27.02.2017, 08:54
2050
Arvostelut, Seikkailu- ja roolipelit, Moninpelit, Toimintapelit, PC, Ajankohtaista, Yhteisöt
Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles Conan Exiles

Arvostelu: Conan Exiles on keskeneräistä peniksen heiluttelua miekka kädessä

Conan ExilesTekijä: Funcom
Julkaisija: Funcom
Testattu: PC Windows 10, Intel i3-4130, 16 Gt muistia, Geforce 970 GTX
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 7 tai uudempi, neliydinprosessori, 6 Gt muistia, GeForce GTX 560 (1Gt) tai AMD vastaava
Pelaajia: 1, 2-70 (internetissä)
Muuta: Ladattava peli, keskeneräinen kehitteillä oleva early access -peli, hinta 29,99-60 euroa (Funcom, Steam)
Arvostelija: Henri Heikkinen

Pelialalla vaikuttaa aina muutama trendi kerrallaan, ja vuonna 2015 se oli keskeneräisenä julkaistu avoimen maailman hiekkalaatikkoselviytyminen craftauksella.  Kuinka käy, kun samaan hunajapurkkiin työntää käpälänsä myös norjalainen Funcom omalla Conan-morpillaan?

Parin viime vuoden aikana pelaajien kiusaksi on tuntunut tulevan joka tuutista keskeneräisiä early access -pelejä, joissa keräillään kiviä ja käpyjä askartelun raaka-aineiksi. Teemat ovat vaihdelleet antiikista avaruuteen, mutta pelityyppi tuntuu keräävän asiakkaita kuin hunaja nälkäisiä nallekarhuja.

Pesälle saapui jälkijunassa Funcom, joka on viimeiset kymmenen vuotta pyörittänyt hyborialaiseen fantasiaan perustuvaa Age of Conan -nettiroolipeliä.

Käpyjenkeräilygenren uusien ja vanhojen perinteiden mukaisesti myös Conan Exiles on julkaistu keskeneräisenä kehitysversiona eli early accessina. Ettei jää epäselvyyksiä, Conan Exiles ei ole World of Warcraftin kaltainen suuren linjojen massiivinen MMO-seikkailu, vaan omilla tai muiden servereillä pelattava, etäisesti Minecraftin ja läheisemmin ARKin tai Rustin DNA:ta kantava puuhastelupeli.

Conan Exiles

Metsästäjä-keräilijä

Conan Exiles alkaa ristiltä, johon epäonninen rikollinen on nostettu kuolemaan.

Roikkuvalle hahmolle valitaan rotu ja säädetään ulkonäköä erilaisilla liukusäätimillä. Alter egon luonnissa törmää heti pelin kohutuimpaan innovaatioon – pelaajahahmon rintavarustuksen täytettä ja meisselin pituutta pystyy säätämään. Aikansa naureskeltuaan pelaaja luonnollisesti ottaa hahmon, jolla on joko suurimmat tai pienimmät mahdolliset varusteet, ja odottelee vapautumistaan alkuintron verran.

Ensimmäiset minuutit menevät luonnollisesti hienon penisfysiikan ihmettelyyn. Hyppiessä heppi heiluu ja kyykkiessä voi tiirailla roikkuvia palleja. Sisäinen 12-vuotiaani piti tätä äärimmäisen hauskana ominaisuutena, joka yksinään nostaa Conanin kaikkien muiden craftailupelien yläpuolelle.

Muuta merkittävää eroa genreen pelissä ei sitten olekaan, mikä ei välttämättä ole huono asia.

Conan Exiles

Conan Exilen idea käy hyvin äkkiä selväksi.

Barbaarini juoksee munasillaan pitkin maita ja mantuja ja kerää ilmeisesti takapuoleensa kiviä, risuja, kasvikuituja ja herkullisia toukkia. Ennen pitkää hallussa on riittävästi kiviä ja keppejä, joista voi valikossa näppärästi tehdä kivikirveen. Vastaavasti kasvikuiduista saa sankari itselleen viimein housut ja paidan. Keräilystä, askartelusta ja oikeastaan kaikesta muustakin saa kokemusta, jolloin pelaajahahmo nousee tasoja ja voi avata uusia askartelumahdollisuuksia.

Rauhanomaista keräilyharrastusta haittaa suurin osa alueen faunasta, joka käyttäytyy äärimmäisen aggressiivisesti pelaajaa kohtaan. Aika lailla kaikkea ja kaikkia pääsee kuitenkin juoksemaan karkuun ennen kuin on riittävästi kerännyt ja jalostanut raaka-aineita omien miekkojen ja suojavarusteiden tekoon.

Conan Exiles

Taistelu on lähinnä napinhakkausta ja ympärillä parveilevia, huitovia vihollisia, mutta ajaa kuitenkin asiansa. Mieluiten sitä kuitenkin juoksee yleensä pakoon tai pyrkii jotenkin muuten jallittamaan viholliset. Alkuvaiheessa paras tapa piiloutua viholliselta on yleensä hypätä veteen ja sukeltaa, koska useimmat asukkaat tuntuvat karttavan kastumista. Verrattain pian saa kuitenkin rakennettua oman mökin, joka antaa suojaa vihaisilta eläimiltä ja alkuasukkailta.

Sankarin täytyy luonnollisesti myös syödä ja juoda, tai kuolema korjaa. Nesteytys hoituu järvestä tai mukana kannettavasta juomaleilistä. Ruoka pitää luonnollisesti kerätä tai metsästää ja valmistaa itse.

Raakaravinnosta barbaari saa ruokamyrkytyksen ja ilmeisesti ripuloi itsensä hengiltä. Sitä ei onneksi ole visualisoitu muuten kuin ruokamyrkytyksestä kertovalla ikonilla.

Conan Exiles

Conanointia yksin ja ringissä

Kun perusasiat ovat kunnossa, voi lähteä seikkailemaan oman elinpiirin ulkopuolelle, orjuuttaa alkuasukkaita tai vaikka uhrata jumalille.

Jos täyttää jumalten edellytykset, eli on uhrannut oman elämänsä risujen keräilyyn, voi loppupelissä manata trailerissa näkyviä titaania ja käärmettä tuhoamaan muiden peli-ilon – voit kuvitella miltä tuntuu, kun kymmenien tuntien rakentelun jälkeen kaveri laittaa paikat mäsäksi. Vaihtoehtoisesti voi myös ”palvoa” Crom-jumalaa, joka ei itse asiassa kaipaa mitään palvontaa, ei vaadi mitään eikä vastaavasti tee mitään.

Crom on minun valintani.

Pelin metsästäjä-keräilyn tarkoituksena on yksin tai yhdessä ennen pitkää keräillä suunnaton määrä tavaraa ja rakentaa omat linnat, kylät ja kaupungit. Yksin conanointi käy hyvin nopeasti tylsäksi, ellei oikeassa elämässään kaipaa päivätyön ohelle toista, hieman alkukantaisempaa työtä. Kun pelkän nuotion tekeminen vaatii monta kymmentä risua, voi vain kuvitella kuinka paljon saa oletusasetuksilla kyykkiä kiviä rakentaakseen kokonaisen kaupungin.

Conan Exiles

Conanointi on tietysti hauskempaa ringissä, eikä julkisista palvelimista ole pulaa. Tietysti aivan kuin missä tahansa muussakin nettipelissä, myös Conanissa on arpapeliä, millainen porukka serveriltä löytyy. Osa julkisista palvelimista sallii PVP:n, osa on kevyeen pelailuun ja osa hc-roolipelaajille. Onneksi oman palvelimen voi laittaa pystyyn parilla klikkauksella ja kutsua mukaan parhaat kaverit rakentelemaan tai tappelemaan keskenään.

Palvelimen asetuksista taas voi säätää kuinka nopeasti pelaajat saavat kokemusta ja keräävät risuja, jolloin pelaaminen muuttuu huomattavasti sujuvammaksi.

Kun keräily on säädetty vähemmän työlääksi, voi rauhassa keskittyä rakentamaan omaa linnaansa. Rakentaminen onkin Conanin parhaita puolia, ja käyttöliittymä hyvin toteutettu. Laitat pikavalintaan tekemäsi seinä-, katto-, tai lattiapalat ja napsuttelet niitä paikoilleen. Kursorista näkee haamukuvan palasta, jolloin näkee helposti mihin kohti ja miten päin se asettuu. Ennen kuin huomaakaan, on ristillä roikkuneesta vangista tullut linnanherra.

Voisin kuvitella pelin rakenteluaspektin paranevan vielä entisestään tulevien päivitysten myötä.

Conan Exiles

Päivityksistä puheen ollen…

Aivan kuin kaikki muutkin hiekkalaatikkoselviytymispelit, on myös Conan julkaistu keskeneräisenä. Juhlavasti tarkoituksena on kerätä asiakkailta palautetta ja parantaa peliä sen mukaan. Kaikki tietävät, että keskeneräisellä julkaisulla on tarkoitus kerätä asiakkailta lähinnä rahat pois. Se on ilmeisesti onnistunutkin yli odotusten, kun katsoo Steamin myyntitilastoja.

En päässyt itse kokemaan aivan ensimmäisiä versioita, mutta pientä tuli silti vastaan aina satunnaisista ruudunpäivitysongelmista sivuttain leijuviin eläimiin. Funcom on kuitenkin päivittänyt peliä ahkerasti, eikä se ole missään nimessä ainakaan enää kelvottoman buginen, ainoastaan välillä ärsyttävä. Kehittäjien ahkera päivitystahti lupaa pelille pitkää ikää, mikäli se jatkuu nykyisellään.

Visuaalisesti Conan näyttää hyvältä, mutta ei mitenkään tajunnanräjäyttävältä. Se erottuu kuitenkin edukseen omassa genressään, joka on kansoitettu kenkälaatikossa asuvien kolmen hengen indiefirmojen tekemillä suuruudenhulluilla teoksilla. Mielestäni grafiikka oli hieman vaihtelevan laatuista paikoin, mutta se voi johtua myös jostain bugeista.

Conan Exiles

Peliarvostelujen pahin klisee on sanoa, että pidät tästä pelistä, jos pidät genrestä. Conanin osalta on kuitenkin mahdotonta sanoa mitään muuta. Se tuntuu peliltä, joka syntyy, kun suunnittelukomitea käy läpi markkinoilla olevat kilpailijoiden teokset ja lainaa niistä mielestään parhaat ideat. Tämän jälkeen lisätään soppaan mausteeksi joku oma hieno innovaatio.

Conanin tapauksessa se on fysiikkamallinnettu penis.

Conan Exileen saa nyttemmin myös modeja Steam Workshopin kautta, mikä lisännee pelin ikää ja korjannee pahimpiä ärsyttävyyksiä hyvinkin pian. Arvosteluhetkellä erilaisia modeja oli satakunta aina virallisesta Conan-miekasta naisen ajeltuun alapäähän. Jos risujen keräily, nälkäkuolema ja kivimökkien rakentelu vastaa mielikuvaasi hauskasta tekemisestä, on Conan luultavasti yksi genrensä valioyksilö.

Jos etsit syvällisempää tai vähemmän työlästä pelikokemusta, kannattanee jättää koko genre välistä.

Arvostelu: Conan Exiles on keskeneräistä peniksen heiluttelua miekka kädessä
Ikäraja:16
Arvosana:
Genre:Seikkailu- ja roolipelit, Toimintapelit
Alustat:PC
Teksti: Henri Heikkinen
Tagit: fantasia, Conan, Funcom, Hiekkalaatikkopelit, rakentelupelit, Conan Exiles