Worms 3 (iOS)
Tekijä: Team 17
Julkaisija: Team 17
Testattu: iPad 4 Gen, iPhone 3GS, iPod Touch 4 Gen
Saatavilla: iOS
Laitevaatimukset: iOS
Pelaajia: 1, 2-4 (samalla koneella ja internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.team17.com
Arvostelija: Antti Mutta
Worms teki totiselle indiepeli-idealle 20 vuotta sitten saman kuin vihaiset linnut myöhemmin. Huumori, hilpeä ilme ja hauska pelimekaniikka upposi yleisöön isoja hittipelejä osuvammin. Menestys jatkuu myös mobiiliaikakaudella ja syynissä on jo kolmas kourallinen militantteja iOS-matoja.
Muistakin mainioista peleistään huolimatta brittiläisen Team 17:n vanhaa kunnon PC-indie Scorched Earthiä lainaava Worms on pitänyt studion parhaiten leivän syrjässä. Eikä ihme, sillä kevyesti taktikointia ja vahvasti huumoria yhdistävä simppeli vuoropohjainen toimintastrategia on ajatonta sukupolvelta toiselle periytyvää viihdettä.
Kerrataanpa kuitenkin perusteet, vaikka touhu lienee tuttua. Wormsissa neljästä matosotilaasta koostuvat tiimit kamppailevat satunnaisesti muodostettavilla muhkuraisilla, miinoilla ja napalmilla kuorrutetuilla taistelukentillä. Matoja liikutetaan yksi kerrallaan, mutta erilaisten sääntöjen puitteissa: aikaa on tietyn verran, aseita voi käyttää kerran vuorossa, tippuminen liian korkealta päättää vuoron ja niin edelleen.
Wormsin haaste ja koukku on apuvälineissä, aseissa ja etenkin ampumisessa. Pelaajan on valittava kymmenistä aseista sopivin ja tykittäessään huomioitava suunta, voima ja toisinaan tuuli. Fysiikan lait on kuitenkin valjastettu viihteelle. Nykyisten supersuosittujen fysiikkapelien tapaan Wormsissa parasta on edelleen opettelu, onnistuminen ja näiden vaiheiden väliin mahtuvat riemastuttavat mokat. Varsinkin, kun virheestä vastaa kaveri.
Moninpeli on aina ollut Wormsin varsinainen täky ja vahvuus. Sama pätee Worms 3:een, jonka yksinpeli tuntuu kovin kylmältä ja karulta, vaikka tarjolla on useista kentistä koostuva kampanja, lyhyempiä pelitiloja ja tähtien keruuhaasteita kompletisteille. Ei auta edes, että vanhojen Wormsien tapaan tarjolla on stereotyyppisiä äänivaihtoehtoja matosotilaiden höpistäväksi. Kaivattaisiin kunnon tuuletusta, vaikkapa tarinatilaa ja vaihtelevia haasteita eteen heittävää kampanjaa.
Worms 3:n moninpelissä mennään vanhoilla vahvuuksilla ja oikealla tyylillä. Verkossa voi pelata vuorotellen, asynkronisesti, ja siirtää matoaan, kun itselle sopii. Kaverin siirto näkyy ennen omaa. Satunnaista peliseuraa löytyy kiitettävästi ystävyysotteluihin tai rankattuihin matseihin. Pidempään jatkuvissa sessioissa tosin tutut jatkavat todennäköisemmin loppuun asti. Sama vanha ongelma kuin muuallakin verkkopeleissä, siis.
Paras moninpelitila ei ole kuitenkaan verkossa toimiva, vaan sen sijaan vanhanaikainen paikallinen vaihtoehto. Pelilaitetta yksinkertaisesti kierrätetään kädestä käteen. Ja näin voi kuulla suoraan kaverilta kuinka kivuliaasti singon paukku oikein osuikaan tai todistettua ilmeestä, millaista oli vahingossa tiputtaa kranaatti oman madon jalkoihin. Verkkopeliin saisi saman välittömän tunnelman, jos viestintään olisi edes jokin mahdollisuus.
Kaikki mainittu kuulostaa varmasti kovin tutulta Worms-veteraanille, vaikka alustana ovat jo kolmannen kerran iOS-mobiililaitteet. Peli itsessään onkin yksinkertaisesti muuttunut liian vähän. Reunoille ja ytimeen on kyllä yritetty tuutata sitä sun tätä modernia. Isoimpana muutoksena mainostetaan sääntöihin vaikuttavia pelikortteja, joita voi käyttää vuoron alussa ja lopussa. Kortit tuntuvat kikkailulta, eivätkä ne syvennä pelikokemusta.
Onneksi kortit todella ovat turhia, sillä niitä hankitaan kolikoilla, joita taas saa joko pelaamalla hyvin tai vaihtoehtoisesti maksamalla oikeata rahaa. Ja kun Worms 3 maksaa jo tujut 4,49 euroa myös iPhonella, niin melkein mieli pahoittuu. Vaan kuka onkaan aasi – se joka pyytää vai se joka maksaa? Ehkä ainakin se, joka ostaa kampanjassa etenemistä auttavan kultaisen aasin.
Worms sarjana ei ehkä ole eläköitymässä, mutta sen tekijöillä on vaikeuksia menestystuotteensa sopeuttamisessa nykypäivään. Worms 3:n uudet ideat kielivät pakonomaisista keinoista uusiutua. Niinpä pelin sisäisissä ostoksissa ei ole päätä eikä häntää, ja sosiaalisiin verkkoihin integrointi on päälle liimattua.
Onneksi Team 17 ei ole tunaroinut teknisessä toteutuksessa. Pelattavuus kosketusnäytöllä on kohdallaan, vaikka ohjailuun toivoisikin kahden nykyvaihtoehdon yhdistelmää. Paras iOS-alusta on ehdottomasti iPad, sillä taktikointi tantereella vaatii tilaa ja pienemmillä laitteilla tarkka tähtääminen on työlästä, jopa turhauttavaa.
Worms 3 on ensimmäistä kertaa sarjaan törmäävälle mobiilipelaajalle oikea valinta. Vaikka se tarjoaakin vähän uutta liian kalliilla, on se vanha kunnon Worms hyvällä tavalla. Se kirvoittaa edelleen kiroilemaan kaverin ilmahyökkäyksiä ja innostumaan, kun vaikea kranaatinheittoyritys onnistuu ja vastapuolen mato lentää kaaressa jonkkaan.
Lisää aiheesta
Worms 4: Mayhem (PS2, Xbox, pc)
Worms: Open Warfare 2 (DS, PSP)
Worms: The Revolution Collection (Xbox 360)
Lue myös
Command Ops: Highway to the Reich (PC)
Rayman Legends (PC, PS3, PSV, Wii U, Xbox 360)
Superfrog HD (Mac, PC, PS3, PSV)
