Uusimmat

Rhythm Thief & The Emperor’s Treasure (3DS)

16.06.2012 17:00 Eric Hartin

Tekijä: Sega / Xeen
Julkaisija: Sega
Testattu: 3DS
Saatavilla: 3DS
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.sega.com/rhythmthief/
Arvostelija: Eric Hartin

Muistatko viime vuoden? Silloin rytmipelit kokivat pahimman alennustilansa, kun Activision päätti luovuttaa Guitar Heron suhteen. Se oli merkki siitä, että kitarapelien ja samalla myös rytmipelien aika oli ohi. Oli aika keksiä jotain muuta.

Segan Rhythm Thief yrittää silti, sillä siinä missä keskimääräinen rytmipeli ei tarjoa kummoistakaan juonta, koittaa rytmivaras yhdistellä Laytonin pulmanratkontaa ja tarinointia tanssipeliin. Se toimii, tavallaan.

Pelin nimessä esiintyvän rytmivarkaan Phantom R:n tarina lähtee liikkeelle, kun pojan isä katoaa mystisesti jättäen peräänsä vain oudolla symbolilla varustetun kolikon. Kun vuosia myöhemmin symboli alkaa esiintymään muissa yhteyksissä, alkaa mysteerivyyhdin selvitys. Mitä kyseinen symboli meinaa? Mihin isä katosi? Ja mikä tärkeintä: miten kuolleista herännyt Napoleon liittyy tähän koko soppaan?

Kuten olettaa saattaa, peli ei ota itseään kovinkaan tosissaan. Huumori vaihtelee laidasta laitaan: osa on täysin satunnaista sekoilua ja koohkausta, toinen osa on viittauksia menneisiin rytmipeleihin kuten Segan aiempaan Space Channel 5:een.

Kehittäjät ovat pelanneet Professori Laytoninsa, sillä asetelma on erittäin tuttu. Ruudut ovat staattisia, mutta täynnä erilaisia salaisuuksia. Naputtelemalla kosketusnäyttöä löytää kolikoita ja erilaisia minipeleihin käytettäviä esineitä. Toisin kuin Layton, missä suurin osa peliajasta kuluu aivopähkinöissä, Rhythm Thiefissä pelataan erilaisia rytmipohjaisia minipelejä. Tällaisia minipelejä ovat esimerkiksi talon katoilla hyppiminen musiikin tahtiin tai vartijoiden läpsiminen funkin soidessa.

Suurin osa näistä toimii hyvin — ainakin silloin, kun ohjaus keskittyy nappeihin ja kosketusnäyttöön. Ongelmat alkavat silloin, kun laitetta pitäisi alkaa kallistelemaan. Puolet ajasta nimittäin tuntui, että peli ei vastannut kallisteluihin laisinkaan. Kun näin pitäisi tehdä jonkun ennaltamäärätyn rytmin tahtiin, alkoi pieni ärsytys nousemaan pintaan.

Musiikkipeliksi Rhythm Thiefin musiikit ovat yllättävän unohdettavia. Ne tavallaan sopivat pelin teemaan eikä mikään niistä ärsytä… mutta toisaalta luulisi juuri musiikkipeliksi suunnitellun pelin sisältävän jotain muutakin kuin yksinkertaisia melodioita, joiden tahtiin on tarkoitus jammata.

Rhythm Thiefin ongelmat ovat loppujen lopuksi pieniä ongelmia, mutta ne kasautuvat ja tekevät potentiaalisesta erilaisesta ja erinomaisesta pelistä vain hyvän. Perijapanilainen huumori ja toteutus paistavat selkeästi pelistä läpi, mutta mikäli sen ei anna haitata, on luvassa omaleimainen rytmi- ja seikkailupelin ristisiitos.

Lue myös

One Piece Unlimited Cruise SP (3DS)

Mario Tennis Open (3DS)

Dragons Dogma (PS3, Xbox 360)

Max Payne 3 (PC, PS3, Xbox 360)

Bloodforge (Xbox 360)

Ghost Recon: Future Soldier (PC, PS3, Xbox 360)

Diablo III (Mac, PC)

Torchlight II -ennakko (Mac, PC)

Muropaketin uusimmat