Uusimmat

Arvostelu: Doria etsimässä on kelpo jatko-osa Nemo etsimässä -hitille

24.08.2016 11:51 Martta Kaukonen

Doria etsimässäEnsi-ilta: 26.8.2016
Alkuperäisnimi: Finding Dory
Ohjaus: Andrew Stanton & Angus MacLane
Käsikirjoitus: Andrew Stanton, Angus MacLane, Victoria Strouse & Bob Peterson
Pääosissa: Ellen DeGeneres, Albert Brooks, Diane Keaton… / Ona Kamu, Tom Pöysti, Pertti Sveholm…
Pituus: 97 minuuttia
Ikäraja: K7
Idea: Palettivälskärikala Dori etsii vanhempiaan kuin Nemo konsanaan.
Arvostelija: Martta Kaukonen

3/5

 

Sympaattinen Nemoa etsimässä ansaitsikin saada jatko-osan. Doria etsimässä varioi samaa tarinaa.

Pixarin tuottama ja Disneyn levittämä animaatio Nemoa etsimässä (Finding Nemo) räjäytti pankin vuonna 2003. Jatko-osaa saatiin odottaa yli kymmenen vuotta. Rahastusyrityksestä ei siis voi sinänsä puhua, koska menestyksellä ei lähdetty ratsastamaan saman tien. Toki jatke Doria etsimässä inspiroi katsojia kaivamaan ykkösosankin naftaliinista.

Ykkösen pienimmillä katsojilla ei sentään ole vielä sen ikäisiä lapsia, että he voisivat nostalgisoida lapsuuttaan jälkikasvunsa kanssa elokuvateattereissa, mutta vähän varttuneemmilla voi hyvin jo ollakin.

Nemoa etsimässä -leffassa vuokkokala Merlin ja hänen muistivaikeuksista kärsivä ystävänsä palettivälskärikala Dori yrittivät löytää Merlinin kadonneen pojan Nemon. Tällä kertaa Dori päättää etsiä omat vanhempansa. Edessä on vauhdikas seikkailu, joka pitää varttuneemmankin katsojan mielenkiinnon yllä. Aikuisia hemmotellaan myös vitseillä, jotka eivät ehkä aukea lapsille: Paula Vesala pääsee naurattamaan merieläinpuiston kuuluttajana. Dorin vanhemmat on nimetty suomeksi presidenttiparin mukaan Jenniksi ja Sauliksi.

Elokuvan animaatiojälki viehättää. Valtameren korallit, simpukat ja kalat hehkuvat hohtavissa väreissä. Mukana on aivan mainioita hahmoja, kuten kameleontin lailla ympäristöönsä sulautuva Hank-mustekala, joka ansaitsisi oman elokuvansa.

Lapsille tarjoillaan myös pieniä tietoiskuja animaatiossa esiintyvistä eläimistä. Sanomana on tietysti eläinten- ja ympäristönsuojelu. Päähenkilöt eivät sentään sotkeennu Tyynenmeren jätepyörteeseen, mutta Dori kyllä takertuu johonkin ehkäpä pyörteestä irronneeseen tölkkipakkauksen muovirinkulaan ja merenpohja on täynnä romua.

Katsojan kyynelkanavia manipuloidaan kohtauksessa, jossa eläintensuojeluun erikoistuneen merieläinpuiston asukit vapautetaan Louis Armstrongin What A Wonderful World -klassikon tahtiin. Saa nähdä, hillitseekö tämä pateettinen kohtaus katsojien hinkua hankkia oma palettivälskäri kotiakvaarioon. Ykkösosan nähneethän innostuivat hamstraamaan lasivankilat täyteen merestä salakalastettuja vuokkoja niin, että kalarotu oli hätää kärsimässä.

PlusMiinusNolla

+  3D-efektejä on hyödynnetty kiitettävästi
–  Tarinaa ei voi kehua omaperäiseksi
+ Muistiongelmista kärsivä päähenkilö opettaa lapsille suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan

Tatu Junni

Olen toiminut Otavamedian eri sivustojen tuottajana ja toimittajana vuodesta 2007 lähtien. Ensin Plaza.fi:n elokuva- ja musiikkiosio Kaistalla, myöhemmin eDomessa ja Domessa, ja nykyään sitten Muropaketissa. Osallistun juttujen kirjoittamiseen aktiivisesti etenkin elokuvaosiossamme, joka on käsittelemistämme aiheista minulle läheisin.

Muropaketin uusimmat