Uusimmat

Shift 2 Unleashed (PC, PS3, Xbox 360)

06.05.2011 13:45 Jason Ward

Tekijä: Slightly Mad Studios
Julkaisija: EA
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1, 2-12 (online)
Pelin kotisivu: http://www.needforspeed.com/shift2unleashed
Arvostelija: Jason Ward

Aikana, jolloin Forza Motorsport 2 oli kehittänyt pikantin puun maun ja Gran Turismo 5 oli vielä unta vain, EA teki mielenkiintoisen aluevaltauksen. Shift-lisänimellä ryyditetty Need For Speedin brändi otti talla pohjassa pesäeroa arcade-juuristaan ja rynnisti kohti vakavampien autopelien ystävien sydämiä.

Hämmästyttävän kaunis, äänekäs ja värikylläinen Need For Speed Shift lupasi audiovisuaalisen rock & roll -show’nsa vastapainoksi lyijyannoksen realismia.

Ikävä kyllä konepellin sisus ei vetänyt vertoja pintakiillon tasolle. Ensimmäinen Shift teki monta asiaa oikein, mutta kärsi ikävistä lastentaudeista. Pääasiallinen kritiikin kohde oli omituisen painoton ja liukasliikkeinen ajotuntuma, jonka kansainvälinen pelilehdistö sittemmin risti termillä ”buttery”, voinen. Ristiriitaisen vastaanoton saanut Shift oli kuitenkin sen verran huomattava virstanpylväs, että ensiosan tehtaillut Slightly Mad Studios sai mahdollisuuden kypsytellä sarjalle jatko-osan.

Köyhästä voi tuntua kalliilta

Shift 2:n yksinpeli on jaettu autoluokkien välisiin koitoksiin ja yksittäisiin erikoiskilpailuihin, joista nettoaa rahaa ja kokemuspisteitä. Uusia skaboja avautuu kokemustason noustessa, viimeisenä virstanpylväänä GT1-sarjan kruunu. Kiitettävän kokoinen ratavalikoima kiertää Shanghaista Nürburgringille ja taipaleilla posotetaan päivällä, yöllä ja iltaruskon aikaan. Kilpailusarjat vaihtelevat perinteisistä osakilpailuista muun muassa aika-ajoihin erikoisautoilla ja driftausturnauksiin. Jälkimmäisenä mainittu on tuttua henkimaailman huttua, eli olo on pitkälti kuin yrittäisi ohjastaa saippualla voideltua sarvikuonoa jäätiköllä.

Alussa pelaajalle lyödään pikkusumma käteen ja usutetaan autokauppaan valkkaamaan ensimmäinen teräsheppa. Uudenkarheista muinaisiin kattava valikoima keskittyy lähinnä eksoottisiin, muskeli- ja rata-autoihin. Konepellin alla piisaa säätövaraa ja käytännössä joka autosta voi nikkaroida täysverisen ratakilpurin, kunhan lompsassa riittää liiroja. Menopelien väliset erot ovat hitusen liiankin korostettuja, mutta ratkaisu alleviivaa tuntuvasti sitä, että tehokkain ja paras eivät ole toistensa synonyymeja. Itse potkin huomattavasti tehokkaampien autojen kierrosaikoja reilusti kulkusille vaatimattomammalla mutta tasapainoisemmalla Volkswagen Sciroccolla.

Varsin kattavan yksinpelikamppiksen lisäksi Shift 2:n moninpeliä on lihotettu entisestään. 12 pelaajaa asfaltilla on vähintäänkin riittävä määrä kaasujalkoja. Ihmispelaajien kanssa kisailussa kannattaa huomioida ratavalintojen merkitys, sillä huomattava osa pelin radoista on melko kapeita. Niipä Samuli Edelmannin kappaleen kuvastama karavaanarihenki elää ja voi hyvin Xbox Livessä.

Hitusen ylivalotetun oloinen ulkoasu ei säväytä ainakaan konsolilla suuremmin, mutta näppärät graafiset kikat ovat yhä osa Shiftin repertuaaria. Kunnon mälli maalaa näkymät mustavalkoiseksi ja kuskin silmien kautta pelatessa immersio on parhaimmillaan sykähdyttävä. Ärhäkkä äänimaailma tekee myös vaikutuksen, alleviivaten tehojaan murisevien nelipyöräpetojen uhkaavuutta entisestään. Huomattavin naarmu teknisen toteutuksen haarniskassa on ainakin Xbox 360 -version alttius kaatumatautiin autovalikoimaa plärätessä.

Vierivä kivi ei sammaloidu

Jos Unleashedin ajotuntumaa tulisi kuvailla yhdellä sanalla, se olisi ärhäkkä. Renkaita ei ole enää voideltu Oivariinilla, mutta konsensus padin ja ohjastajan välillä on jotakuinkin koko ajan sama: veitsen terällä mennään. Ajolinjojen tunnollista sisäistämistä peräänkuuluttava mekaniikka kiristää hermot viulunkieliksi ja puree pakarasta keskittymisen herpaantuessa, mutta tarjoaa samalla kauhalla riemukkaita onnistumisen säväreitä. Forzan ja Gran Turismon opeilla pääsee puolimatkaan, mutta loput kakkos-Shiftin saloista iskostuvat selkärankaan tuntuvasti kantapään kautta. Se ei ole yksioikoisen negatiivinen asia, koska ajotuntumassa on jotain realismin kanssa flirttaileville autopeleille harvinaista: persoonallisuutta.

Codemasters ratkoi persoonallisen ajotuntuman yhtälön itselleen sopivaksi Dirt-sarjalla ja Gridillä, samalla jakaen genren ystävien mielipiteet. Unleashed jalostaa ensimmäisen Shiftin tuntumaa samoin periaattein, kiristäen löysiä pois tinkimättä kiinnekohtien lujuudesta. Ohjattavuudessa on edellisosasta tuttu pikantti kesyttämättömyyden maku, sillä se kannustaa rohkeuteen mutta rankaisee virheistä. Toisinaan inertia puskee kaksinumeroisilla luvuilla köröttelevän menopelin surutta pientareelle ja hienoisen jakomielitautinen fysiikka heittäytyy paikoin mielivaltaisen psykoottiseksi, mutta tuntuman lainalaisuuksien kanssa oppii elämään. Takaraivon realismipeikko känisee, että ei se oikeasti noin mene, mutta siinähän motkottaa. Unleashedia on hauska pelata.

Ikävä kyllä ajotuntuman korostetut nyanssit kostautuvat padilla pelaavalle, sillä Unleashed suorastaan kirkuu rattiohjainta kaverikseen. Yliherkän ja yliraskaan välillä tasapainoilevan ajotuntuman kanssa on usein helisemässä, jos nelipyöräinen on ranteiden sijaan sormien käskyvallan alla. Ajoapuja on kuitenkin tarjolla paljon ja säätövaraa piisaa, joten tuntuman nikkarointi omille näpeille sopivaksi on lähinnä kokeilunhalusta kiinni. Varoituksen sana: ajolinja-avustuksen ystävien kannattaa suhtautua opinahjoon terveellä epäuskolla, sillä pelin ehdottelemat jarrutuslinjat ovat kaikin puolin peräreimarista.

Koukutuksen kolminaisuus

Edellisosasta tuttua kokemuspistejärjestelmää on hiottu ja ilahduttavana uudistuksena turha läski on tiristetty pois. Sikailusta ei nettoa expaa, vaan tie kohti tasokattoa kulkee ennen kaikkea tarkan ajamisen viitoittamana. Jokainen ohitus vailla peltikosketusta ja tyylipuhtaasti taitettu mutka kilauttaa kokemuspojoja laariin siinä missä palkintosijakin. Ikävä kyllä tekoäly oli autotallilla hinkkaamassa kromiosia kun pelisäännöt neuvoteltiin. Konepollat ajavat melko konservatiivisesti keskenään, mutta mulkuttavat pelaajaa roisisti aina kun mokomille tilaisuuden tarjoaa. Mutkissa tullaan peräluukusta sisään ja suorilla lyödään päistikkaa ajolinjalle varoittamatta. Tekoälyn tapa ajaa ei tunnu niinkään aggressiiviselta kuin huolimattomalta. Virtuaalisuharit ajavat ikään kuin pelaajasta huolimatta, mikä on ikävystyttävän yleinen trendi genren edustajissa.

Toinen menestyksen mittari on riihikuiva, jota ralliraittien karjulle syydetään ovista ja ikkunoista. Shift ei pahemmin rahan arvoa tunnusta, sillä jo muutaman tunnin pelaamisen jälkeen hansikaslokerossa on niin paljon pätäkkää, että DB9:n ralliversiokin on parin klikkauksen päässä ja rahaa jää vielä munkkikaffeihin. Harvemmin edes tarvitsee eksyä autokauppaan pällistelemään pelin komeaa valikoimaa, sillä etevä kuski saa valmistajilta lahjaksi läjäpäin kuumaa rautaa. EA:lle tyypilliseen kapitalistipossutyyliin autokaupassa voi maksaa sekä pelissä netotulla leikkirahalla että Live/PSN-pojoilla.

Viimeinen ja kenties tärkein sakara palkitsevuuden kolmiossa on armoton kilpailuvietin kutkuttelu. EA:n autopeleihinsä lanseeraama Autolog-tilastokanta on pirullisen nerouden tuotos. Harvoin jään hinkkaamaan kymmenyksiä kierrosajoistani yhdessäkään autopelissä, mutta Autologin tapa lietsoa kilpailuhenkeä on samalla helposti sivuutettava ja äärimmäisen tehokas motivoinnin välikappale. Kun edellisen kilpailun jälkeen saa välittömästi tietää jääneensä pari hikistä sadasosaa Xbox Live -toverin loppuajasta, arvatkaapa kuinka paljon houkuttaa uusia koitos ja jyrsiä ne pari sekunnin murusta omista luvuista. Meinaan notta aika pirusti.

Shift 2 tasapainoilee omapäisen kehitysfilosofian sudenkuoppien äärellä, mutta tuomitsen lopputuloksen uhkarohkeuden ansioksi. Mikäli Slightly Mad Studios saa mahdollisuuden sorvata vielä kolmannen jakeen eepokseensa, uskoisin viimeistään kolmannen Shiftin lunastavan pelisarjalle oman selkeästi yksilöllisen paikkansa autopelien tyyli- ja toteutuspuntarissa. Vihaa, rakasta tai ole välittämättä – Need For Speed Shift 2 Unleashed on tyhjentävä työnäyte tekijöidensä omaehtoisuudesta.

 

Toinen mielipide

Ensimmäinen Shift oli outolintu. Kummajainen, joka kurotti kohti realismia oman, extremehenkisen roisin näkökulmansa kautta. Moni oudoksui, minä tykkäsin jopa suosituspeukalon edestä. Jatko-osaa onkin odotettu.

Shift 2 on siinä mielessä onnistunut jatko-osa, että se parantaa edellisestä melkein jokaisella osa-alueella. Ajomalli on tukevampi ilman, että identiteettiä oltaisiin hukattu. Kypäräkamera on yhä mainio ja samalla paras tapa kokea kilvan ajamisen huuma. Kokemuspistejärjestelmä on entistä tiukempi eikä Autologia voi kyllin kehua. Yksinkertaista, mutta nerokasta, ainakin, jos kaverilistalta löytyy muitakin kuskeja.

Pelikenttä on kuitenkin muuttunut. Forza Motorsport 3 löi pöytään haasteen, johon edes vuosia hinkattu Gran Turismo 5 ei pystynyt vastaamaan. Kolossien rinnalla Shift 2 saa väistämättä vaihtoehtotuotteen roolin. Se lunastaa paikkansa omaperäisyydellään ja tunnelmallaan, mutta ei silti aivan pärjää vertailussa paremmilleen.

Parhaista kikoista on myös kadonnut uutuudenviehätys. Kypäräkamerasta ei enää irtoa aivan ensitreffien kaltaisia säväreitä. Aivan uusia temppuja ei esitellä tarpeeksi. Mainion autopelin ovat silti Slightly Mad -studiolla leiponeet. Jatkoa on toivottavasti luvassa, sillä vaikka konsoleilla käytävän rata-autoilun kuningas ratkotaan Forzan ja Gran Turismon välillä, vaanii haastaja jo yllättävän lähellä kärkikaksikon takana.

Juho Anttila

 

Lisää aiheesta

Need For Speed: Shift (PC, PS3, Xbox 360)

Maineikas Need For Speed -sarja on viime vuosina rypenyt jonkinlaisessa syöksykierteessä. Nostetta on haettu jos jonkinlaisin keinoin, mutta yritykset ovat jääneet kerta kerralta kehnommiksi.

Sarjan uusin osa, Shift, heittää hyvästit avoimelle pelimaailmalle ja näytellyille juonikuvioille. Tilalle tarjotaan aiempaa rutkasti realistisempaa ratakaahailua vakavampien autopelien malliin. Lopputulos yllättää.

Lue myös

Death Rally (iPad, iPhone)

Dishwasher: Vampire Smile (Xbox 360)

Dreamcast Collection (Xbox 360)

Motorstorm: Apocalypse (PS3)

Need For Speed: Hot Pursuit (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

Pokemon White (DS)

Test Drive Unlimited 2 (PC, PS3, Xbox 360)