31.10.2016, 10:26
24123
Elokuvat, Arvostelut, Ajankohtaista

Arvostelu: Luokkakokous 2 on luokaton nollan tähden jatko-osa – “Psyyke ei toivu tästä koskaan”

Luokkakokous 2Ensi-ilta: 2.11.2016
Alkuperäisnimi: Luokkakokous 2 – Polttarit
Ohjaus: Taneli Mustonen
Käsikirjoitus: Alkuperäiskäsikirjoitus Claudia Boderke ja Lars Meringin, sovitettu käsikirjoitus Taneli Mustonen
Pääosissa: Aku Hirviniemi, Jaajo Linnonmaa, Sami Hedberg, Kalle Lamberg & Anu Sinisalo
Pituus: 83 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Idioottitrio suuntaa polttareihin, hautajaisiin ja häihin.
Arvostelija: Martta Kaukonen

dome_tahdet_0

 

 

Luokkakokouksen jälkeen olin vakuuttunut, ettei rimaa voi laskea enää alemmaksi. Kyllä voi.

Taneli Mustosen vuonna 2015 ensi-iltansa saanut seksikomedia Luokkakous veti leffateattereihin yli 500 000 katsojaa. Asiaan voi suhtautua kahdella tavalla. Lohdullisempi ajatus on, että katsojamenestys ei kerro siitä, pidettiinkö elokuvasta. Ehkäpä puoli miljoonaa onnetonta lähti elokuvateatterista kyrpä otsassa näkemäänsä vittuuntuneena. Ehkäpä he menivät katsomaan tekelettä läpällä, vähän niin kuin massat rynnivät Matti Nykäsen keikoille. Ehkäpä katsojaluku ei kerro mitään suomalaisten huumorintajusta, vaan pikemminkin ironiasta. Ehkä katsojajoukko tunsi elokuvaa ja sen tekijöitä vastaavaa ylimielisyyttä kuin Johanna Tukiaisen toilailuja seuratessaan. Vittu mitä kuraa, mutta onhan sitä hauska katsella campasenteella.

Toinen vaihtoehto on tylympi ja varmasti myös realistisempi. Homofobinen, sovinistinen ja yksinkertaisesti ihan vitun paska kakkahuumori iskee nauruhermoon. Usko ihmiskuntaan – tai vähintään Suomen kansaan –  on koetuksella: jos tämä on enemmistöstä hauskaa, tekisi mieli muuttaa kulttuuripakolaiseksi johonkin muuhun pohjoismaahan. Ei kuitenkaan Tanskaan, jossa leffan alkuperäinen versio ja vielä kaksi jatko-osaakin on tehty.

Kriitikkona oloni on yhtä turhautunut kuin vanhemmilla, jotka yrittävät takoa lastensa päähän, ettei kieltä saa talvisin työntää kiinni metalliin, koska se jäätyy kiinni. Niin vain tungetaan elokuvaa katsomaan, vaikka kuinka huutelisin täältä varoituksia.

Jatko-osaa vaivaa sama ongelma kuin ykköstäkin. Katsojalla ei ole aavistustakaan, missä kohtaa pitäisi nauraa. Esitän jatkossa pari arvausta.

Juonentapainen on ekasta osasta tuttu. Pääosassa häärää miestrio, joista ilmeisesti pitäisi löytyä samastumispintaa jokaiselle suomalaiselle tavisköriläälle. On naimisissa oleva taukki Niklas eli Nippe (Aku Hirviniemi), pelimies Tuomas (Jaajo Linnonmaa) ja sinkkuluuseri Antti (Sami Hedberg).  Ykkösosassa kolmikko suuntasi luokkakokoukseen. Jatko-osa lisää kierroksia. Ääliöt kelaavat pikakelauksella polttareiden lisäksi myös hautajaiset ja häät.

Arvioin ykkösosan verkkolehti Sylviin. Kirjoitin silloin näin Mustosen tavasta rakentaa henkilöhahmoja:

”Elokuvan päähenkilöt ovat aivan uskomattomia karikatyyrejä. Heillä on vain yksi luonteenpiirre: penis. Hups! Eihän se edes ole luonteenpiirre.”

Mitään henkistä kasvua ei ole hahmoissa havaittavissa. Sama elin ohjailee edelleen urpojen kohellusta. Teesini kristallisoituu kolmikon seuraan liittyvässä vanhassa kamussa, jonka lempinimi on Kikkeli. Tälle pitäisi ilmeisesti nauraa joka kerta, kun nimi mainitaan. Menestyvää panomiestä näyttelee Saturday Night Liven onnettomassa Suomi-versiossa  ”viihdyttänyt” Kalle Lamberg.

Alatyylinen huumorikin vaatii toki lisäpontta. Lisätään soppaan vielä nekrofilia ja insesti, niin johan naurattaa.

Kikkeli on tietysti saanut nimensä mielettömän melansa ansiosta. Nippe saa tietää, että sillä on melottu hänen vaimonsa mekossa. Ennen kuin hän ehtii suomalaiskansalliseen konfliktinratkaisutyyliin myllyttää kusipään, ihmispenis ehtii kuolla. Ja niin päästään elokuvan kohokohtaan, joka onkin syytä esitellä jo leffan prologissa. Niklas haluaa tietysti selvittää, onko legenda maailman valtavimmasta vehkeestä totta. Tämähän onnistuu sujuvasti menemällä ennen hautajaisia kirkon kryptaan ja kurkistamalla arkkuun. Ei muuta kuin vetoketju auki ja puristelemaan. Ilmeisesti hauskaa?

Insestiviittaus on aika kesy. Antti kehuu taas yksiä hinkkejä ja vertaa niitä äitinsä daisareihin. Tässäkin kohtaa pitäisi mahdollisesti nauraa.

Katsojamenestyksestä huolimatta kriitikot lyttäsivät ensimmäisen Luokkakokouksen. Se ilmeisesti harmitti tekijäporukkaa niin paljon, että traumaa piti purkaa. Linnonmaan esittämän laulaja Tuomaksen uutuuslevy on avuton ja se lytätään täysin. Pahalta tuntuu. Mutta niin tuntuu katsojastakin, joka on taas menettänyt elämästään päälle 80 minuuttia. Minun tekisi mieli lyödä itseään lekalla päähän siinä toivossa, että menettäisin muistini. Tätä kuraa ei nimittäin paraskaan terapeutti saa pestyä alitajunnan uumenista.

PlusMiinusNolla

– Entä jos Luokkakokoukselle tehtaillaankin yhtä monta jatko-osaa kuin Uunoille? En kestä!
0 Hei Taneli! Voisiko seuraavassa osassa esiintyä hahmo, jonka kyrpä olisi vielä pidempi kuin Kikkelillä? Tukehdun nauruun jo pelkästä ajatuksesta!

Arvostelu: Luokkakokous 2 on luokaton nollan tähden jatko-osa – “Psyyke ei toivu tästä koskaan”
Teksti: Martta Kaukonen
Tagit: Luokkakokous, Taneli Mustonen, Sami Hedberg, Jaajo Linnonmaa, Aku Hirviniemi, Luokkakokous 2, Kalle Lamberg, Anu Sinisalo