14.12.2016, 08:53
1819
Galleria, Arvostelut, Moninpelit, Toimintapelit, Urheilupelit, PC, Ajankohtaista, PlayStation 4, Xbox One
Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep Steep

Arvostelu: Oodi vapaudelle – Steep on tämän hetken paras talviurheilupeli

SteepTekijä: Ubisoft Annecy
Julkaisija: Ubisoft
Testattu: PC Windows 10, Intel Core i5 3570K 3.4 GHz, 16 Gt muistia, NVidia GTX 970
Saatavilla: Mac OS X, PC, PlayStation 4, Xbox One
Laitevaatimukset: PC Windows 7 SP 1 tai uudempi, Intel Core i5 2400s 2,5 Ghz tai AMD FX-4100 2,5 Ghz prosessori, 6 gigatavua muistia, GeForce GTX560Ti tai AMD Radeon R7 260X näytönohjain
Pelaajia: 1, 2-5 (internetissä)
Arvostelija: Juho Anttila

steep_arv_03

Äärimmäinen riski, äärimmäinen vapaus. Kuolettavan jyrkkää rinnettä huimaa vauhtia alas syöksyvä lumilautailija leikittelee kohtalolla kanssa, nauraen ja pilkaten sitä. Tätä on olla elossa. Tämä on Steep.

Vapautta ei voi kahlita. Siksi vapaus vaatii avoimen maailman, leikkikentän täynnä mahdollisuuksia ja löydettävää. Eikä löytäminen ole yhtään niin hauskaa, jos sitä ei voi tehdä yhdessä sekä vanhojen että uusien ystävien kanssa.

Ubisoftin uutuus Steep on kieltämättä herkullinen peli. Pelaajalle annetaan leikkikentäkseen upea ja laaja luminen vuoristomaisema ja tehtäväkseen löytää ja valloittaa ne vaikeimmat reitit ja haastavimmat temppuradat.

Kaikki tämä paketoidaan sosiaaliseksi kokemukseksi, jonka voi jakaa yhtä aikaa neljän muun pelaajan kanssa.

Steep

Steepin konsepti tarjoaa melkoisen määrän mahdollisuuksia. Vapaa liikkuvuus, erilaista pelattavuutta ja sitä kautta erilaisia mahdollisuuksia tarjoavat välineet ja vino pino haasteita avaavat koettavaksi maailman, joka on ollut valtaosalle saavutettavissa tähän mennessä vain hurjapäiden kuvaamien videoiden kautta.

Pelit voivat tarjota elämyksiä, joita ei tosielämässä pääse kokemaan, ja juuri sitä Steep ainakin yrittää.

Kun otetaan huomioon erilaisten extreme-henkisten pelien tarjoileman aisti-ilotulituksen, ottaa Steep käsiteltyyn aiheeseen jopa tyylikkään hillityn lähestymiskulman. Audiovisuaalisten stroboövereiden sijaan tarjolla on aidosti komea lumimaisema täynnä tutkittavaa. Näyttävästi toteutettu pelimaailma onkin yksi Steepin suurimmista vahvuuksista, vaikka joku voikin tietenkin väittää lumivoittoista maisemaa yksitoikkoiseksi.

Steep

Haastetta toisen perään

Luminen pelikokemus on rakennettu lukuisista avoimen maailman peleistä tutun kaavan ympärille. Maailma on jaettu alueisiin, joihin on ripoteltu tukku haasteita. Osa löytyy kartalta käytännössä suoraan, osaa joutuu etsimään paikkoja tutkimalla ja kiikarien läpi tihrustamalla. Haasteet puolestaan vaihtelevat nopeuslaskun ja lentämisen sekä temppuilun kautta yksilöllisiin, vähän erikoisempiinkin tehtäviin.

Tämä on juuri se pelityyppi, minkä Ubisoft hallitsee välillä kyllästyttävänkin hyvin. Steep onkin kuin melkein mikä tahansa firman avoimen maailman peleistä, mutta tällä kertaa ilman tarinaa ja juonitehtäviä. Lähimmäs sellaisia päästään avainsijainneista löytyvissä erikoistehtävissä, mutta näitäkään ei olla sidottu minkäänlaiseen tarinaan tai laajempaan kokonaisuuteen. Toisaalta eipä sitä tarinaa joka pelissä kaivatakaan, jos tekeminen on muuten hauskaa.

Steep

Steepissä pelaajan käytettävissä on laskettelusukset, lumilauta, liitovarjo tai liitopuku. Jokainen työvälineistä käyttäytyy hieman eri tavalla ja mieleisensä varusteet voi valita aina tilanteen ja mielihalujensa mukaan. Haastetehtävät tosin on suunnattu pääosin aina jollekin tietylle lelulle.

Haasteet noudattavat lukuisista peleistä tuttua kaavaa, jossa tavoiteltavana on kolme eri onnistumisen tasoa. Pronssimitalisuorituksella saa jo merkinnän karttaan, mutta tosiurheilija hakee haasteessa kuin haasteessa kultamitalin arvoista suoritusta. Osassa tehtävistä tämä onnistuu helposti, mutta mukaan on sattunut myös vaikeampia tehtäviä, joita joutuu yrittämään yhä uudelleen ja uudelleen täydellisen suorituksen saavuttaakseen.

Steep

Yksinkertaista ja sujuvaa, tai sitten ei

Haasteista selviämistä helpottaa se, että Steepin kontrollit on pidetty suhteellisen yksinkertaisina.

Padilla pelattuna ohjaus toimii alusta saakka intuitiivisesti riippumatta siitä, onko alla sukset tai vaikkapa lentopuku. Viimeksi mainittu muuten tarjoaa pelin ehdottomasti vauhdikkaimmat kyydit. Ei voi kuin ihailla niitä tosielämän sekopäitä, jotka toteuttavat ihmiskunnan ikiaikaista haavetta lentämisestä tällä tavoin.

PC-pelaajan oletusvaihtoehdolla, hiirellä ja näppäimistöllä, Steepin pelaaminen ei olekaan enää ihan yhtä intuitiivista. Steep edustaa pelityyppiä, joka suorastaan huutaa tuekseen padiohjainta. PC:llä pelaavien kannattaakin harkita vakavasti konsoliohjaimen hankkimista.

 Steep

Ohjausmetodi toimii vallan hyvin silloin, kun tarkoitus on siirtyä paikasta toiseen tai kisata vaikkapa nopeudesta. Temppuiluhaasteissa yksinkertaisuus kääntyy kuitenkin yksitoikkoisuudeksi. Erilaisia temppuja taiotaan sopivasti tatteja tyrkkimällä, mutta hommasta puuttuu aimo annos tarkkuutta. Itselleni jäi ainakin liian usein epäselväksi se, miksi vaikkapa alastulo epäonnistui, kun edellisellä ja seuraavalla yrityksellä täsmälleen saman näköinen laskeutuminen sujui ongelmitta.

Epäilen myös, että talviurheilupainotteisten temppupelien veteraanit kyllästyvät Steepin tarjoamiin mahdollisuuksiin liiankin nopeasti.

 Tästä päästäänkin yhteen Steepin pahimmista kompastuskivistä. Kun tarjolla olevassa ohjausmetodissa ei riitä oikein syvyyttä ja haasteetkin toistavat pian itseään, puuroutuu tekeminen pian samaa toistavaksi rutiiniksi. Vapaudesta on vaikea nauttia, jos tuntuu että joka nurkan takana on tarjolla vain lisää sitä samaa.

 Steep

Pelastus verkosta

Steep nojaa vahvasti yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Peli yrittääkin aktiivisesti saattaa pelaajia yhteen.

Missä siis pelaaja ikinä liikkuukaan, siellä näkyy myös muita matkaajia. Haasteissa pääsee vertaamaan tekemistään muiden suorituksiin, mutta yhteisölliseksi kokemus muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun seikkailija ryhmäytyy muiden rinteessä temmeltävien pelaajien kanssa. Tämä onnistuu koska vain parilla napin painalluksella, minkä jälkeen peräti viisi pelaajaa voi jakaa keskenään niin haasteet kuin uudet löydötkin

Moninpeli tekee Steepistä eittämättä tuplasti mukavamman pelikokemuksen, mutta seuran löytäminen ei välttämättä ole aina kovin helppoa. Ainakin PC-versiossa tuntui testivaiheessa löytyvän lähinnä epäsosiaalisia erakoita, jotka vastasivat ryhmäytymiskutsuun silkalla radiohiljaisuudella.

Steep

Ehkä konsolipuolelta löytyy sosiaalisempaa peliseuraa – ja onhan mahdollista, että PC-pelaajatkin ovat lämmenneet alkuvaiheen jälkeen. Ehkä paras resepti tälläkin kertaa on pelin hankkiminen kaveriporukalla, jolloin seuraa ei tarvitse etsiä väkisin.

Omalta osaltani torsoksi jäänyt moninpeli tiivistää lopulta koko Steep-kokemukseni. Mainiosta peli-ideasta on leivottu kelvollinen, mutta tunnelmaltaan hieman kädenlämpöinen kokemus, joka viehättää hetken mutta kyllästyttää aivan liian nopeasti.

Tilanne saattaisi olla toinen, jos olisin suuri talviurheilulajien ystävä, mutta ilman omaa harrastuneisuutta teoksen puutteet paistavat läpi liian selvästi. Ammattitaitoisen tiimin omaperäinen peli-idea ei tällä kertaa valitettavasti jaksa pitää otteissaan niin tiukasti kuin mitä oiva konsepti edellyttäisi.

Silti on hyvä muistaa, että Steep on tällä hetkellä, puutteistaan huolimatta, parasta talviurheiluaiheista pelattavaa. Kertooko tämä sitten pelistä itsestään vai tarjonnan ohkaisuudesta, jääköön jokaisen itse arvioitavaksi.

Arvostelu: Oodi vapaudelle – Steep on tämän hetken paras talviurheilupeli
Ikäraja:12
Arvosana:
Genre:Toimintapelit, Urheilupelit
Alustat:PC, PlayStation 4, Xbox One
Teksti: Juho Anttila
Tagit: Ubisoft, Steep