06.03.2017, 19:36
799
Elokuvat, Arvostelut, Ajankohtaista

Arvostelu: Kolmen Oscarin ehdokas Hidden Figures on onnistunut hyvän mielen elokuva

Ensi-ilta: 8.3.2017
Alkuperäisnimi: Hidden Figures
Ohjaus: Theodore Melfi
Käsikirjoitus: Allison Schroeder ja Theodore Melfi, perustuu Margot Lee Shetterlyn kirjaan
Pääosissa: Taraji P. Henson, Octavia Spencer, Janelle Monáe, Kevin Costner, Kirsten Dunst, Jim Parsons, Mahershala Ali, Aldis Hodge, Glen Powell
Pituus: 127 minuuttia
Ikäraja: K7
Idea: Tummaihoiset naisnerot työskentelevät NASAn palveluksessa 1960-luvulla
Arvostelija: Aki Lehti

3,5/5

Hidden Figures on perusleffa, suoraviivainen ja ilman kikkailua etenevä kertomus, joka ei jätä mitään katsojan itsensä pääteltäväksi. Sellaiseksi Oscar-ehdokas on harvinaisen toimiva teos.

Yhdysvaltalaisen avaruusmatkailun suuret sankarit ovat olleet pääosin miehiä, mutta Hidden Figures on Nasalle 1960-luvulla työskennelleiden afroamerikkalaisten naistutkijoiden Katherine Johnsonin (Taraji P. Henson), Dorothy Vauhganin (Octavia Spencer) sekä Mary Jacksonin (Janelle Monáe) tarina, joka saa ensi-iltansa sopivasti naistenpäivänä.

Kaikki tietävät Neil Armstrongin ja avaruudentutkimuksesta edes vähän kiinnostuneet John Glennin, ensimmäisen amerikkalaisen astronautin joka kiersi maapallon avaruudessa. Se oli mahdollista elokuvan naisten ansiosta, jotka jäivät suurelle yleisölle tuntemattomiksi.

Nasalle työskenteli avaruudenvalloituksen kiihkeimpinä vuosina satoja huippulahjakkaita naisia, joista monet olivat tummaihoisia. Näitä älykkäitä naisia kutsuttiin ihmistietokoneiksi tai laskijoiksi, sillä he tekivät avaruustutkimuksen erittäin monimutkaisia ja huipputarkkuutta vaativia laskelmia.

Hidden Figuresin taitavia neroja esittävät taitavat näyttelijät. Henson on upea Katherine Johnsonin roolissa pelkkien valkoisten miesten ympäröimänä lahjakkaana matemaatikkona , jonka avulla jenkit pääsivät myöhemmin myös kuuhun.

Spencerin Dorothy Vaughan päättää näyttää huoneen kokoisen tietokoneen saapuessa Nasaan, että hän ihmislaskinkollegoineen on edelleen tarpeellinen ja osaavansa myös käyttää vekotinta.

Monáe Mary Jacksonina yrittää päästä kouluun, johon tummaihoisilla ei ole aiemmin ollut asiaa, suorittaakseen muutaman uupuvan kurssin, jotta voisi edetä urallaan insinööriksi.

Kolmen ystävän toisiinsa vain löyhästi kietoutuvat itsenäiset tarinat tuntuvat hetkittäin kertovan yhdestä ja samasta ihmisestä, vaikka näyttelijät ovat keskenään aivan erinäköisiä ja esittelevät hahmoilleen ominaisia luonteenpiirteitä onnistuneesti. Syynä saattaa olla se, että simppelit stoorit ovat keskenään samanarvoisia ja kaikki kertovat tarinan ihmisoikeuksista.

Tietysti tositapahtumiin perustuva afroamerikkalaisten naisten asemasta 1960-luvulla kolmen erikoisen ihmisen kautta kertova elokuva on ennalta-arvattava, mutta Hidden Figures esittää asiansa sen verran taitavasti, että se nousee useimpien perinteisten vaikeuksien kautta voittoon -leffojen yläpuolelle. Elämäkerta-elokuville tuttuun tyyliin se siloittelee ja yksinkertaistaa, mutta myös liioittelee oikeita tapahtumia.

Päähenkilöiden ollessa suurelle osalle yleisöä tuntemattomia, tuntuu lopputulema ansaitulta voitolta, vaikka se onkin alusta asti selvillä. Kaikkien sääntöjen mukaan etenevä elämäkerta saa hyvälle tuulelle ja hymyilemään.

Hidden Figures on ohjaaja Theodore Melfin toinen täyspitkä elokuva. Hän debytoi muutama vuosi sitten useimmilta ohi menneellä Bill Murrayn tähdittämällä draamakomedia St. Vincentillä, joka ei ollut juuri muuta kuin ihan passeli indie-elokuva. Hidden Figuresin ja sen Oscar-ehdokkuuksien jälkeen Melfillä riittää Hollywoodissa taatusti töitä, sillä naisten tarina on helposti avautuvaa suuren yleisön draamaa parhaimmillaan, yhdistäen näppärästi avaruudentutkimuksen ja ihmisoikeudet. Melfi luottaa toiston voimaan tarinankerronnassaan, esimerkiksi näyttäessään Katherine Johnsonin juoksemassa lukuisia kertoja kilometrin mittaisen matkan lähimpään tummaihoisille tarkoitettuun vessaan. Hensonin esittämä hahmo saa epäkohdasta lopulta tarpeekseen ja alleviivaamisen avulla kohtaus, jossa hänellä keittää yli on taatun tehokas.

Tämän vuoden parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaista Hidden Figures on se, jota voi huoletta kutsua Oscar-täkyksi, mutta tässä tapauksessa se on kehu. Ei jokaisen elokuvan tarvitse olla Moonlightin tai Manchester by the Sean kaltainen mestariteos. Tärkeistä asioista kertova ammattitaidolla tehty ja helposti pureksittava draamaviihdekin on aina välillä paikallaan.

PlusMiinusNolla:

+Kolme pääosanesittäjää
– Kertakäyttöviihdettä
0 Kevin Costnerin ja Kirsten Dunstin sivuosahahmot ovat yhden idean karikatyyrejä, joita kuitenkin tarvitaan kuljettamaan juonta eteenpäin.

Arvostelu: Kolmen Oscarin ehdokas Hidden Figures on onnistunut hyvän mielen elokuva
Teksti: Aki Lehti
Tagit: Janelle Monae, Kevin Costner, Kirsten Dunst, Theodore Melfi, Hidden Figures, Taraji P. Henson, Octavia Spencer