Arn – Temppeliritari (***)

22.02.2008 08:14 Hanna Näsänen

arnAurinko paahtaa aavikkoa. Yhtäkkiä kavioiden kopse täyttää tajunnan. Täyteen sotisopaan pukeutunut temppeliritari pelastaa kolme arabikauppiasta aavikkorosvojen käsistä. Arn – Temppeliritarin tapahtumat alkavat Pyhällä maalla, mutta tarina alkaa kaukana pohjoisessa Ruotsissa.

Arn – Temppeliritari perustuu ruotsalaisen Jan Guilloun suositun Ristiretki-sarjan ensimmäiseen osaan Tie Jerusalemiin (Vägen till Jerusalem). Monisatasivuinen teos on kääntynyt elokuvaksi yllättävän uskollisesti, mikä varmasti miellyttää kirjasarjan fanaattisimpia ihailijoita, joille Ruotsissa järjestetään pyhiinvaellusretkiä tarinan tapahtumapaikoille.

Arn Magnusson syntyy Folkunga-sukuun Länsi-Göötanmaalla. Ajat ovat levottomia ja Folkungat joutuvat valitsemaan puolensa, kun kaksi muuta sukua taistelee maan hallinnasta. Arnin äiti Sigrid on harras uskovainen ja tulee luvanneeksi poikansa toteuttamaan jumalan työtä maan päällä.

Pohjimmiltaan Arn – Temppeliritari on rakkaustarina. Nuori Arn rakastuu Ceciliaan, jonka suku on kuningaskysymyksessä toisella puolella. Rakastavaiset joutuvat toisistaan eroon ja Arn lähetetään Pyhälle maalle temppeliritariksi. Cecilia säilötään nunnaluostariin ilkeän abbedissa Rikissan kiusattavaksi.

Tanskalainen Peter Flinth on varsin tuore tapaus pitkän elokuvan ohjaajana. Hän on aiemmin ohjannut muun muassa Kurt Wallander -elokuvan Mastermind. Arn – Temppeliritari on kuitenkin kauttaaltaan tasokasta työtä. Lavastuksessa ja puvustuksessa on panostettu historialliseen oikeellisuuteen. Jopa elokuvassa nähtävät miekat ovat tarkkoja rekonstruktioita näiltä ajoilta säilyneistä aseista. Maisemat ovat viimeisen päälle komeita sekä Ruotsin metsissä että Jerusalemin ympäristössä tapahtuvissa kohtauksissa, jotka itseasiassa kuvattiin Marokossa.

Guilloun tyyliin kuuluu kuvailla tarkasti historiallisia tapahtumia ja elinoloja tarinan edetessä hitaammin. Myös elokuvan alussa kertojanääni selostaa historiallista tilannetta lähes uuvuttavuuteen asti. Alkuselostuksen jälkeen päästään tarinaa kuitenkin kertomaan elokuvallisin keinoin. Tarina tuntuu kuitenkin edelleen etenevän jokseenkin tahmeasti. Yli kaksituntisessa elokuvassa olisi kyllä tiivistämisen varaa.

Katsojaa johdattaa oikeisiin tunnelmiin läpi elokuvan viime vuosina monien suomalaisten elokuvien musiikista vastanneen Tuomas Kantelisen keskiaikavaikutteinen musiikki, jonka esittää London Symphony Orchestra. Lopputekstien aikana soi Jalla! Jalla! -elokuvasta tutun Lalehin vaikuttava Snö.

Päärooleissa Arnina ja Ceciliana nähdään Suomessa tuntemattomammat Joakim Nätterqvist (Tsatsiki 2 – Ikuisesti ystäviä) ja Sofia Helín (Nina Frisk). Muissa rooleissa nähdään Ruotsin ja Iso-Britannian taitavimpia näyttelijöitä, kuten Stellan Skarsgård (Breaking the Waves, Pirates of the Caribian – Kuolleen miehen kirstu), Bibi Andersson (Näkymätön Elina) ja Simon Callow (Amadeus, Neljät häät ja yhdet hautajaiset). Intialaissyntyinen Mílínd Soman tekee myös mainion roolin salaperäisenä arabijohtaja Saladinina.

Sarjan seuraavaan kirjaan perustuva Arn – Riket vid vägens slut on jo jälkituotantovaiheessa, eli jatkoa on luvassa.

Osallistu Kaistan upeaan Arn-kilpailuun!

 

3/5

PlusMiinusNolla

+ Hienoa historiankuvaa
– Tarina kulkee tahmeasti
– Selittelevä kertojanääni uuvuttaa

Arn – Temppeliritari (Arn – Temppelriddaren)
(Ruotsi 2007)
K-13

Ohjaus: Peter Flinth
Käsikirjoitus: Hans Gunnarsson (Jan Guilloun romaanin pohjalta)
Pääosissa: Joakim Nätterqvist, Sofia Helin, Stellan Skarsgård, Michael Nyqvist, Mirja Turestedt, Bibi Andersson, Noa Samenius, Morgan Alling, Martin Wallström, Svante Martin

Kesto 141 min.