Arvostelu Jos korona ei pilaa joulua, Mel Gibsonin yhden tähden Fatman-leffa kyllä viimeistään tekee sen
Mel Gibson on masentunut ja väkivaltainen joulupukki raivostuttavan huonossa Fatman-komediassa, jonka todella köyhän miehen Coen-apinointi ei naurata kertaakaan.
Ensi-ilta: Julkaistu
Alkuperäisnimi: Fatman
Ohjaus: Ian Nelms & Eshom Nelms
Käsikirjoitus: Ian Nelms & Eshom Nelms
Pääosissa: Mel Gibson, Walton Goggins, Marianne Jean-Baptiste, Chance Hurstfield, Susanne Sutchy & Robert Bockstael
Pituus: 100 minuuttia
Ikäraja: K16
Jos joku on onnistunut saamaan itselleen mukavan joulumielen näinä omituisina aikoina, niin tässä on tarjolla oiva keino päästä siitä eroon hyvin nopeasti. Ian ja Eshom Nelmsin ohjaama ja käsikirjoittama Fatman-elokuva yrittää olla mustan huumorin sävyttämä joulukomedia. Ohjaajaveljekset apinoivat parempiaan, eli tässä tapauksessa Coenin veljeksiä. Täystumpelon parivaljakon joulupukkipelleily on raivostuttavan huono turaus, joka alkaa kiukuttaa viimeistään noin vartin kohdalla.
100 minuutin mittainen ö-luokan Mel Gibson -leffa voisi juuri ja juuri toimia lyhyenä sketsinä. Täysmittaisena elokuvana se ei onnistu naurattamaan kertaakaan. Fatmanin juoni on olevinaan kovinkin kekseliäs, näppärä ja hassunhauska. Gibson esittää North Peakin pikkukaupungissa Alaskassa Ruth-vaimonsa (Marianne Jean-Baptiste) kanssa asuvaa jamppaa nimeltään Chris Cringle. Pariskunta pyörittää lahjatavaratehdasta, joka ei ole tehnyt voittoa enää vuosikausiin.
Tämä johtuu tietysti siitä, että Chris ja Ruth ovat oikeasti joulupukki ja muorinsa, joiden bisnes ei ole enää kannattavaa, koska liian suuri osa maailman lapsista on tuhmia. Jostain syystä kukaan kaupungissa ei tunnu välittävän siitä, että yliluonnollinen olento hengaa heidän kanssaan kapakassa kiskomassa kaljaa.
Pukin paja tekee yhteistyötä Yhdysvaltain hallituksen kanssa (öhö-öhö) ja kamalalla John Wayne -äänellä mörisevälle paksumahalle maksetaan sen mukaan, kuinka paljon hän jakaa lahjoja. Suurin osa pentujen paketeista sisältää nykyään hiilenpaloja, joita antamalla ei tule toimeen.
Pukki periaatteessa pakotetaan tekemään Yhdysvaltain armeijan kanssa parin kuukauden pituinen soppari, jonka aikana tehdas ja tonttuarmeija valmistaa lelujen sijaan uusiin hävittäjiin tarvittavia osia.
Leffan toinen kantava idea on vielä tyhmempi.
Mafiaperheen hemmoteltu poika, itsekäs Billy Wenan -sosiopaatti saa joululahjaksi ansaitsemansa hiilenpalan. Hän vannoo kostoa, ja sen saa hoidettavakseen Walton Gogginsin esittämä palkkamurhaaja, jolla on omat syynsä vihata pukkia. Ammattitappaja on tietysti lempinimeltään Skinny Man.
Fatmanissa ei tapahdu juuri mitään ennen lopun yhteenottoa, suunnilleen vartin verran kestävää ammuskelu- ja toimintakohtausta Gogginsin vihdoin löytäessä tiensä Gibsonin päämajalle. Ennen sitä on tarjolla vain onnetonta mustaa huumoria sekoitettuna väkivaltakohtauksiin ja tylsään sanailuun.
Joku hommansa edes auttavasti osaava elokuvantekijä olisi taatusti saanut mukavan pöljästä ideasta aikaan paljon hauskemman leffan.
Nelmsin veljesten tekeleessä ei toimi yhtikäs mikään. Se yrittää olla jonkin sortin satiiri ja kommentoida nykymaailmaa. En vain ymmärrä miksi lapset muka ovat nykyään tuhmempia kuin ennen. Osa ehkä onkin hemmoteltuja, mutta jatkuva kännykäntuijottaminen ei kai tee kenestäkään pahaa ihmistä? Sosiaalinen kommentaari ei toimi myöskään masentuneen pukin möristessä jotain ylikaupallisesta joulusta tai uskonsa menettäneistä ihmisistä.
Gibson veti uransa viemäristä alas jo vuosia sitten, mutta Gogginsin päätös lähteä tähän kammotukseen mukaan ihmetyttää. Mieshän on oikein hyvä näyttelijä, mutta edes hän ei onnistu tekemään Skinny Man -hahmostaan kiinnostavaa, pelottavaa tai hauskaa.
Gibson on kuitenkin Gibson, juuri oikea valinta kärttyisäksi joulupukiksi. Miehestä saisi taatusti paljon enemmän irti, mutta hänkin kävelee leffan läpi kuin unissaan, murahdellen mukahauskoja replojaan tylsistyneen oloisena.
Ehkä Gibson vielä jonain päivänä onnistuu, mutta Fatmanin perusteella tuntuu taas siltä, että näyttelijänä hän on täysin menetetty tapaus. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Gibson on esiintynyt tasan yhdessä hyvässä elokuvassa, eli vuoden 2018 Dragged Across Concretessa. Ohjaajana hänen Hacksaw Ridge -leffansa oli korkeintaan keskinkertainen tekele, vaikka sen aikoinaan arvostelussani kehuinkin.
Toivottavasti Mel Gibson oikeasti toteuttaa pähkähullun ideansa The Passion of the Christ -jatko-osasta. Sekin olisi todennäköisesti hauskempi kuin raivostuttavan huono Fatman.
Alla oleva traileri näyttää suunnilleen kaiken mitä elokuvalla on tarjota, jos nyt jostain syystä haluat kiduttaa itseäsi moisella kuonalla edes kahden ja puolen minuutin ajan.
Omasta puolestani toivotan oikein hyvää joulua kaikille muille paitsi Fatmanin tekijöille. Toivon Nelmsin ohjaajaveljesten saavan oikealta joulupukilta paljon lahjoja, sillä tämän elokuvan perusteella heillä ei ole niitä lainkaan.
FATMAN
”Suoratoistopalveluissa julkaistu Fatman yrittää olla erilainen jouluelokuva, mutta ei toimi millään tasolla”
