Uusimmat

PlayStation All-Stars Battle Royale (PS3)

05.02.2013 14:00 Eric Hartin

Tekijä: Superbot
Julkaisija: Sony
Testattu: PlayStation 3
Saatavilla: PlayStation 3
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla koneella ja internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.playstationallstarsbattleroyale.com
Arvostelija: Eric Hartin

Sonyn ongelma koko tämän konsolisukupolven ajan on ollut ilmeinen: lähes joka asiassa on tultu kilpailijoiden perässä. PlayStation All-Stars Battle Royalen inspiraatio on ollut ilmeinen: koska Nintendolla on oma maskottitappelupelinsä, meilläkin olisi kiva olla sellainen.

Vaikka päällisin puolin All-Stars Battle Royale ottaa selkeitä suuntauksia Nintendon vastaavasta sarjasta, on soppaan sekoitettu roppakaupalla omaa. Omia oivalluksia on sekä hyviä että huonoja; enkä ole oikein varma, kummalle puolelle jäädään.

Outo tunnelma alkaa jo hahmonvalintavalikosta, minkä tarjonta lähinnä kummastuttaa. Miksi Infamous-sarjan Coleja on kaksi ja vaikkapa Crash Bandicoot, Sonyn alkuaikojen päämaskotti, puuttuu? Sama koskee monia ensimmäisen PlayStationin ajan tähtiä, jotka auttoivat Sonya tekemään  konsolistaan megahitin.

Sen sijaan tarjolla on Bioshockin Big Daddyä, Killzonen Radecia, Heavenly Swordin Narikoa sekä monia muita hahmoja, jotka eivät alkuunkaan sovi Parappa The Rapperien, Ratchetien sekä Sly Cooperien joukkoon.

Kun päästään areenalle ja mätkimään, tunnistaa heti Super Smash Brosista lainatut elementit. Peli tuntuukin fysiikoiden ja yleisen menonsa puolesta alkuun juuri Super Smash Bros Brawlilta.  PlayStation All-Stars Battle Royale on kuitenkin monella tapaa monimutkaisempi peli – eikä välttämättä aina edukseen. Tarjolla on kolme hyökkäysnappia, torjunta, hyppy, superliike sekä monenlaisia eri yhdistelmiä.

Sen sijaan, että porukka mätkisi toisiaan henkihieveriin tai pois areenalta, on All-Stars Battle Royalen idea kasvattaa omaa supermittaria mätkimällä muita. Muita tapoja saada pisteitä ei ole: joko osut kaveriin superilla tai sitten et saa pisteitä ollenkaan. Supereita on kolme eri tasoa: ensimmäisellä tasolla superliike tappaa yleensä vain vieressä olevan vastustajan, kakkostasolla superliike muuttuu vähän jo erikoisemmaksi ja kolmannella superliike on monella koko ruutuun vaikuttava vaara.

Oma identiteetti hukassa

Alkuun omanlainen mekaniikka kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta todellisuudessa se poistaa taisteluista osan hektisyyttä. Varsinkin kun huomaa, ettei vastustaja mätkiminen vaikuta tilanteeseen mitenkään muuten kuin oman supermittarin kannalta. Näiden lisäksi superliikkeet ovat suhteellisen epätasapainossa. Jotkut saavat kovaa dunkkua aikaiseksi jo kakkostasolla, kun taas toisilla on lähinnä keskinkertaiset kolmostason superliikkeet.

Yksinpelaavalle pelattavaa ei oikein ole: tuttuun taistelupelityyliin jokaisella hahmolla on pienet välipätkät ja kasa satunnaisesti valittuja vastuksia. Kirjoitushetkellä nettipuoli hämmentää, miten peli painottaa surutta nelinpeliä. Jos haluaa pelata yhtä vastaan, joutuu erikseen luomaan pelin ja kutsumaan kaverin siihen.

Valitettavasti PlayStation All-Stars Battle Royalen suurin ongelma tuntuu olevan, ettei se oikein tiedä, mitä se haluaisi olla. Se ei ole tarpeeksi hullu Super Smash Brosin tyyliin, mutta toisaalta se ei oikein löydä yleisöään taistelupeliystävistäkään. Se kulkee molemman tyylin keskiväliä ja kärsii siitä.

 

Lue myös

Book of Unwritten Tales: Critter Chronicles (PC)

DmC (PC, PS3, Xbox 360)

Elder Scrolls V Skyrim: Dawnguard DLC (PC, Xbox 360)

Euro Truck Simulator 2 (PC)

Primordia (PC)

Rocksmith (PC, PS3, Xbox 360)

Transformers: Fall of Cybertron (PC, PS3, Xbox 360)

Trine 2: Director’s Cut (Wii U)

 

Muropaketin uusimmat