Wiikon wanha: Syndicate – korporaatiodystopiaa ja huumehemmoja
Kun Amiga oli vielä voimissaan, meillä oli yksi pelitalo yli kaiken. Bullfrog. Firma, joka sai alkunsa ihan vahingossa. Firma, joka teki Populousin. Firma, jonka riveistä ponnisti Petteri Mulinex ja teki itsestään pelijumalan.
Mutta ei jumaluus tullut ihan vahingossa. Bullfrog teki aikoinaan uskomattomia pelejä. Kuten Syndicaten.
Syndicate oli yksi niistä teoksista, joka teki kyberpunkista ikuisen muoti-ilmiö pelaajien keskuudessa. Siinä oli kaikki se, mitä näimme myöhemmin vaikkapa Deus Ex -pelisarjassa. Toimintaa. Jättikorporaatioita. Salaisia operaatioita. Kyber-augmentoituja yli-ihmisagentteja. Ja tavallinen kansa on kuin karjaa, jota illuminaatit ja korporaatiot ohjailevat.
Ja sitten siellä olit myös sinä. Joka käytti viattomia siviilejä täysin huolettomasti omiin tarkoituksiinsa. Joutava ohikulkija, merkityksetön ja arvoton. Paitsi tykinruokana!
Syndicate edusti sitä mukavaa aikakautta, kun pelit näyttivät kivalta mutta pääpaino oli hyvässä pelattavuudessa. Eikä 3D ollut vielä jumala yli kaiken. Isometrisesti kuvatussa kybermaailmassa liikuttiin suurissa metropoleissa ohjaten neljää kyberagenttia, jotka suorittivat joko vaivihkaa tai aseet laulaen annettuja tehtäviä. Näitä saattoivat olla vaikkapa kilpailevien korporaatioiden edustajien salamurhat, tiedemiesten kidnappaaminen ja ”suostuttelu”, omien liittolaisten auttaminen ja yleensäkin oman syndikaatin edesauttaminen yhä suurempaan kukoistukseen ja voimantuntoon.
Siinä sivussa pelaajan täytyi myös huolehtia oman syndikaatin ase- ja teknologiatutkimuksesta, missä auttoi muun muassa hallinnoidulta alueelta saatavat verotulot.
Syndicate kuvasi dystooppista maailmaansa erinomaisesti ja tarjoili oivallista, reaaliaikaisesti kuvattua räiskintätoimintaa ja resurssienhallintaa. Omien joukkojen kehittäminen ja pelimaailman hallinnointi toivat kokonaispakettiin äimistyttävää lisämakua. Samalla peli viehätti armottomalla väkivallallaan, sillä pelaaja joutui tekemään julmiakin päätöksiä ja agentit olivat käveleviä huumeorganismeja, jotka tykkäsivät pumpata itseensä hyviä taistelumömmöjä. Luulenpa, että asioita ei voitaisi kuvata tänään ihan yhtä suorasukaisesti ja samalla poliittisella epäkorrektiudella. Paitsi jos ne olisivat osa teoksen markkinointia.
Pidemmän linjan pelaajat arvostavat yhä tänään Syndicatea, sen lisäreitä ja Syndicate Wars -jatko-osaa sekä yksinä parhaimmista kyberpunk- että ylipäätään parhaimmista peleistä koskaan. Jää nähtäväksi millainen Starbreezen EA:lle tekemän uuden Syndicaten toteutus on, mutta eletään toivossa. Kaukana ollaan silti alkuperäisestä. Toisaalla ruotsalainen Paradox Interactive työstää parhaillaan Cartel-nimistä omaa näkemystään Syndicatesta. Onkin hienoa nähdä kuinka tämän legendaarisen pelin perintö elää edelleen vahvana. Ehkäpä uusi pelaajasukupolvi pääsee seikkailemaan näillä samoilla, ahdistavilla, korporaatiodystopiakaduilla, jonne me vanhukset kadotimme toivomme ja elämänhalumme jo kauan sitten. Kiitos Persuadertronin.
Lisätietoja:
Syndicate
Suunnittelija: Sean Cooper
Tekijä: Bullfrog Productions
Julkaisija: EA
Alustat: Amiga, PC (1993). Myöhemmin myös mm. Amiga CD 32, Mac, MegaDrive, SNES, 3DO, Jaguar, Archimedes, NEC PC-9801
Jukka O. Kauppinen
Lisää aiheesta
Syndicate-ensitesti – We Belong!
Syndicaten päähenkilö on Miles Kilo, Eurocorp-syndikaatin uusin prototyyppiagentti. Maailmassa, jossa jokainen ihminen ja tekninen laite on syndikaattien hallitsemien mikrosirujen armoilla, Kilon päässä oleva Dart-6-mikrosiru on pelottavimpia aseita mitä ihmiskunta on kehittänyt, sillä kaikki sankarimme näköpiirissä oleva on kontrolloitavissa: viholliset voi pakottaa tekemään itsemurhia, ovet avautuvat ja tykkitornit kääntyvät vanhoja isäntiään vastaan.
Lupaava lähtökohta on ainakin ensimmäisen tehtävän perusteella myös hyödynnetty: Syndicaten maailman rujous, väkivaltaisuus ja suorasukainen kaunistelemattomuus jossa viattomat sivulliset ovat vain uusiutuvia resursseja, on lunastettu niin että moraalisempaa ihmistä varmasti hirvittää.
Lisää retroilua
Wiikon wanha -retropeliartikkelisarja
Retrokolikkopelien ääressä -artikkelisarja
Aarteita pelihistorian hämäristä -artikkelisarja
Lue myös
Domen pelitoimituksen vuoden pelit: osa 1
Domen pelitoimituksen vuoden pelit: osa 2
Kingdoms of Amalur: Reckoning -ensikosketus – miten fantasian all-stars-tiimi onnistuu?
Logitech G930 – hurmaavan langattomat pelikuulokkeet
Lukijoiden valinnat 2011: paras pelihahmo, latauspeli, suomipeli, moninpeli jne…
Toimituksen suosikkipelit 2011: Heikki
Tom Clancy’s Ghost Recon: Future Soldier -haastattelu – kummitukset kentällä
Xbox 360 Wireless Headset with Bluetooth – nätti headsetti
