Arvostelu: Keanu Reeves asekäsi ei vapise – John Wick 2 on hyvä jatko-osa
Ensi-ilta: 10.2.2017
Alkuperäisnimi: John Wick: Chapter 2
Ohjaus: Chad Stahelski
Käsikirjoitus: Derek Kolstad & Joby Harold
Pääosissa: Keanu Reeves, Common, Riccardo Scamarcio, Laurence Fishburne, Ruby Rose, Bridget Moynahan & Lance Reddick
Pituus: 122 minuuttia
Ikäraja: K16
Idea: Luoteja ei säästellä, kun entinen palkkamurhaaja palaa uudelleen eläkkeeltä
Arvostelija: Tuukka Hämäläinen
Kolmisen vuotta sitten tusinatrilleriksi ennalta luokiteltu John Wick saavutti yllätyssuosion ja nosti nimiroolia näyttelevän Keanu Reevesin uran uuteen nousuun. Lisäksi kyseessä oli oikeasti viihdyttävä ja intensiivinen toimintaelokuva, joten eipä ihme, että John Wickille ruvettiin nopeasti työstämään jatko-osaa. John Wick: Chapter 2 tarjoilee juuri sitä, mitä kuvittelisikin.
John Wick: Chapter 2 käynnistyy jotakuinkin siitä, mihin edellinen elokuva jäi. Alkukohtauksessa ex-palkkamurhaaja John Wick (Keanu Reeves) palaa hakemaan autoaan, joka varastettiin edellisessä elokuvassa. Tämä ei suuria haasteita tuota, ja pian Wick onkin jälleen palaamassa viettämään eläkepäiviään uuden koiransa seurassa. Kauaa ei kuitenkaan mene, kun ovelle koputtaa entinen rikollistuttava Santino D’Antonio (Riccardo Scamarcio), jolle Wick on velkaa siitä, että pääsi alun perin ulos bisneksestä.
D’Antonio pakottaa Wickin palaamaan töihin yhden tehtävän ajaksi. Kohteena on nilkin oma sisko Gianna (Claudia Gerini), joka on juuri perinyt isältään paikan kansainvälisten rikollisjärjestöjen sisäpiiristä. Wick lähtee Roomaan suorittamaan tehtävää, mutta eihän hommasta tietenkään yhdellä luodilla selvitä.
John Wick: Chapter 2 on niitä harvinaisia jatko-osia, jotka onnistuvat säilyttämään edeltäjänsä tyylin lähes täydellisesti. Ohjaajanpuikoissa on edelleen pitkänlinjan stunttikoordinaattori Chad Stahelski ja käsikirjoituksesta vastaa edellisenkin osan kirjoittanut Derek Kolstad yhdessä Joby Haroldin kanssa. Käytännössä kaikki ensimmäisestä leffasta eloon jääneet hahmotkin palaavat osaksi tarinaa.
Merkittävin ero jatko-osan ja edeltäjänsä välillä on mittaluokassa. John Wick: Chapter 2 on tuntuvasti pidempi ja mittasuhteiltaan suurempi. Ruumisluku nousee lopulta erittäin korkeaksi ja toimintakohtauksia ei todellakaan säästellä. Toiminta onkin yhä miltei yhtä mukaansatempaava kuin edellisessä leffassa. Luoteja sataa, verta lentää ja lavasteita pistetään tuhannen päreiksi. Toimintakohtaukset ovat enimmäkseen kekseliäitä ja erittäin tyylikkäästi kuvattuja.
Ainoa ongelma on siinä, että toimintaa ja taisteluita on paljon enemmän kuin ensimmäisessä osassa, ja ne äityvät pahimmillaan itseääntoistaviksi ja hieman tylsiksi. John Wick: Chapter 2:a olisikin voinut surutta leikata ainakin vartin lyhyemmäksi ja karsia reilusti pisimpiä nyrkkitappeluita.
Sivuhahmojen joukossa vilahtelee monta hienoa näyttelijää. Legendaarinen Franco Nero nähdään roomalaisen palkkatappajahotellin johtajana, erinomaisen hauska brittinäyttelijä Peter Serafinowicz saa kunnian aseistaa John Wickin tehtäväänsä varten, ja räppärinäkin tunnettu Common pääsee kovistelemaan Wickin perään lähtevänä palkkatappajana.
Eniten huomiota saa kuitenkin varmasti Laurence Fishburne, sillä elokuva palauttaa hänet yhteen Keanu Reevesin kanssa ensimmäistä kertaa Matrix-trilogian (1999-2003) jälkeen. Fishburnen hahmo kuitenkin eroaa hillitystä ja mystisestä Morpheuksesta kuin yö päivästä, ja hän onkin elokuvan positiivisia yllätyksiä.
John Wick: Chapter 2 on vankka jatko-osa, vaikkei se aivan alkuperäisen elokuvan tasolle ylläkään. Jos kuulut edellisen elokuvan suurimpiin faneihin, voit laskea arvosanaan yhden tähden lisää. Leffaan olisi kuitenkin voitu annostella enemmän huumoria, ja tarinan olisi voinut kirjoittaa vähän selkeämmin loppuun. Tällaisenaan loppuratkaisu jää vain odottamaan trilogian kolmatta osaa, joka on tässä kohtaa jo täysin väistämättä tulossa.
PlusMiinusNolla
+ Vankka toimintaelokuva
+ Hyviä näyttelijöitä
– Liiankin paisuteltu
– Jatko-osaa pedataan liikaa
