Arvostelu: Chronicle on ihan hiton hyvä supersankarielokuva

01.03.2012 10:37 | Tatu Junni

Ensi-ilta: 2.3.2012
Alkuperäisnimi: Chronicle
Ohjaaja: Josh Trank
Käsikirjoittaja: Max Landis
Pääosissa: Michael B. Jordan, Dane DeHaan, Alex Russell & Michael Kelly
Pituus: 84 minuuttia
Ikäraja: K12

Dome 4

Vapiskaa Teris, Hämis ja Lepis! Chroniclen supersankareilla ei ole nimiä tai trikoita, eivätkä he oikeastaan ole edes sankareita. Silti nämä nuorukaiset pesevät teillä lattiaa.

Supersankarielokuvat ovat usein niin isoja tuotantoja, että niiden ottamat riskit ovat minimaalisia. Vain 15 miljoonalla dollarilla toteutettu Chronicle on toista maata, ja siksi genren kiinnostavimpia edustajia pitkään aikaan. Kyseessä on rosoinen ja kaavamaisuutta karttava kuvaus siitä, mitä oikeasti voisi tapahtua, jos tavallisia teinejä siunattaisiin ylimaallisilla supervoimilla.

Chronicle on kuvattu Blair Witch Projectin ja Cloverfieldin tapaan protagonistin näkökulmasta – siis ihan kirjaimellisesti. Dane DeHaanin esittämä Andrew Detmer alkaa tallentaa elämäänsä videokameralla eräänlaisena varotoimena väkivaltaisen alkoholisti-isänsä (Michael Kelly) takia. Aluksi nauhalle ei tallennu mitään järin jännittävää, kunnes Andrew lähtee serkkunsa Mattin (Alex Russell) ja tämän kaverin Steven (Michael B. Jordan) kanssa tutkimaan omituista luolaa. Sieltä nuoret löytävät jotain tai jonkun, joka antaa heille telekineettisiä voimia järisyttävin seurauksin.

Chronicle ei paljasta miten nuorukaiset voimansa saavat. Tämä voi ärsyttää katsojaa, mutta tosiasiassa voimien syntylähde on lähes aina supersankaritarinoissa pelkkä sivuseikka. Esimerkiksi mutanttisankariryhmä Ryhmä-X sai alkunsa koska Stan Lee kyllästyi keksimään erilaisia syntytarinoita uusille supersankareille. Pääasia on se, mitä voimien saamisen jälkeen tapahtuu, ja tähän keskittyy myös Chronicle. Trikoiden ompelemisen ja oikeuden puolustamisen sijaan elokuvan nuorukaiset pelleilevät ja tekevät kotikaupunkinsa asukkaille jäyniä Jackassin hengessä. Kun voimien hallinta karttuu, laajenee toiminta esimerksiksi pilvien päällä pelattavaan jenkkifutikseen.

Toisin kuin vaikkapa Hämähäkkimies, Chroniclen nuoret eivät koe suurta moraalista heräämistä, joka saisi heidät puolustamaan oikeutta ja amerikkalaista elämäntapaa. Asia ei sinänsä olisi ongelma, jos kiusaamista ja väkivaltaa koko ikänsä kokenut Andrew ei huumaantuisi voimistaan liikaa. ”Suuri valta tuo suuren vastuun” on silkkaa sanahelinää, jos on koko ikänsä ottanut paskiaisilta pataan ja saa vihdoin mahdollisuuden taistella takaisin. Siinä rytäkässä myös sivulliset jäävät helposti tulilinjalle, kuten Chroniclen akiramaisiin mittoihin kasvava loppukohtaus osoittaa.

Chronicle on yksi kaikkien aikojen parhaista supersankarielokuvista. Se on raikas ja omalla tavallaan myös uskottava kuvaus voiman pimeästä puolesta. 26-vuotias esikoisohjaaja Josh Trank tuli vailla ennakko-odotuksia takavasemmalta ja räjäytti pankin. Tuntemattomat näyttelijät ovat rooleissaan uskottavia, elokuvan mustaan huumoriin kallistuva pohjavire erinomainen ja pienestä budjetista huolimatta jopa erikoistehosteet toimivat erinomaisesti. Chronicle liikkuu supersankarielokuvien marginaalissa samalla tavoin kuin SUPER, Kick-Ass ja Defendor, mutta sijoittuu selkeästi niiden yläpuolelle. Chroniclea katsoessa tuntee seuraavansa eläviä olentoja, ei pelkkiä vastalauseita genren kliseille.

Chroniclen jatko-osasta on jo puhuttu, mutta toivottavasti se ei koskaan valmistu. Tämä kronikka ei kaipaa selittelyä tai syventämistä. Chroniclen tarina jättää paljon auki, mutta ei liikaa. Arvaamattomuus ja arvoituksellisuus ovat osa sen viehätystä, ja kokonaisuus erinomainen.

PlusMiinusNolla

+ Tuore ja viihdyttävä
+ Jos Josh Trank tekee 26-vuotiaana jotain tällaista, mitä hän tekee 20 vuoden päästä?
+ Pakollista katsottavaa jokaiselle supersankari- ja sci-fi-elokuvien ystäville
– Found footage –tyyli toimii pitkälti hyvin, mutta saattaa myös rasittaa katsojia

Arvostelija: Tatu Junni