Uusimmat

Halo Combat Evolved Anniversary (Xbox 360)

18.01.2012 17:11 Tero Lehtiniemi

Tekijä: Saber Interactive / 343 Industries
Julkaisija: Microsoft
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360
Pelaajia: 1, 2 (samalla konsolilla, internetissä)
Pelin kotisivu:http://www.xbox.com/halo
Arvostelija: Tero Lehtiniemi

Joku varmasti vielä muistaa ajan, jolloin vannoutuneiden PC-pelaajien  kitinä konsolipadien kykenemättömyydestä tarkkaan FPS-ohjaukseen oli vielä oikeasti uskottavaa. Tätä tilannetta muutti toden teolla vasta Bungien kymmenisen vuotta sitten ilmestynyt Halo Combat Evolved, joka sittemmin on poikinut konsoliperheelle todellisen hittisarjan.

Bungie ei enää työskentele Halo-pelien parissa, ja tämän uuden aikakauden merkiksi onkin syytä ottaa askel menneisyyteen. Halo Combat Evolved Anniversary on sarjan menneisyyden ja uuden alun juhlistamiseksi tehty uudelleenversiointi, josta vastaa pääosin 343 Industries -niminen poppoo. Combat Evolvedin merkitystä pelialalle ei tuskin voi kyseenalaistaa kukaan, mutta historia tuuppaa usein myös kultaamaan muistot.

Halo Combat Evolvedin ajattomimpia ja toimivimpia osa-alueita oli sen tarina. Se on epätoivoinen henkiinjäämistarina ihmiskunnasta, joka on häviämässä taistelun murhanhimoista Covenant-alienliittoumaa vastaan.

Kuta kuinkin Xboxin Marioksi tai Soniciksi aikoinaan luonnehdittu supersotilas Master Chief onnistuu kykyjensä ja osittain myös onnekkaiden sattumien vuoksi kääntämään taistelun suunnan. Master Chiefin panos tilanteeseen on kuitenkin ehkä hieman liioiteltu: yksittäisen supersotilaan lisäksi luonnollisesti muutos vaatii muun muassa mystistä muinaisen superrodun teknologiaa ja kaikkea galaksin elämää uhkaavan uuden vaaran.

Päällisin puolin 343 Industriesien esitys on remasteroinniksi varsin onnistunut. Grafiikka on pistetty HD-kuosiin ajatuksella, ja jo alkuperäisessä muodossaan vakuuttava ääniraita on uudelleennauhoitettu Skywalker Symphony -orkesterin voimin uuteen kuosiin. Mikäli kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä haluaa nautiskella Halosta sen alkuperäisessä audiovisuaalisessa loistossa, on tämäkin täysin mahdollista.

Itse varsinaiseen pelin ytimeen on koskettu varsin vähän. Kahden pelaajan samanaikainen moninpeli on bonus, joskin sarjan sittemmin tavaramerkiksi muodostunutta nelinpeliä ei ole. Kinect-ääniohjaus taas tuntuu parhaimmillaankin kuriositeetiltä, mutta toisaalta pelin vaikeustasoa eri tavoin kasvattavien kerättävien pääkallojen läsnäolo on tervetullutta.

Joukkomurhapolulta harhailua

Halo Combat Evolved Anniversary on omalta osaltaan myös paluu aikakauteen, jolloin räiskintäpelien yksinpelikampanjat eivät vielä olleet puhtaita kujanjuoksuja. Jo alun avaruusalusepisodi sisältää suoran, ilmeisen ja konfliktien täyttämän reitin ohella sivupolkuja, joiden kautta väijytyksien kimppuun voi hyökätä edullisemmasta suunnasta ja räjähtävän ympäristön avulla. Sama linja jatkuu ja sotimisessa on nykypeleistä valitettavan usein puuttuvaa vapauden tunnetta. Halo-sarjan pelit ovat keskimääräisesti kuitenkin suoriutuneet tässä varsin hyvin.

Lisäksi iloinen muistutus ovat myös covenantit itse. Heroic-vaikeustasolla, eli sillä millä Haloja pitäisikin pelata, nämä persoonallisen avaruusmöröt alkavat olla oikeasti pelottavia vastustajia. Kranaattien väistely ja muu on arkipäivää, ja erityisesti Elite-viholliset ovat todella pelottava ilmestys. Äkkikuolemat tulevat tutuiksi, mutta toisaalta samalla myös onnistumisen elämykset ovat omaa luokkaansa. Neljän pelaajan moninpelin poissaolo nimittäin tarkoittaa sitä, että heroic-tason taisteluita ei ole automaattisesti tasapainotettu useammalle pelaajalle, mikä oli ikävä tosiasia esimerkiksi sarjan viimeisimmässä uudessa osassa Reachissa.

Vaikka tiettyjen graafisten nyanssien ja pelisuunnittelullisten ratkaisujen vuoksi huomaakin kyseessä olevan kymmenvuotias peli, on Halo Combat Evolved Anniversary joka tapauksessa tervetullut julkaisu. Se on varsin katseenkestävä uudelleenversiointia olennaisesta osasta räiskintäpelien historiaa, ja olennaisilta osiltaan myös todella viihdyttävää scifi-räiskintää. Kenttäsuunnittelulliset alkeellisuudetkin kompensoituvat toiminnan vapauden ja vihollisten tekoälyn myötä, ja lopputulos on silti paljon, paljon vakuuttavampi kuin esimerkiksi paljon uudempi Halo 3 O.D.S.T.

 

 

 

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

 

Toinen mielipide

Pelasin ensimmäisen Halon aikanaan tietokoneella eivätkä muistikuvani olleet pelkästään positiivisia. Päällimmäisenä mieleen oli nimittäin jäänyt itseään toistava kenttäsuunnittelu, samojen maisemien loputon kierrättäminen. Enkä ollut muistikuvani kanssa suinkaan väärässä.

Halon kenttärakenne nojaa mitä suurimmissa määrin hyvin suunniteltuihin ja monipuolisiin rakenteisiin, joita toistetaan sitten aivan liian monta kertaa. Erityisesti pahamaineinen Library aiheutti tuskaista haukottelua myös uusintakierroksella ja tulivatpa Halon pinnan alaiset luolatkin aivan liian tutuiksi.

Uusintakierroksella huomio kiinnittyi kuitenkin myös pelin ansioihin. Kenttien avoimuuteen, vihollisten mainioon tekoälyyn, äärimmäisen sujuvaan pelattavuuteen ja siellä olemisen tunteeseen. Kymmenen vuotta vanha peli tuntui yhä hämmästyttävän tuoreelta.

Omalla tavallaan ensimmäinen Halo onkin koko sarjan paras osa. Myönnän toki, että jatko-osissa kehitystä on tapahtunut niin teknisissä ansioissa kuin myös tarinankerronnassakin. Sarjan ensimmäistä uudelleen pelatessa ei voi kuitenkaan välttyä nostalgiansävyiseltä tunteelta: tästä se kaikki alkoi. Jokainen jatko-osa rakentuu alkuperäisen luomalle perustalle eikä yksikään jatko-osista toimisi yksin ilman ensimmäistä Haloa.

Teknisesti erinomainen mutta samalla alkuperäiselle äärimmäisen uskollinen toteutus tukee näitä tunteita. Peli on saanut kasvojenkohotuksen, mutta sisältö on ennallaan, myös kaikkine puutteineen. Mainitusta Libarystä olisi voinut leikata puolet pois ilman, että kukaan olisi jäänyt kaipaamaan, mutta muuten tehty kehityspäätös on kunnioitettava.

Bungien seuraajaksi perustetulle 343 Industriesille uusioversio toimii ennen kaikkea harjoitustyönä ennen suurta haastetta: seuraavaa oikeaa Haloa. Suoritus ei ole hassumpi. Pelimoottori ei aivan pärjää Halo: Reachin vastaavalle, mutta jälki on silti kaunista ja sujuvaa. Tunnelmaa luovaa, uudelleen nauhoitettua soundtrackiä ei myöskään voi kyllin kehua.

En tiedä, johtuiko ilmiö suotuisasta kuun ja tähtien asennosta, mutta lopulta nautin Halon juhlaversion pelaamisesta paitsi enemmän kuin alkuperäisestä, myös enemmän kuin oikeastaan yhdestäkään jatko-osasta. Ehkä aika on yksinkertaisesti suotuisa laadukkaalle uusioversiolle. Ajattoman sujuva pelattavuus, eeppinen tarina ja laadukas kasvojenkohotus nostavat Halo: Combat Evolved Anniversaryn ainakin uudelleenversiointien ehdottomaan kärkipäähän.

Juho Anttila

 

Lisää aiheesta

Halo: Reach (Xbox 360)

Halo: Reach moninpeliarvostelu (Xbox 360)

Halo 3: ODST (Xbox 360)

Halo 3 (360)

Halo 2 (PC)

Halo (PC)

Lue myös

Arma X Anniversary Edition (PC)

Gears of War 3: RAAM’s Shadow DLC (Xbox 360)

Panzer Corps: Wehrmacht (PC)

Professor Layton: Spectre’s Call (DS)

Ultimate Marvel vs Capcom 3 (PS3, Xbox 360)

 

Muropaketin uusimmat