Uusimmat

Arvostelu: Star Wars: The Rise of Skywalker on uuden elokuvatrilogian SPOILERI, joka SPOILERI ja SPOILERI

18.12.2019 10:01 Aki Lehti

J.J. Abramsin ohjaama ja käsikirjoittama Star Wars: The Rise of Skywalker on juuri sitä mitä häneltä on lupa odottaa.


Ensi-ilta: 18.12.2019.
Alkuperäisnimi: Star Wars: The Rise of Skywalker
Ohjaus: J.J. Abrams
Käsikirjoitus: J.J. Abrams & Chris Terrio
Pääosissa: Carrie Fisher, Mark Hamill, Adam Driver, Daisy Ridley, John Boyega, Oscar Isaac
Pituus: 142 minuuttia
Ikäraja: K12


Kuten otsikosta ja tuossa ylempänä vilkkuvasta tekstistä tulee taatusti selväksi, niin tämä kirjoitus spoilaa uuden Star Wars -trilogian päättävän Star Wars: The Rise of Skywalker -elokuvan juonenkäänteitä ja tapahtumia, joten lopeta lukeminen saman tien, jos leffa on vielä näkemättä.


 

 

Kysyimme jokin aika sitten Facebookissa Muropaketin lukijoilta millaisen arvion he haluaisivat leffasta lukea ja ylivoimaisesti suurin osa tahtoi tällaisen tekstin. Syyksi useimmat ilmoittivat sen, etteivät kuitenkaan lukisi arviota ennen kuin elokuva on väijytty.

Mikki Hiiri ja Lucasfilm antoivat meille toimittajille tällä kertaa vähän enemmän aikaa arvion rustaamiseen, sillä usea Star Wars -pressinäytös on ollut vasta ensi-iltapäivänä. The Rise of Skywalker esitettiin medialle jopa vuorokautta ennen enskaria, eli eipä elokuvaa tälläkään kertaa ehtinyt oikein kunnolla analysoida. Parin päivän päästä mielipide saattaa olla reippaastikin erilainen, joten varsinaiseksi arvosteluksi en tätä kutsuisi. Nämä ovat vain ensitunnelmia heti leffan päättymisen jälkeen.

Turvamiehet olivat tuttuun tyyliin paikalla pimeäkiikareineen valvomassa pressinäytöstä, josta on pakko mainita yksi huvittava yksityiskohta – aiemmin saliin ei ole ollut mitään asiaa kännykän kanssa, mutta nyt sen sai ottaa mukaansa, kunhan vekotin oli ensin sammutettu ja suljettu foliopussiin. Disney ei ollut lätkäissyt sen kylkeen leffan logoa, sillä muuten eBayssa olisi taatusti myynnissä jo ties kuinka monta Star Wars -foliopussia. No, se joka moista harrastaa säästänee kaupassa käydessään pussukan avulla reippaasti rahaa.

Pari vuotta sitten ensi-iltansa saaneen Rian Johnsonin The Last Jedin jälkeen Star Wars -huuma vaikuttaa vähän rauhoittuneen. Yksi syy on taatusti melko turhanpäiväinen Solo-elokuva, mutta myös fanien pettymys uuden trilogian kakkososaan. The Last Jedi on kaukana mestariteoksesta, mutta alkuperäistrilogian jälkeisistä Star Wars -elokuvista se on ongelmistaan huolimatta edelleen paras.

Johnson otti monta riskiä, saaden leffan tuntumaan pakollisista elementeistä huolimatta raikkaalta. Monet faneista kuitenkin vihasivat leffaa, joten päätösosasta vastaa jälleen The Force Awakens -elokuvankin ohjannut J. J. Abrams. Hänen osallistuessaan myös käsikirjoituksen rustaamiseen voi olla melko varma, ettei mukana ole juurikaan omaperäisiä ideaoita tai jotain jota ei olisi tehty jo paremmin alkuperäisissä elokuvissa.

Fan servicea ei ole nyt onneksi tarjolla aivan niin paljon kuin The Force Awakensissa, mutta The Rise of Skywalker on silti trilogian elokuvista ehdottomasti kehnoin, johon suurin syy on monilta osin ennalta-arvattava ja jopa täysin typerä käsikirjoitus. Leffa tuntuu melkein koko kestonsa ajan siltä kuin katsoisi megabudjetilla tehtyä fanifiktiota, joka on raavittu kasaan aivan liian kiireellä. Vanha fani sai aiemmista elokuvista sentään jonkin verran kylmiä väreitä, mutta uutuus tuntuu Star Warsilta vain muutamaan otteeseen. Vaikka mukana on monia todella upean näköisiä avaruustaisteluita ja valomiekkoja heilutellaan reippaasti, niin vau-efekti uupuu oikeastaan kokonaan.

Kaikille taisi olla selvää jo promokampanjan perusteella, että Keisari Palpatine on kaivettu naftaliinista leffan pääpahikseksi. Äijänkäppyrä on tarinan mukaan niin syvällä Voiman pimeällä puolella, ettei sellainen pikkujuttu kuin kuolema ole estänyt häntä toimimasta kaikkien vuosikymmenten ajan taustalla kenenkään tietämättä, ohjaillen Kylo Renia ja kaikkia muitakin pahiksia haluamaansa suuntaan.

Jos joku kertoo, että koko uuden trilogian runko on ollut olemassa alusta asti ja tekijät ovat tietäneet miten kertomus päättyy, niin väitän moisen olevan aivan täyttä soopaa. Carrie Fisherin kuoleman takia juonta jouduttiin muokkaamaan ilmeisen radikaalistikin, mutta se ei ole suurin syy kässärin kehnouteen.

Leffa tuntuu siltä kuin siihen olisi rustattu uusia juttuja vielä jokaisen kuvauspäivän aamuna. Sillä on aivan kamala kiire viedä juonikuviot loppuun asti, vaikka rautalangasta vääntäen ja selittäen kaiken mahdollisen auki. Tämä tehdään valitettavasti hahmokehityksen kustannuksella hyppimällä toimintakohtauksesta toiseen. Kehutaan nyt leffaa silti siitä, että paketti pysyy kuitenkin kasassa, vaikka osa juonenkäänteistä on täysin pöhköjä.

Uuden trilogian kiinnostavinta antia on ollut Reyn ja Kylo Renin välinen suhde, jota olisi voinut viedä tässä elokuvassa vielä paljon pidemmälle. Harmittavasti Kylo Renin moniulotteinen hahmo tuhlataan täysin. Nyt homma kuitataan periaatteessa vain sillä, että otettuaan jälleen kerran yhteen Rey pelastaa Voiman avulla Kylo Renin hengen, joka tästä syystä vain yhtäkkiä hiffaakin olleensa koko ajan väärässä ylistäessään Voiman pimeää puolta. Isänsä Han Solon tappanut Kylo alkaa katua tekoaan, joka antaa tietysti tekosyyn Harrison Fordin cameoroolille. Mielikuvituksen tuotetta oleva Solo-pappa höpöttää murhaajapojalleen muutaman lauseen, jonka johdosta Kylo Ren muuttuukin takaisin Ben Soloksi ja hyvikseksi.

Sellainen, tosi rankka sisäinen taisto se.

Kylo Ren oli kuitenkin aiemmissa osissa hahmoista Reyn ohella se, jossa oli syvyyttä. Toisaalta kohtaus on rustattu moiseksi vain sen takia, että se mahdollistaa Leian kuolevan mahdollisimman jalosta syystä, auttaessaan Kyloa tekemään oikean valinnan. Leia jeesaa poikaansa Kyloa näkemään kuolleen isänsä Voiman avulla valovuosien päästä. Sen kummempaa syytä kuolemalle ei kerrota, mutta tämä voidaan antaa anteeksi, koska Fisherista ei löytynyt kovinkaan paljon ennennäkemätöntä materiaalia käytettäväksi elokuvassa.

Joku kehuu Abramsia taatusti siitä, että hän korjaa sen mitä Johnson rikkoi. Abramsilla olisi ollut mahkut tehdä edellisen osan ansiosta jopa paras Star Wars -leffa koskaan, mutta nyt teos hyppii paikasta ja kohtauksesta toiseen pikavauhtia, mutta silti se tuntuu junnaavan paikoillaan tarjotessaan faneille kaiken sen mitä he ovat tottuneet Star Wars -elokuvassa näkemään.

Muille kuin Reylle ei ole keksitty oikein mitään järkevää tekemistä, ja varsinkin Kylo Ren olisi ansainnut paljon enemmän ruutuaikaa. Poe Dameronia esittävä Oscar Isaac kertoi jo aiemmin, ettei aio enää palata rooliinsa esimerkiksi hahmon omassa Disney Plus -suoratoistopalvelun sarjassa. Isaac on parhaimmillaan oikein pätevä näyttelijä, mutta nyt hän vaikuttaa muutamaa kohtausta lukuunottamatta lähinnä tylsistyneeltä. John Boyegan näyttelemä Finn on edelleen harvinaisen tylsä hahmo, joka keskittyy tällä kertaa lähinnä hurraamaan ampuessaan stormtroopereita kuoliaaksi.

Uusia kasvoja on tungettu mukaan aivan turhaan, sillä juoni etenisi ilmankin. Tuskin ketään oikeasti kiinnostaa Poe Dameronin entinen heila tai BB-8:n uusi droidikaveri, jonka pääasiallinen funktio on pyöriä ympyrää ja yrittää sanoa jotain hauskaa. No okei, perinteiseen Star Wars -tyyliin uudesta droidista on ainakin kerran juonen kannalta jotain hyötyäkin.

Näyttelijöistä Daisy Ridley on ainoa joka oikeasti loistaa ja antaa roolille kaikkensa. Reyn tarina on oikeasti kiinnostava ja hahmossa on syvyyttä, mutta valitettavasti koko leffan typerin yllätys liittyy myös häneen. Reyn alkuperä selviää vihdoinkin, ja koska Star Wars -elokuvissa tärkeän henkilöhahmon täytyy ilmeisesti aina olla sukua jollekin toiselle tutulle hahmolle, niin näin on myös Reyn kohdalla.

Jo Palpatinen tuominen takaisin oli pöljä idea, mutta en todellakaan ollut näytöksessä ainoa joka huokaisi syvään Reyn paljastuessa Palpatinen lapsenlapseksi.

The Rise of Skywalker ei missään tapauksessa ole kammottavan huono elokuva, mutta ei sitä myöskään kovin hyväksi kehtaa kehua. Se ansaitsee valitettavasti tuomioista karuimman, eli leffa on ”ihan kiva”.

Kävellessäni salista ulos minun oli pakko poikkeuksellisesti rustata muutama muistiinpano ylös, jotta muistaisin leffasta jotain vielä kotiin päästyäni. Turhan yhdentekevä elokuva ei hetkauttanut ainakaan tätä 36 vuotta sitten ensimmäisen Star Wars -elokuvansa nähnyttä vanhaa fania suuntaan tai toiseen.

STAR WARS: THE RISE OF SKYWALKER

”The Rise of Skywalker on Star Wars -elokuva, joka ei pakollisista Star Wars -elementeistä huolimatta tunnu Star Warsilta juuri lainkaan.”

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat