Arvostelu: Lumikki ja metsästäjä muistuttaa, miksi Kristen Stewartin pitäisi pysyä pois valkokankaalta

07.06.2012 15:43 | Tatu Junni

Ensi-ilta: 8.6.2012
Alkuperäisnimi: Snow White and the Huntsman
Ohjaaja: Rupert Sanders
Käsikirjoittaja: Hossein Amini & Evan Daugherty
Pääosissa: Kristen Stewart, Chris Hemsworth, Charlize Theron, Sam Claflin, Ian McShane, Lily Cole, Bob Hoskins & Nick Frost
Pituus: 127 minuuttia
Ikäraja: K12

Dome 2

Kun Hollywood viimeksi tarttui Grimmin veljesten tunnetuksi tekemään kansantarinaan, oli lopputuloksena katselukelvoton Red Riding Hood. Rupert Sandersin ohjaama Lumikki ja metsästäjä on tuota viimevuotista Punahilkka-raiskausta parempaa viihdettä, mutta ei hyvällä tahdollakaan järin laadukasta sellaista.

Kuten arvata saattaa, teiniyleisöä elokuvateattereihin kosiskeleva Lumikki ja metsästäjä on jotain ihan muuta kuin Disneyn vuonna 1937 valmistunut animaatio. Se on synkkä ja taiten tyylitelty, mutta samalla lapsellinen ja tyhmä seikkailuelokuva. Käsikirjoittajat Hossein Amini ja Evan Daugherty ratkaisevat aivan liian monta kertaa kiperät tilanteet heittämällä koko homman läskiksi: ”täss nyt käy näin, koska tää on niinku satu, ei meidän tartte sitä sen kummemmin perustella”. Tottahan tuo sinänsä on, mutta satujen logiikalla ei pitäisi peitellä omaa laiskuuttaan saati kliseiden kierrättämistä.

No, se käsikirjoittajaduon rikoksista. Elokuvan laatu – tai oikeammin sen puute – ei nimittäin ole loppujen lopuksi heistä kiinni. Käsikirjoitus on toki huono ja dialogi hirvittää, mutta todellinen syyllinen Lumikin ja metsästäjän kehnoon tasoon näyttää tältä:

Kristen Stewart ei osaa näytellä. Pahempaa: hän ei edes yritä. Elokuva elokuvalta Stewartin ummetuspotilaan ilme näyttää yhä tuskaisemmalta ja se tuska tarttuu nopeasti myös katsojaan. Kyyneleet valuvat silmistä ja aivot korvista, mutta kakka, se pysyy paikallaan. Jokainen toki näyttäköön siltä kuin luoja loi, kauan eläköön luonnon monimuotoisuus, mutta pakkoko sitä suuta on roikottaa auki kesät talvet, tyttö hyvä? Kohta sinne lentävät kottaraiset ja koppakuoriaiset, laskevat munansa ja sitten sitä vasta pulassa ollaan.

Twilight-elokuvissa Stewartin ”eteerinen” olemus on jossain määrin hyväksyttävissä. Varmaan jokainen meistä tuijottaisi monttu auki valmiina sulkemaan silmänsä, jos Robert Pattinson kimaltelisi nenän edessä kuin glittertehtaaseen eksynyt viiden pennin homovarietee. Tällä kertaa Stewartin pitäisi kuitenkin pystyä parempaan. Lumikki on elokuvan aikana niin neito pulassa, miesten himojen kohde kuin Jeesus Kristus 2:kin. Yksikään rooleista ei luonnistu Stewartilta sitten millään. Se on melkoisen kelju homma katsojalle, kun hahmon pitäisi kuitenkin kannatella koko tarinaa. Elokuvasta ei oikein pysty nauttimaan, jos kahden tunnin ajan haluaisi läiskiä päähenkilöä kalalla naamaan. Piraijalla, nimittäin.

Lumikkiin ja metsästäjään on upotettu Tim Burtonin parin vuoden takaisesta Liisa Ihmemaassa -elokuvasta tuttu nuoren naisen kasvu soturiksi, kohtalonsa täyttäjäksi ja haarniskan käyttäjäksi. Jos homma tuntui ontuvalta Mia Wasikowskalla, on se neliraajahalvaantunut Kristen Stewartin kohdalla. Käsikirjoittajat koettavat ihan tosissaan vakuuttaa katsojat siitä, että sotajoukot innostuvat ja lähtevät taisteluun johtajanaan neiti, joka ei elämänsä aikana ole tehnyt muuta kuin lusinut vankilassa ja kävellyt metsässä. Siinä on kyllä Sunzin rustaama Sodankäynnin taito luettu tarkkaan kannesta kanteen! No mutta hei: koska tää on niinku satu…

Stewart on siis nuorisoilmaisua käyttäen kusessa, vaan eipä ole hurrattavaa muillakaan näyttelijöillä. Henkilöohjaus ei selvästikään ole ohjaaja Rupert Sandersin vahvuus, kun jopa Bob Hoskinsin kaltaiset laatunäyttelijät ovat ihan pulassa rooliensa kanssa. Miespääosaa esittävä Chris Hemsworth on päättänyt ratkaista tukalan tilanteen esittämällä humalaista Thoria. Käyhän se tietenkin noinkin! Eniten käy sääliksi Charlize Theronia, joka vetää pahan kuningattaren roolinsa ihan överiksi. Tavallaan ylinäytelty äkäpussi sopii elokuvaan, mutta tuo kuitenkin liikaa mieleen animaatiohahmon ja heittää Theronin lahjat hukkaan. Omien puheidensa mukaan näyttelijä haki innoitusta hahmolleen Jack Nicholsonin roolisuorituksesta Hohto-elokuvassa. Kommentti on jännittävä, sillä tähän asti Theron on vaikuttanut ihan selväjärkiseltä.

Lumikki ja metsästäjä -elokuvan ehdottomasti hauskin hahmo on Sam Spruellin esittämä pahan kuningattaren veli Finn. 1970-luvun ruotsalaisesta tv-näytelmästä paennut pölhökustaa törttöilee läpi elokuvan niin ansioituneesti, että katsojalla on varmasti hauskaa aina kun hän saapuu valkokankaalle. Samalla Finn on eittämättä elokuvan pelottavin hahmo, joka jättää leikiten varjoonsa siskonsakin. Siinä missä paha kuningatar haluaa Lumikin hengiltä, Finn keskittyy tuijottamaan alaikäistä neitoa etäältä ja fantasioimaan lemmenleikeistä hänen kanssaan. Kun sakkolihaa ei ole tarjolla, hönkii aivokääpiö siskonsa kaulaan tavalla, joka vaikuttaisi oudolta jopa Pohjanmaalla. Karmiva, karmiva hahmo. Pöljä, pöljä elokuva!

PlusMiinusNolla

+ Näyttävä
– Tyhmä
– Kristen Stewart

Arvostelija: Tatu Junni

Muropaketin uusimmat