelu tapahtuu ulkopuolisten kanavien kautta, omaan taskuun jää vähemmän rahaa. Vaikka Steam-kauppapaikka on PC-pelaajien kannalta äärimmäisen kätevä, niin esimerkiksi Ubisoft ja EA ottaisivat sen noin 30 prosentin provikan mielellään omaan taskuunsa. Molemmilla pelijäteillä onkin omat, Steamin kanssa kilpailevat kauppapaikat, joista kaikki eivät pidä.

Ubisoftin uPlayn ja monen muunkin itsenäisen digikauppapaikan maine on tosin nykyisellään liioitellunkin huono, sillä nykyisellään ne ovat tuntuvasti parempia kuin ongelmallisempina alkuvuosinaan.  Nykyisellään uPlayn ongelma on enemmänkin periaatteellinen: kaikki vain eivät halua asentaa sitä.

Raivostuttavampaa on se, että uPlay-tiliä käytetään joskus rinnakkain Steamin tai konsolien verkkopalvelun kanssa. Eli vaikka peli olisi ostettu Steamistä tai konsolien latauskaupoista, niin uPlay-tunnus tarvitaan silti, jos pelaaja haluaa avata kaikki lisätilpehöörit tai salaisuudet. Vaikka uPlay/Origin toimivatkin tavallaan asiakasuskollisuudesta palkitsevina bonuskortteina, niin ylimääräisten tunnusten luonti vain jonkin tietyn firman pelien takia on omiaan ärsyttämään pelaajia.

Tämän lisäksi uPlay myös hakkeroitiin kesällä 2013, minkä myötä 58 miljoonaa käyttäjänimeä ja sähköpostia päätyi roskapostittajien käsiin. Asia ei tietenkään ruokkinut rakkautta palvelua kohtaan.

Silent Hunter 5 kompasteli nettivaatimuksiin ja kopiosuojaukseen. Ikävintä oli silti se, ettei se ollut hyvä peli.

Ubisoft on aiemmin kompastellut myös pelaajia ärsyttävien kopiosuojausten kera, mutta Settlers 7:n, Assassin’s Creed II:n ja Silent Hunter 5:n munauksista on kuitenkin opittu. Niin sanottu ”always on” -nettivaatimus ei ole koskaan pelaajalle kiva juttu, saati jos pelaa huonomman nettiyhteyden päässä. Pelin pysähtyminen nettiongelmien takia oli rassaavaa, eikä edes Silent Hunter 5:n sinänsä oivaltava tapa ladata ja asentaa osa kriittistä pelisisältöä netin yli estänyt piratismia.

Viime aikojen äänekkäin Ubisoft-kritiikki on keskittynyt lähinnä messupromojen ympärille, joka on tosin koko pelialan yhteinen ongelma.

Varhaisessa tuotantovaiheessa olevien pelien esittelyvideot eroavat yleensä suuresti lopullisesta tuotteesta, mikä ärsytti pelaajia erityisesti Watch Dogsin ensimmäisen messutrailerin nähneitä. Promovideoista käyty keskustelu on kuitenkin vaikuttanut viimeisen parin vuoden aikana hillitsevästi niin pelitalojen mainoshypeen kuin digikauppapaikkojen toimintaan ja säännöksiin.

Ubisoftin juhlavuoden suurin draama on käyty kulissien takana. Aiemmin muun muassa Activisionin omistanut ja useita pienempiä pelitaloja tuhonnut Vivendi on iskenyt silmänsä Ubisoftiin, ja ostanut tasaiseen tahtiin yhtiön osakekantaa. Kulissien takana onkin käyty mittavia manööverejä, kun Ubisoft on yrittänyt suojata selustansa vallankaappaukselta.

Ubisoftin ja pelaajien kannalta tilanne on vakava, sillä yhtiö on suurin itsenäisistä pelitaloista, joka toimii lähes perheyrityksen tapaan. Lempeähkö yhtiökulttuuri tuskin säilyisi, jos yhtiön omistus ja päätäntävalta siirtyisi kasvottoman, nopeita kvartaalivoittoja tavoittelevan omistajan käsiin.

Ubisoft

Kohti huomista

Ubisoftin viime vuosien kokeiluista pitää mainita kovan panostuksen netti- ja f2p-peleihin. Moni vanhempi pelisarja sai ainakin hetkellisesti uutta potkua nettipelien muodossa, kun muun muassa EndWar Online, Panzer General Online, Might & Magic Heroes Online, Settlers Online, Ghost Recon Online, Silent Hunter Online ja The Mighty Quest for Epic Loot kokeilivat ilmaispelaamisen rajoja huippuluokan tuotannoissa.

Osa toimi, osa ei.

Aivan viime vuosina Ubisoft on kokeillut rajojaan myös taiteellisemmissa ja vapaammissa tuotannoissa. Etenkin Child of Light, Valiant Hearts, Grow Home ja Grow Up ovat hienoja esimerkkejä siitä, että isokin pelitalo uskaltaa joskus kokeilla rajojaan.

Rajojen kokeilusta ja rohkeudesta huolimatta Ubisoftin leipä tulee silti kaupallisemmista tuotteista. Tulevaisuudessa siintää taatusti yksi jos toinenkin Tom Clancy, Assassin’s Creed, Just Dance ja Far Cry. Pieruhuumorista nautitaan uudessa South Parkissa, virtuaalitodellisuudesta Eagle Flightissa ja Star Trek: Bridge Crewissä. Äärimmäistä action-urheilua taasen löytyy Steepissä. Vuoden 2017 odotetuin Ubi-teos lienee raskaan sarjan verimättö For Honor. 

Kaikesta päätellen Ubisoft pitää pelaajat hyvien pelien ääressä vastakin. 30 vuotta on pelitalolle kunniakas ikä, mutta vasta tarinan alku.