Uusimmat

Arvostelu: Sherlock Holmes: A Game of Shadows luottaa liikaa tähtiinsä

22.12.2011 08:02 Muropaketin toimitus

Sherlock Holmes 2Alkuperäisnimi: Sherlock Holmes: A Game of Shadows
Ensi-ilta: 23.12.2011
Ohjaaja: Guy Ritchie
Käsikirjoittaja: Michele Mulroney & Kieran Mulroney
Pääosissa: Robert Downey Jr, Jude Law, Jared Harris, Stephen Fry, Noomi Rapace
Elokuvan pituus: 129 minuuttia
Ikäraja: K13
Elokuvan kotisivu: sherlockholmes2.warnerbros.com

2/5

Mikä on Sherlock Holmesin ydin? Vuosikymmenten mittaan Arthur Conan Doylen luomaa salapoliisin arkkityyppiä on esitetty hassutellen, historiallisen (muka)tarkasti, nykyaikaan siirrettynä, todellisina henkilöinä ja koirana.

Vaikka pintapuolisesti nämä versiot eroavat toisistaan paljonkin, jotain yhteistä niillä täytyy olla, koska muuten kyse ei olisi Holmesista. Joten: mikä on Sherlockin ydin? 

Pohdiskelen asiaa tietenkin siksi, että Guy Ritchien ohjaamissa Holmes-tulkinnoissa tärkeintä tuntuu olevan päähenkilön rajaton viehätysvoima. Tai jos tarkkoja ollaan, kyse on pääosaa näyttelevän ihme-epelin eli Robert Downey Juniorin hurmuriudesta. Hän kun pystyisi myymään vaikka ydinvoimaloita vihreille niin, että nämä olisivat innoissaan saatuaan alennusta könttäostoksesta.

Sherlock Holmes: Game of Shadows on suoraa jatkoa parin vuoden takaiselle Holmes-uusintaversiolle. Paljon on pysynyt ennallaan, mutta muutamaa muuttujaa on hienosäädetty. Etukäteen hidastettuna näytettäviin nyrkkitappeluihin on keksitty jokunen hauska käänne, joskin tosin sen vastapainona superhidastettuja toimintakohtauksia on aivan liikaa. Kauhalla pyytäminen ja lusikalla antaminen, tiedättehän.

Downey on Sherlockina edelleen äärimmilleen viritetty jousi, jonka poukkoilu muistuttaa ajoittain piirroshahmoa. Hänen rinnallaan klenkkaa  Watsonin housuihin puettu Jude Law, joka ei vaikuta ollenkaan niin tuhnuaivoiselta kuin moni muu Watson.

Sherlock Holmes 2

Sivuosista suurimman rohmuaa Jared Harris, jonka tohtori Moriarty on vallan hauska tapaus. Leukojaan nitskutteleva ja silmät killillään pahuuksia suunnitteleva Moriarty on tasaveroinen vastus Sherlockille niin juonittelijana kuin valkokangashurmurina. Lisäksi salapoliisein apuna ryntäilee Noomi Rapacen näyttelemä ennustajaeukko Simza Heron, mutta käsikirjoittajat Michele ja Kieran Mulroney tai ohjaaja Ritchie eivät näytä keksineen hänelle juurikaan tekemistä.

Näyttelijöistä ja roolihenkilöistä on syytä puhua jo ihan siksikin, että vaikka Moriartyn varjoleikki on olevinaan pirullinen nerokas, elokuvasta puuttuu vieteri, joka potkisi siihen kyytiä. Siksi palaankin alussa esitettyyn kysymykseen siitä, mikä on Sherlockin ydin, koska ei se näytä olevan ainakaan aivojumppailu. 

Sen sijaan, että tarina vyöryisi eteenpäin karanneen junan, putoavan omenan tai edes alamäkeen vierivän maitopurkin lailla, se pysähtelee jatkuvasti. Välillä pysähdytään taistelukohtauksiin, välillä sanansäilän kalisteluun. Edellisessä sortimentissa nähdään niin monta superhidastettua kohtausta (jjjjjuuuuuuuooooooookkkkkkksssssseeeeeeee kkkkkkkaaaaaaarrrrrrrrkkkkkkkuuuuuuuunnnnnnn!), että haluaisin esittää niiden kuvaamiseen käytettävälle Phantom-kameralle käyttökieltoa esimerkiksi kolmen vuoden ajaksi. 

Sherlock Holmes 2

Vaikka Downey ja Law ovat sinänsä vallan viihdyttävä parivaljakko, olisi heidän ympärilleen voinut rakentaa enemmän… noh, elokuvaa. Tavallaan Game of Shadows osoittaa, että Sherlockin maailma kestää aikamoista vanuttelua suuntaan jos toiseenkin. Joku voisi hermostua siitä, miten Watson räiskii saksalaisia kumoon konetuliaseella kuin Arnold aikanaan Terminator 2:ssa, mutta oikeastaan edes siinä ei mennä tarpeeksi pitkälle pyhäinhäväistyksen suuntaan, että tulkinta muuttuisi kiinnostavaksi. 

Tuskin tarvitsee edes mainita, että lopussa katsojalle ei jätetä pienintäkään epäselvyyttä siitä, onko jatkoa tulossa. Se on sääli, sillä ennen ylimääräistä loppukohtausta nähdään yksinkertaisuudessaan elegantti ja tehokas lähikuva Jude Law’n kasvoista, kun hän tajuaa elämänkumppaninsa kohtalon. 

PlusMiinusNolla

+ Ennemmin Robert Downey Junioria ja Jude Law’ta katselee kuin jonottaa kaupassa voita joulun alla
– Hirmusti rytisee ja jytäjää, mutta se tuntuu kovin merkityksettömältä
– Ensimmäinen oli parempi, oli oli!

 

Arvostelija: Olli Sulopuisto

Muropaketin uusimmat