Uusimmat

Twin Peaksin paluu 1/2: Mitä alkuperäisessä sarjassa oikein tapahtui?

08.05.2017 12:30 Tuukka Hämäläinen

Kulttisarja Twin Peaks palaa pian uusilla jaksoilla. Kaksiosaisen artikkelimme ensimmäisessä osassa katsomme menneisyyteen, kertaamme sarjan tapahtumia ja arvioimme sarjaa uusin silmin.

Twin Peaks (1990–1991) on tv-historiassa hyvin ainutlaatuinen tapaus. Kulttiohjaaja David Lynchin ja käsikirjoittaja Mark Frostin luoma sarja jatkui vain kaksi vuotta, mutta se jätti pysyvät jäljet tv-sarjoihin ja pop-kulttuuriin. Se yhdisti draamaa, saippuaoopperaa, komediaa ja surrealismia omalaatuisella tavalla, jota on hyvin harvoin nähty televisiossa. Se onnistui olemaan vuoroin huvittava, vuoroin karmiva.

Twin Peaks kuoli aikanaan pieniin katsojalukuihin, eikä Lynchin vuonna 1992 ohjaama muka-jatko-osa Twin Peaks – Tuli kulje kanssani onnistunut elvyttämään kiinnostusta sarjaa kohtaan. Kulttimaine on kuitenkin vahvistunut parin vuosikymmenen aikana, ja nyt sarja on palaamassa 18 jakson uuden voimin. Koska kyseessä on yksi historian rakastetuimmista ja arvostetuimmista tv-tuotannoista, ovat odotukset korkealla – ja niin ovat riskitkin.

Tässä Angelon Badalamentin säveltämä ikoninen alkumusiikki, jonka voi jättää soimaan vaikkapa lukemisen taustalle.

(Hauska nippelitieto: Koska Twin Peaksin alkumusiikki on poikkeuksellisen pitkä, tulee koko sarjan katsoessaan kuunneelleksi sitä yli 45 minuuttia eli kokonaisen jakson verran.)

Mitä Twin Peaksissa oikein tapahtui?

Monella meistä on sarjan katsomisesta vierähtänyt tovi aikaa, on syytä kerrata lyhyesti, mitä sarjassa oikeastaan tapahtui. Koska sarjaa tehtiin 30 jaksoa (joista kaksi on tuplapitkiä), sekä elokuva, ei tämä ole aivan helppo tehtävä, etenkin kun kyseessä on juuri Twin Peaks.

Vaikka sarjan päättymisestä on neljännesvuosisata aikaa, on spoilerivaroitus paikallaan. Jos et ole katsonut sarjaa, älä jatka lukemista.

Sarja alkaa, kun lukiolainen Laura Palmer (Sheryl Lee) löydetään murhattuna Twin Peaksin pikkukaupungissa Washingtonin osavaltiossa. Koska toinen murhayrityksen kohteeksi joutunut nuori harhailee osavaltion rajan yli, päätyy tutkimus FBI:n alaiseksi ja paikalle rientää omalaatuinen, yltiöpositiivinen agentti Dale Cooper (Kyle MacLachlan), joka on sarjan kiistaton sankari.

Cooper löytää johtolankoja paitsi rikospaikoilta, myös unistaan ja näyistään, jotka ovatkin sarjan mieleenpainuvinta antia. Tässä ikoninen unikohtaus sarjan kolmannen jakson lopusta.

Toisella tuotantokaudella paljastuu, että Laura Palmerin tappoi hänen isänsä Leland Palmer (Ray Wise) – tai ei oikeastaan, sillä hänet otti valtaansa jonkinlainen ”henki”, jonka nimi on tuttavallisesti Bob (Frank Silva). Sarjan edetessä selviää, että Bob tulee tuonpuoleisesta, henkimaailman paikasta nimeltä ”Musta kilta” (The Black Lodge), jonka Cooper on nähnyt unissaan.

Palmerin tapauksen selvittyä Cooper jää Twin Peaksiin, sillä hänen entinen aisaparinsa Windom Earle (Kenneth Welsh) on saapunut maisemiin ja aloittaa vaarallisen murhaleikin. Lopulta selviää, että Earle yrittää itse löytää tien Mustaan kiltaan saadakseen korkeampia voimia. Uhrikseen hän kidnappaa Cooperin uuden rakastetun Annien (Heather Graham), ja Cooper jahtaa heitä tuonpuoleiseen, jonne sijoittuu viimeisen jakson pitkä, surrealistinen kohtaus. Sarja päättyy cliffhangeriin, jossa paljastuu, että Bob päässyt ottamaan Cooperin valtaansa.

Twin Peaksissa on laaja hahmogalleria ja tolkuton määrä sivujuonia, joiden parissa voisi väittää kuluvan enemmän aikaa kuin päätarinan. Osa tarinoista ja hahmoista on kiinnostavia, osa vähemmän. On loistavia hahmoja, kuten paikallinen liikemies Ben Horne (Richard Beymer), pikkunilkki Bobby (Dana Ashbrook) ja sheriffi Harry S. Truman (Michael Ontkean), hauskoja hahmoja kuten apulaissheriffi Andy (Harry Goaz), kettuileva FBI-agentti Albert (Miguel Ferrer), kummallisia hörhöjä kuten ”The Log Lady” (Catherine E. Coulson), ja loputtomant tylsiä sivuhahmoja, kuten Lauran salainen rakastettu James (James Marshall) ja orkideoja kasvattava Harold (Lenny Von Dohlen).

Tuli kulje kanssani

TV-sarjan päättymistä seuraavana vuonna sai ensi-iltansa Twin Peaks – Tuli kulje kanssani, jonka ensi-illassa Cannesin elokuvajuhlilla kerrotaan kuuluneen niin buuasta kuin aplodejakin. Useimmille katsojille elokuva on kuitenkin ollut vähintäänkin pieni pettymys, mikä näkyy jo esimerkiksi Rotten Tomatoesin katsoja-arvioissa: sarjasta piti 94% katsojista, elokuvasta 78%. Metacriticissä tosin näkyy selkeä ero kriitikoiden ja käyttäjien välillä, sillä etenkin kriitikot näyttävät inhonneen elokuvaa, kun taas ”peruskatsojien” joukosta löytyy fanejakin.

Elokuvan keskeinen ongelma on, että se on prequel eli esiosa, joka sijoittuu ennen elokuvan tapahtumia. Ensimmäinen puoli tuntia kuluu Palmerin tapausta edeltäneen Teresa Banksin murhan parissa, mutta juoni tyssää lyhyeen. Loput elokuvasta seurataan Laura Palmeria ennen kuin hän tulee murhatuksi.

Vaikka elokuvalla on hetkensä, ei se tarjoa oikein mitään uutta, eikä toimi myöskään itsenäisenä teoksena. Miksi meidän oikeastaan pitäisi nähdä Lauran murhaa edeltävät tapahtumat? Sarjan cliffhanger-lopetuksen jälkeen valtaosa katsojista toivoi lisäksi jatkoa, eikä elokuva tarjoa kuin muutaman hämyisen vihjeen tulevasta.

Elokuvaa ei auta se, että Kyle MacLachlan ei ollut kiinnostunut sen tekemisestä, minkä vuoksi kaikkien rakastamalla Cooperilla on koko leffassa vain pari päälle liimattua kohtausta. Lynchin elokuvallisessa tuotannossa tämä pannukakku sijoittuu vain Dyynin (1984) yläpuolelle, eikä edes David Bowien cameo-rooli ei riitä pelastamaan lopputulosta.

Enemmän kuin Laura Palmerin murha

On tavallaan huvittavaa, että Twin Peaksista tulee useimmille mieleen Laura Palmerin murha. Tapaus nimittäin ratkeaa oikeastaan jo sarjan puolivälin tienoilla, 17. jaksossa. Tämän jälkeen Lauraan viitataan enää harvoin, eikä häntä nähdä kuin vasta viimeisen jakson lopussa, jossa Cooper kohtaa hänet Mustassa killassa.

Laura Palmerin murhatapaus on tavallaan Twin Peaksin ydin, tavallaan sen kompastuskivi. Ilmeisesti Lynch ja Frost tarkoittivat Palmerin tapauksen olevan vain taustatekijä, jonka varjolla päästään tarkastelemaan Twin Peaksin maailmaa ja eriskummallisia hahmoja. Se päätyi kuitenkin sarjan kantavaksi voimaksi, sillä mysteeri piti otteessaan, eikä todellista loppuratkaisua tavallaan voinut arvata ennen kuin tarpeeksi paljastettiin. Tv-kanava ABC ilmeisesti painosti tekijöitä paljastamaan Palmerin murhaajan jo ensimmäisen kauden lopussa, mutta tuottajat saivat venytettyä ratkaisua toisen kauden puolelle.

Twin Peaksin vetovoima oli niin suuri, että se oli vuoden 1990 katsotuimpia tv-sarjoja Yhdysvalloissa. Kun Lauran tapaus selvisi, romahtivat sarjan katsojaluvut ja ABC julisti sarjan lopetettavaksi. Fanien järjestämä kirjekampanja Citizens Opposed to the Offing of Peaks (COOP) auttoi kuitenkin sen verran, että toista tuotantokautta pidennettiin kuudella jaksolla.

Audrey Horne (Sherilyn Fenn) räjähtää pankkiholvin mukana sarjan viimeisessä jaksossa. Hahmon kohtalo on yhä mysteeri.

Loppuun yritettiin kirjoittaa mahdollisimman monta aukinaista loppua, jotta yleisön kiinnostus säilyisi, mutta lopputulos ei onnistunut nostamaan katsojalukuja. Asiaa ei auttanut se, että Persianlahden sodan vuoksi sarjan lähetysaika siirrettiin loppujakoissa epäedulliseen aikaan.

”Damn fine cup of coffee!”

Twin Peaksia on helppo hehkuttaa: Se on omaperäinen, siinä on uniikki tunnelma, ja huolimatta monien sarjojen ottamista vaikutteista, näyttää se vielä 26 vuoden jälkeenkin ainutlaatuiselta. Se on käsikirjoitusta, kuvausta ja musiikkia myöten vaikuttava teos.

Mutta edes Twin Peaksin mainio piirakka ei ole säilynyt täysin pilaantumatta nykypäivään. Kun sarjaa palaa katsomaan, huomaa helposti ongelmia. Esimerkiksi sen, että monet sivujuonista eivät johda mihinkään. Pahin esimerkki lienee toisen tuotantokauden tarina, jossa James joutuu lavastetuksi murhasta toisessa kaupungissa. Kyseessä on köyhä intohimodraama vaille tunnetta ja pahin esimerkki Twin Peaksin saippuaoopperamaisuudesta. Eikä sillä ole niin minkäänlaista seurausta tarinan tai hahmojen kannalta. Siis pahinta mahdollista filleriä.

James Hurleyn ja Evelyn Marshin suhde oli Twin Peaksin turhimpia sivujuonia.

Muitakin ongelmia löytyy. Sarjan naishahmot ovat lähes poikkeuksetta yksiulotteisempia kuin miehet, ja he pääsevät harvoin toimimaan itsenäisesti. Naisia kuvataan myös esineellistävästi, ja monet naishahmoista ovat jotenkin ”outoja”. Ei jotenkin yllätä, että sarjan kahdeksasta käsikirjoittajasta vain yksi on nainen ja hänen ansiokseen on merkitty vain kaksi jaksoa.

Lisäksi ei voi olla ärsyttämättä tapa, jolla sarjan käytännössä ainoa intiaanihahmo, apulaissheriffi ”Hawk” (Michael Horse) esitetään. Yrittäkääpä vain löytää kohtaus, jossa Hawk ei latele jotain arvoituksellisia elämänviisauksia tai muuten käyttäydy kuin pahin mahdollinen intiaanistereotyyppi. Toki tässä voi olla annos itsetietoista satiiria, mutta se ei aina oikein välity.

Twin Peaksin apulaissheriffi Tommy ”Hawk” Hill (Michael Horse)

Näiden yksityiskohtien lisäksi on rehellisyyden nimissä todettava, että Twin Peaks on välillä tuskastuttavan hidas ja haahuileva. Se on osa sarjan ainutlaatuista tunnelmaa, mutta ei sekään aina toimi. Twin Peaks on samaan aikaan mestariteos ja auttamattoman ongelmainen.

Uuden katsomisen jälkeen ei voi olla odottamatta jatkoa pelonsekaisin tuntein. Kuinka sarjan ainutlaatuinen resepti olisi mahdollista säilyttää, mutta samalla päivittää se uudelle vuosituhannelle?

Twin Peaksin perintö

Twin Peaksin kulttuurista vaikutusta ei voi kiistää. Kulttisarjan perintöä on kiittäminen sellaisista loistosarjoista kuin Salaiset kansiot (1993–) ja Jälkiä jättämättä (2011–2014) ja syyttäminen sellaisista uuvuttavista jahkailuista kuin Lost (2004–2010). Siitä on ammennettu vaikutteita myös television ulkopuolella, esimerkiksi nyt vaikkapa suomalaisen Remedy-studion videopelissä Alan Wake (2010), joka sijoittui samankaltaiseen pikkukaupunkiin.

Simpsoneiden hauskassa viittauksessa Homer tiivistää monien katsojien Twin Peaks -kokemuksen.

Artikkelin toisessa osassa käsitellään sarjan tulevaisuutta ja yritetään arvailla, mitä uusilta jaksoilta on odotettavissa. Se julkaistaan Muropaketissa maanantaina 15. toukokuuta. Twin Peaksin kolmas kausi alkaa HBO Nordic -palvelussa viikkoa myöhemmin eli 22. toukokuuta.

Twin Peaks
Kaikki jutut aiheesta

Tuukka Hämäläinen

"Olen kirjailija ja toimittaja, joka on avustanut Muropakettia vakituisesti vuodesta 2016 alkaen. Juttuja kirjoittelen pääasiassa pelipuolelle, mutta myös leffapuolella voi nimeni näkyä. Pidän eniten seikkailupeleistä, joissa voi edetä hiippailemalla, enkä koskaan lakkaa puhumasta Jurassic Parkista ja Metal Gear Solidista. Olen vannoutunut konsolipelaaja, jonka suosikkipelejä ovat esimerkiksi Outer Wilds, Death Stranding ja The Last of Us Part II."

Muropaketin uusimmat