Uusimmat

Arvostelu: Omalaatuinen ja hauska Sistersin veljekset -länkkärikomedia sopii muillekin kuin Red Dead Redemption -faneille

27.03.2019 20:00 Helinä Laajalahti

Ranskalaisen Jacques Audiardin ensimmäinen englanninkielinen elokuva on omalaatuinen ja yllättävällä tavalla lämminhenkinen western. Pääosissa loistavat erinomaiset Joaquin Phoenix ja John C. Reilly.


Ensi-ilta: 29.3.2019
Alkuperäisnimi: The Sisters Brothers
Ohjaus: Jacques Audiard
Käsikirjoitus: Jacques Audiard, Thomas Bidegain, pohjautuu Patrick DeWittin romaaniin
Pääosissa: John C. Reilly, Joaquin Phoenix, Jake Gyllenhaal & Riz Ahmed
Pituus: 121 minuuttia
Ikäraja: K16


Sistersin veljekset on omaperäinen lännenelokuva, joka sijoittuu 1850-luvun Yhdysvaltoihin. Perinteisten westerniin kuuluvien teemojen ohella se on tietyllä tapaa myös hahmojen kasvuun johdatteleva road movie, jossa matka nyt vain satutaan taittamaan hevosen selässä.

Joaquin Phoenix ja John C. Reilly ovat pahamaineiset Sistersin veljekset Charlie ja Eli. He ovat palkkatappajia, jotka hoitelevat päiviltä asiakkaittensa mielestä epätoivottuja tyyppejä. Eli (Reilly) on tosin alkanut epäillä työn mielekkyyttä ja kaipailla tasaisempaa elämää.

Kaksikko saa tehtäväksi hiljentää kullankaivaja Hermann Kermit Warm (Riz Ahmed), joka on matkalla kohti San Franciscon kultakenttiä ja jonka kerrotaan varastaneen jotain arvokasta veljesten asiakkaalta, Kommodorilta (Rutger Hauer).

Warmilla on kuitenkin erityinen ässä odottamassa hihassaan. Lisäksi Warmia seuraa myös Jake Gyllenhaalin esittämä John Morris.

Kuka siis ennättää ensiksi napata ja kenet?

Sistersin veljekset on ohjannut ja käsikirjoittanut kanadalaisen Patrick DeWittin alkuperäisromaanin pohjalta ranskalainen Jacques Audiard, jonka ensimmäinen englanninkielinen ohjaustyö elokuva on. Audiard on aiemmin tehnyt muun muassa Cannesin elokuvajuhlilla palkitut tai ehdolla olleet elokuvat Dheepan (2015), Luihin ja ytimiin (2012) ja Profeetta (2009).

Audiardin käsissä Sistersin veljeksistä muotoutuu yllättävä elokuva, joka palkittiin ohjauksestaan Venetsian elokuvajuhlilla. Se näyttää ulospäin täysiveriseltä westerniltä, mutta paljastuu pienimuotoisen filosofiseksi ja paikoin erittäin hauskaksi hahmotutkielmaksi. Tarinan hahmot elävät vanhan ja modernin rajalla, uskomusten ja tieteen vääntäessä kättä, ja uusien tuotteiden, kuten hammasharjan, tullessa markkinoille.

Länkkäri on perinteisen westernin tyyliin raaka, mutta silti samalla hyväntuulinen. Roolitukset osuvat kohdilleen. Phoenixin esittämä Charlie ja Reillyn Eli ovat mainiolla tavalla toisiaan täydentäviä vastakohtia tarkkaan värikoodattua puvustusta ja lavastusta myöten.

Pehmeämpi isoveli Eli pähkäilee elämän tarkoitusta, kun taas kaksikon johtajaksi itsensä nimennyt Charlie vetäisi kännit ja sitten ampuisi pari jamppaa. Hänen mielestään heissä virtaa sama “likainen veri” kuin pähkähullussa isässään.

Vastaavasti maaseudulta kotoisin oleva veljeskaksikko on vastakohtana modernimmasta maailmasta tuleville Warmille ja Morrisille, joista toinen on älykäs tutkija ja toinen innostunut kirjoittamaan muistikirjaansa. Ahmed ja Gyllenhaal jäävät kuitenkin erinomaisten Reillyn ja Phoenixin sekä veljesten kiehtovien kasvutarinoiden varjoon.

Sistersin veljekset ei kuitenkaan ole pelkkä hahmotutkielma vaan se onnistuu yllättämään myös tarinankäänteillään, joista muutamat aiheuttavat suoranaisia puistatuksia. Myös visuaalisesti Yhdysvaltain villiin länteen sijoittuva elokuva näyttää komealta. Kahden tunnin pituudessa ei nimittäin ole yhtään liikaa.

Suomennettuna elokuvan nimen hauska vitsi kärsii. “Sistersin veljeksissä” ei ole samaa monimerkityksellisyyttä kuin englanninkielisessä nimessä, etenkin kun veljekset uuteen kaupunkiin ratsastaessaan ilmoittavat kovaan ääneen: “We are the Sisters Brothers!”. Niin että mitkä?

SISTERSIN VELJEKSET

4/5

”Arvostetun ranskalaisohjaajan länkkäri on ovela yhdistelmä perinteistä westerniä, huumoria ja filosofista hahmotutkielmaa.”

Helinä Laajalahti

”Olen kirjoittanut Muropakettiin freelancerina elokuvajuttuja ja -arvosteluita vuodesta 2017 lähtien, ja sitä ennen muun muassa Episodiin (vuodesta 2004), Koulukinoyhdistyksen Media-avaimeen ja nyt jo edesmenneen Discshopin leffablogiin. Ennen koronaa toimin myös matkailutoimittajana, ja nykyisin toimittelun ohella striimaan koulutuksia. Suosikkileffani ovat sekalainen seurakunta Imperiumin vastaiskua, Trainspottingia ja Jim Jarmuschin Night on Earthia, sarjapuolella sydäntä lähellä ovat olleet Buffy, Supernatural ja Fringe. Kun oikein haluan upota pumpuliin, pelaan ties kuinka monetta kertaa The Witcher: Wild Huntia.”

Muropaketin uusimmat