Arvostelu: Brooklyn on rakkausdraama, joka Dome.fi:n lukijankin kannattaa katsoa
Ensi-ilta: 26.2.2016
Alkuperäisnimi: Brooklyn
Ohjaus: John Crowley
Käsikirjoitus: Nick Hornby, perustuen Colm Tóibínin romaaniin Brooklyn
Pääosissa: Saoirse Ronan, Emory Cohen, Domhnall Gleeson, Jim Broadbent & Julie Walters
Pituus: 112 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea:
Arvostelija: Aki Lehti
Brooklyn onnistuu todella vaikeassa tyylilajissa. Rakkausdraama on oivallisten näyttelijöiden ja kirjailija Nick Hornbyn käsikirjoituksen ansiosta kaikkea muuta kuin perinteinen paketti kliseitä.
Dome.fi:n tyypillinen lukija ei välttämättä ole Brooklyn-elokuvan kohderyhmää. Jos sana rakkausdraama saa kavahtamaan, niin suosittelemme tällä kertaa heittämään ennakkoluulot romukoppaan. Pieni, lämmin, aito ja suuria tunteita sisältävä Brooklyn on kolmen Oscarin ehdokkuutensa ansainnut. Genrensä kliseet taitavasti väistävä elokuva on herkkua kenelle tahansa intohimoisesti elokuvaan suhtautuvalle.
Brooklyn kertoo irlantilaisen maahanmuuttajan Eilis Laceyn (Saoirse Ronan) koskettavan tarinan. Kotimaa ei tarjoa töitä 1950-luvulla nuorelle naiselle, joka tuntee olevansa vain painolastina leskiäidilleen ja vanhemmalle sisarelleen. Irlanti vaihtuu lukemattomien eri kansallisuuksien sulatusuuniiin, New Yorkin Brooklyniin, jossa koti-ikävä yrittää aluksi musertaa ujon Eilisin. Uudesta ympäristöstä tulee kuitenkin koti hänen rakastuessaan italian-amerikkalaiseen Tonyyn (Emory Cohen). Tragedia kuitenkin pakottaa naisen palaamaan Irlantiin, jossa kaikki onkin aiempaa paremmin.
Brooklyn vaikuttaa taatusti kuvailun perusteella perinteiseltä nyyhkydraamalta, joka on nähty aiemmin jo aivan liian monta kertaa. Sellainen se voisikin olla, mutta taitavien näyttelijöiden ja tekijöiden ansiosta kyseessä on yksi alkuvuoden parhaista elokuvista.
Tarinan kantava voima on sen pääosanesittäjä Saoirse Ronan. Hänen pidättyväinen suorituksensa Eilisinä on se, joka koukuttaa katsojan. Pinnan alla kiehuu ja liikkuu, mutta Ronan pitää suurimman osan suurista tunteista sisällään ja saa yleisön kiinnostumaan Eilisistä. Mitä tämä oikein ajattelee, mihin hän päätyy ja mitkä olisivat parhaat valinnat vaihtoehdoista?
Ronan oli Oscar-ehdokkaana jo 13-vuotiaana sivuosaroolistaan Atonement-elokuvassa, mutta nyt hän on pääosassa vielä parempi. Vasta 21-vuotias nainen on syntynyt New Yorkin Bronxissa, mutta elänyt suurimman osan elämästään Irlannissa. Juuriltaan hän on siis täydellinen valinta rooliin. Eillisin hahmo on todella vaativa ja huonomman näyttelijän esittämänä koko elokuva leviäisi käsiin.
Irlantiin palatessaan Eilisiä alkaa liehitellä Jim Farrell (Domhnall Gleeson), joka on aluksi ärsyttävä snobi. Mies paljastuu kuitenkin herrasmieheksi, ja vaikka katsojan sympatiat ovatkin Brooklynissa odottavan Tonyn puolella, niin toisen miehen Eilisille tarjoamat mahdollisuudet tuntuvat houkuttelevilta.
Brooklyn perustuu saman nimiseen Colm Tóibínin palkittuun romaaniin, jonka pohjalta kirjailija Nick Hornby on muokannut käsikirjoituksen. Hornby on viime vuosina kunnostautunut muiden kirjailijoiden tekstien parissa. Hän työsti hienon käsikirjoituksen Lynn Barberin kirjan pohjalta An Education -elokuvaan vuonna 2009 ja myös Wild – Villi vaellus vuodelta 2014 oli ihan passeli tekele. Hornbyn omista kirjoista viimeisin oikeasti hyvä romaani taitaa olla vuoden 2001 Hyvät ihmiset.
Brooklynissa on jotain samaa kuin viime vuosien parhaassa animaatiossa Inside Outissa, joka myös käsitteli surun kanssa elämään oppimista. Brooklyn näyttää, että vaikka elämä tarjoaa rakkautta, hyvyyttä, tyytyväisyyttä ja kauneutta, niin ainoa tapa elää tasapainoista elämää, on hyväksyä myös surun olevan jossain muodossa aina läsnä.
Brooklyn on häpeämättömän romanttinen elokuva, jossa on jotain mukavan vanhanaikaista. Tämän vuoden parhaan leffan Oscarista kisaavat Carol, Room ja Brooklyn muistuttavat kaikki, miksi elokuva on parhaimmillaan taidemuotona niin kokonaisvaltainen kokemus. Kyyneleiden vuodattaminen liikkuvien kuvien takia voi olla uskomattoman puhdistava kokemus.
Missä sydän, siellä koti, vaiko toisinpäin? Brooklyn on hieno rakkaustarina, mutta paljon muutakin.
PlusMiinusNolla:
+ Koko näyttelijäkaarti Jim Broadbentin esittämästä papista Tonyn pikkuveljeä näyttelevään James DiGiacomoon, joka ensitöikseen kertoo, etteivät italialaiset pidä irlantilaisista.
– Eilisin muutos hissukasta itsevarmaksi nuoreksi naiseksi tapahtuu vähän turhan nopeasti
0 Hetkittäin tuntuu kuin katsoisi BBC:n lauantai-iltapäivän koko perheen draamaa. Hyvä vai huono asia? Päättäkää itse.
