Uusimmat

Arvostelu: Matt Damonin The Great Wall on upean näköinen monsterimättö

05.01.2017 09:32 Aki Lehti

Ensi-ilta: 6.1.2017.
Alkuperäisnimi: The Great Wall
Ohjaus: Zhang Yimou
Käsikirjoitus: Max Brooks
Pääosissa: Matt Damon, Jing Tian, Pedro Pascal, Willem Dafoe, Andy Lau
Pituus: 104 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Kiinan muuri suojelee ihmisiä yliluonnollisilta hirviöiltä
Arvostelija: Aki Lehti

3/5

Kiinalaisohjaaja Zhang Yimoun The Great Wall on pelkkää kaunista silmäkarkkia ja sellaisenaan oikein toimivaa viihdettä, joka kannattaa katsoa isolta kankaalta.

Suomessa visuaalinen tykittelijä Zhang Yimou tunnetaan parhaiten Herosta, Kultaisen kukan kirouksesta ja Lentävien tikarien talosta. Toimintaseikkailu ja hirviömäiske The Great Wall näyttää niiden tyyliin aivan järkyttävän komealta alusta loppuun. Se on pelkkää pintaa, mutta tällä kertaa komeat kuvat riittävät.

Christian Bale teki vuonna 2011 Yimoun kanssa The Flowers of War: Taistelu vapaudesta -elokuvan, joka oli tuolloin kallein Kiinassa koskaan tehty leffaproduktio. The Great Wall kustansi vielä enemmän, sillä Kiinan kuuluisimpiin kuuluvan elokuvantekijän viihdyttävän ja vauhdikkaan visuaalisen ilotulituksen budjetti oli 135 miljoonaa dollaria.

Vaikka tehosteseikkailun käsikirjoituksen on rustannut Max Brooks amerikkalaiskollegoidensa kanssa, pääosassa on Matt Damon ja sivurooleissa Willem Dafoe ja Pedro Pascal, niin leffa on silti tehty erityisesti kiinalaisyleisöä varten ja hyvä niin. Amerikkalais-kiinalaisen yhteistuotannon näyttelijäkaarti on hyvin kansainvälinen, vaikka suurin osa näyttelijöistä on kiinalaisia, kuten Jing Tian. Andy Lau on Hongkongista ja Eddie Peng alun perin Taiwanista

The Great Wallia ehdittiin syyttää trailereiden perusteella valkopesusta, mutta moinen on ihan höpöpuhetta. Damonin esittämä William Garin ja Pascalin näyttelemä Pero Tovar eivät ole kiinalaisia, vaan ulkomaalaisia palkkasotureita, jotka saapuvat maahan ruudin perässä. He eivät myöskään ole länsimaisia sankareita, jotka näyttäisivät paikallisille miten homma hoidetaan, vaan päinvastoin. He törmäävät maataan Kiinan muurilla puolustavaan eliittisotilaiden armeijaan, jotka taistelevat myyttisiä hirviöitä vastaan. Pääosassa ovat monsterit ja näyttävät sotakohtaukset, mutta leffan aikana William oppii myös kurinalaisilta taistelijoilta kiinalaisia arvoja – nöyryyttä, epäitsekkyyttä ja rohkeutta.

Juoni on simppeli. William ja Pero kohtaavat sattumalta Gobin autiomaassa yhden Taotie-hirviön. Williamilla käy tuuri ja hän onnistuu sivaltamaan miekallaan monsterin käden irti. Pian he päätyvät yhteen Kiinan muurin linnakkeista, jossa sotilaita johtaa kenraali Shao (Zhang Hanyu). Williamin irtileikkaama hirviön käsi tekee vaikutuksen kenraaliin ja hän uskoo kaksikon valheita. Ruutia haluavat palkkasotilaat huijaavat olevansa kauppiaita ja päätyvät taistelemaan armeijan rinnalla parvena hyökkääviä Taotie-kammotuksia vastaan. Hirviöt heräävät 60 vuoden välein, tuhoten ja tappaen kaiken tielleen osuvan. Niitä johtaa kuningatar, jonka surmaaminen on ainoa keino päihittää verenhimoiset öttiäiset.

The Great Wall on harvinainen tapaus, sillä se kannattaa katsoa 3D-versiona. ILM:n ja Weta Workshopin tekemät erikoistehosteet, asut, aseet, maskit, maisemat ja lavasteet ovat hiton hienoja. Hirviöt hyppivät valkokankaalta mukavasti silmille ja vaikka suurin osa tehosteista on ilmiselvää CGI:ta, niin se haittaa, sillä sarjakuvamaisen spektaakkelin ei olekaan tarkoitus näyttää realistiselta. Muun muassa Arri Alexa 65 -kameralla tallennettu kuva on 3D:ksi jopa hämmästyttävän kirkas, ja vaikka katsojaa kohti suunnatut nuolet, tulipallot ja ties mitkä muut alkavatkin olla väsynyt kikka, niin huomasin nauravani ääneen väistettyäni muutaman kerran naamaa kohti lentäviä tappavia esineitä.

Toinen huvittava asia on armeijan täysin överiksi vedetty asearsenaali. Katapultit ja muurilta öttiäisten sekaan benji-hyppäävät naissotilaat ovat vasta alkua. Mättö lähtee täysin lapasesta, Yimoun esitellessä aina vaan hullummaksi yltyvissä toimintakohtauksissa toinen toistaan massiivisempia ja mukavan pöhköjä tuhonaiheuttajia. Hirviöiden tappamiseen tarkoitetut veikeät vekottimet ovat mahtipontisuudessaan koomisia.

Käsikirjoitus ei anna näyttelijöille mahdollisuutta esitellä taitojaan ja hahmot ovatkin ohuita kuin leffaa mainostavat pahviständit. Willem Dafoe näyttelee Kiinassa jo 25 vuotta asunutta hahmoaan autopilotilla, Damon taitaa olla ajatuksissaan edelleen Marsissa, vaikka onkin fyysisesti sodassa mukana ja Pascalin koominen sidekick ei naurata.

Edukseen erottuu vain Jing Tian komentaja Lin Maena. Juuri hän on se, joka saa Williamin kunnioittamaan vierasta kulttuuria ja taistelemaan hyvän puolesta, eikä vaan etsimään pikaista tyydytystä rahan ja rikkauksien muodossa. Kaksikko selvästi ihastuu toisiinsa, mutta onneksi The Great Wall unohtaa rakkaussuhteen melkeinpä kokonaan. Naishahmo on kerrankin jotain muuta kuin miehen kaipuun ja himon kohde. Lin Mae on oikea ihminen fantasiamaailmassa ja vähintään yhtä hyvä sotilas ja sankari kuin William.

The Great Wallin voi halutessaan tulkita metaforaksi vaikka mistä, varsinkin kun Taotie-hirviöt tuhoutuivat legendan mukaan oman ahneutensa takia. Leffa toimii silti parhaiten pelkkänä monsterimättönä, joka tarjoaa kauniita ja karmivia kuvia, räiskyvää värimaailmaa ja kunnon yliannostuksen aistiärsykkeitä.

The Great Wall on kaukana ohjaaja Yimoun parhaista elokuvista, mutta toimintaseikkailuna se on oikein viihdyttävä.

PlusMiinusNolla:

+Hömppäviihteeksi todella hienon näköinen
+ 3D toimii kerrankin
– Taotie-hirviöt olisivat voineet olla omaperäisemmän näköisiä
– Juoni ja hahmot ovat mitä ovat
0 Lavasteiden pieniin upeisiin yksityiskohtiin ei tajua eeppisen taistelun aikana kiinnittää tarpeeksi huomiota.
0 Hitto kun Suomessa ei ole IMAX-teatteria, jossa elokuva on tarkoitettu katsottavaksi.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat