Arvostelu: Doctor Strange ei räjäytä tajuntaa, mutta Benedict Cumberbatch on mainio Marvel-sankari
Ensi-ilta: 26.10.2016
Alkuperäisnimi: Doctor Strange
Ohjaus: Scott Derrickson
Käsikirjoitus: Jon Spaihts, Scott Derrickson & C. Robert Cargill
Pääosissa: Benedict Cumberbatch, Chiwetel Ejiofor, Rachel McAdams, Benedict Wong, Mads Mikkelsen & Tilda Swinton
Pituus: 115 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Marvelin kuuluisin taikuri pääsee vihdoinkin valkokankaalle
Arvostelija: Tatu Junni
Kalliisiin kelloihin mieltynyt öykkärikirurgi teloo liikenneonnettomuudessa kätensä ja lähtee etsimään parannuskeinoa kaukoidästä, mutta löytääkin magian maailman. Näin saa alkunsa Marvelin supertaikurista kertova Doctor Strange, joka laajentaa supersankarien pelikenttää samalla rohkeudella kuin ensimmäinen Thor ja Guardians of the Galaxy.
Marvel Studiosin sarjakuvaelokuvista on tullut kahdeksassa vuodessa sarjatuotantoa. Näyttelijät ja ohjaajat ovat renkejä, jotka taluttavat lehmät laitumelle studiopomo Kevin Feigen laatimien askelkuvioiden mukaan. Taiteellisia irtiottoja tai Christopher Nolanin Batman-elokuvien kaltaista omaa ääntä on turha odottaa. Jos joku ei suostu Marvelin määräämään marssiin, löytyy ulko-ovi nopeasti.
Kaava on Edgar Wrightin kaltaisille omaehtoisille elokuvantekijöille varmasti sietämätön, mutta studion ja fanien näkökulmasta toimiva. Marvelin tähän mennessä ilmestyneet elokuvat ovat keränneet yli 10 miljardin dollarin lipunmyynnin. Menestys on taannut sen, että studio on uskaltanut tehdä elokuvia yhä oudommista hahmoista ja fanien päiväunet toteutuneet.
Tuorein annos Marvelin viihdemassaa saadaan lautaselle keskiviikkona pitkään odotetun Doctor Strangen muodossa. Se briljeeraa tajunnan räjäyttämisellä, mutta tyytyy silti toistamaan samaa kaavaa kuin studion muutkin elokuvat. Taas kerran yksi uusi persoonaton pahis uhkaa maailmaa, taas kerran yksi mulkero löytää sisäisen sankarinsa ja taas kerran tarina päättyy kesken ja pohjustaa tulevia.
Puikoissa on kauhuelokuvistaan parhaiten tunnettu Scott Derrickson, joka ei onnistu antamaan itsestään yhtä vakuuttavaa kuvaa kuin vaikkapa James Gunn (Guardians of the Galaxy) tai Russon veljekset (Captain America: The Winter Soldier). Etenkin Doctor Strangen alku laahaa pahemman kerran – hahmon syntyhistoria on sen verran korni ja kaavamainen, että sen olisi hyvin voinut käydä läpi vaikkapa takaumissa. Ehkä joku Derricksonia osaavampi olisi saanut new agen kanssa flirttailevaan, mutta oikeita uskontoja visusti karttavaan tarinaan paremmin eloa, kuka tietää. Nyt vauhtiin päästään vasta elokuvan loppupuolella, kun asioiden loputon selittely päättyy ja Marvel-maagi alkaa hyväksyä uuden roolinsa maailmassa.
Doctor Strangessa on mukana Marvelin elokuvien kaikkien aikojen kovin näyttelijäkattaus: Benedict Cumberbatch, Chiwetel Ejiofor, Benedict Wong, Mads Mikkelsen – ja Tilda Swinton. Mukana on myös True Detectiven toiselta kaudelta tuttu Rachel McAdams, mutta hänet haaskataan täysin mitättömässä sivuosassa. Näyttelijöistä etenkin elokuvan nimiosaa esittävä Cumberbatch ja Kaecilius-pahista tulkitseva Mikkelsen pystyvät samanlaiseen ihmeeseen kuin Patrick Stewart ja Ian McKellen ensimmäisessä X-Men-elokuvassa (2000). He osaavat lausua pöhköt ja seitinohuet repliikkinsä uskottavasti ja niin, ettei yleisö huomaa – ainakaan koko aikaa – miten äärettömän höpsöä elokuvaa tässä oikein katsotaankaan.
Doctor Strangen vahvuuksiin voi laskea myös elokuvan visuaalisuuden. Trailereissa nähty Inception-tyylinen kaupunkimaisemien taittelu on vain yksi kikka muiden joukossa. Ulottuvuuksista toiseen trippaileva elokuva ammentaa Steve Ditkon sarjakuvista hienosti ja yltää paikoin jopa yllättävän hapokkaaseen irrotteluun. Tarinaan on saatu luontevasti mukaan jopa Tohtori Oudon tavaramerkit eli Agamotton silmä ja sangen toimivasti personoitu levitaatioviitta. Harmillista on se, että vaikka Tohtori Outo -sarjakuvia luettiin 1960- ja 70-luvuilla ahkerasti niin sanotuissa vaihtoehtopiireissä, ei Marvel Studios ole uskaltanut flirttailla aiheen kanssa Aldous Huxleyn kirjoittamaa Tajunnan ovia enempää.
Se Tohtori Outo, joka elokuvan lopussa asuttaa New Yorkin Sanctum Sanctorumia, on sanalla sanoen täydellinen tulkinta legendaarisesta sarjakuvasankarista. Kompuroinnistaan huolimatta Scott Derricksonin elokuva onnistuu siis tärkeimmässä. Se tuo Marvelin valkokangasmaailmaan kiehtovan hahmon, jota haluaa nähdä pian lisää. Ja nähdäänkin; yksi Doctor Strangen parhaista kohtauksista on ”piilotettu” lopputekstien lomaan. Pitäkää huoli että katsotte sen.
PlusMiinusNolla
+ Benedict Cumberbatch ja muut näyttelijät
+ Visuaalisesti veikeä
+ Doctor Strange on hieno hahmo
– Tarina kaavamainen ja alku tylsä
– Taas kerran tuhlataan aikaa supersankarin syntytarinaan
