Arvostelu | Oxygen on Netflixin kevään parhaita elokuvia – Scifi-trilleri yllättää ja ahdistaa

11.05.2021 20:30 | Aki Lehti

Aiemmin lähinnä kauhua ohjanneen Alexandre Ajan Oxygen on hänen uransa parhaita elokuvia.


Ensi-ilta: 12.05.2021.
Alkuperäisnimi: Oxygen
Ohjaus: Alexandre Aja
Käsikirjoitus: Christie LeBlanc
Pääosissa: Mélanie Laurent, Mathieu Amalric, Malik Zidi, Laura Boujenah, Eric Herson-Macarel, Anie Balestra
Pituus: 101 minuuttia
Ikäraja: K12


Alexandre Ajan ohjaama ja Christie LeBlancin käsikirjoittama Oxygen-scifi-trilleri on yksi tämän kevään todella positiivisista yllätyksistä. Aja on aiemmin tehnyt vaihtelevalla menestyksellä lähinnä kauhuelokuvia. Oxygen on jotain muuta, päällisin puolin jännärin ja tieteistarinan sekoitus, josta löytyy useita syvempiä tasoja, varsinkin toisella katsomiskerralla.

Oxygen oli ainakin tälle ahtaanpaikankammosta kärsivälle ahdistavampi kokemus kuin useimmat kauhuleffat. Erityisesti ensimmäisen tunnin ajan paniikkikohtaus ei ollut kovin kaukana.

Lyhyitä välähdyksiä menneeseen ja epäluotettaviin muistoihin lukuun ottamatta Oxygen tapahtuu vain yhdessä paikassa, keskittyen pelkästään Mélanie Laurentin taitavasti esittämään Liziin. Hän herää suljettuna eräänlaisesta kotelosta. Se on täynnä tulevaisuuden tekniikkaa, josta tulee mieleen useissa tieteistarinoissa nähdyt kryogeeniset kammiot, eli syväjäädytyssäiliöt. Erilaisiin piuhoihin ja letkuihin kiinnitetty Liz ei pääsee surmanloukusta ulos, ei vaikka kuinka anelee aparaatin M.I.L.O. -tekoälyä (Mathieu Amalric) avaamaan ahtaan loukun kannen.

Liz ei muista elämästään mitään, mutta saa selvitettyä siitä tekoälyn avulla sentään jotain. Se kykenee soittamaan puheluita ja selaamaan tulevaisuuden nettiä. Useita suoria komentoja M.I.L.O. ei tottele, vaikka sen tärkein funktio on pitää sisällään oleva ihminen elossa. Huippumodernissa arkussa on happea jäljellä enää noin 30 prosenttia, joka riittää kulutuksesta riippuen vain 43-72 minuutiksi. Enempää elokuvan kantavaa ideaa en avaa, sillä Oxygen toimii sitä paremmin mitä vähemmän siitä tietää etukäteen. Väitänpä myös, että yllärijuonenkäännettä ja sitä seuraavaa loppuratkaisua on hankalaa, ellei jopa mahdotonta arvata etukäteen.

Alempaa löytyvän trailerin voi tsekata huoletta. Kerrankin tarjolla on mainospätkä, joka ei spoilaa liikaa, vaikka siltä ehkä vaikuttaakin.

Elokuva etenee melkein reaaliajassa, johdatellen niin päähenkilöä kuin katsojaakin kohti ratkaisua, mutta myös harhauttaen toistuvasti väärään suuntaan.

Koko leffa lepää luonnollisesti Laurentin harteilla, jonka pelko, pakokauhu ja ahdistus ovat tarttuvaa sorttia. Ohjaaja Aja ja elokuvaaja Maxime Alexandre käyttävät koko ahtaan kapselin tilan kekseliäästi hyödykseen. Lizin kärsivistä kasvoista tulee hetkittäin mieleen Carl Theodor Dreyerin 1928 Jeanne d’Arcin kärsimys -mykkäfilmiklassikon legendaariset lähikuvat.

Aja näyttää monet Lizin muistoista surullisen rakeisina kuvina, jotka sekoitettuna kammion värimaailmaan ovat kuin jostain unen ja valveen, sekä totuuden ja harhojen välimaailmasta. Ahdasta vankilaa ei ole ängetty liian täyteen futuristista tekniikkaa, jonka ansiosta esimerkiksi käärmemäinen injektioneula onnistuu säikäyttämään. Oxygen tasapainoilee taitavasti juuri siinä rajalla, josta ei ole kovin pitkä matka rehelliseen pikkubudjetin b-luokan leffaan. Pieni tila ja muut rajoitteet kääntyvät kuitenkin elokuvan eduksi.

Aivan loppuun asti elokuva ei monista loistavista ideoistaan huolimatta kanna. Varsinkin viimeiset kuvat ovat auttamattoman korneja, ainakin jos ne ottaa vastaan täytenä totuutena. Toisaalta lopun voi mieltää myös yhdeksi päähenkilön harhoista. Oxygen myös latoo yllärikäänteensä jälkeen tiskiin hieman liikaa selityksiä, jättäen silti juuri ja juuri katsojalle tarpeeksi tulkinnanvaraa.

Viime kesänä kuvattu Oxygen kuuluu tähän mennessä nähtyjen pandemia-ajan elokuvien parhaimmistoon. Niitä ei vielä ole julkaistu montakaan, mutta Oxygen kääntää rajalliset mahdollisuudet ja tiukat turvatoimet edukseen. Päällisin puolin simppeli elokuva on huomattavasti syvällisempi kuin miltä aluksi vaikuttaa. Mukana on pohdintaa kaiken epävarmuudesta, itsensä löytämisestä, menetyksestä ja koko ihmiselon tarkoituksesta. Kaikki suuret aiheet on onnistuttu änkemään tiiviiseen, mutta ahdistavuudessaan todella viihdyttävään pakettiin.

Suosittelen elokuvan aluksi tarkistamaan Netflixin ääniasetukset, etteivät Liz ja M.I.L.O. ala papattaa englantia. Leffan alkuperäiskieli on ranska.

OXYGEN

”Oxygen kuuluu ohjaaja Alexandre Ajan filmografian parhaimpiin elokuviin.” 

Muropaketin uusimmat